Taide hyvinvoinnin edistäjänä ikääntyvien hoivapalveluissa Etelä-Savon hyvinvointialueella, kolme askelta.

Etelä-Savon tanssiopiston(ESTO) ohjaajat jalkautuvat hoivakoteihin pitämään työpajoja asiakkaille ja henkilöstölle. Hoivahenkilöstö ELOISAn eri yksiköistä osallistuu työpajoihin tanssiopiston tiloissa. Hybridimalli; etänä ohjatut työpajat yksiköihin.

Toimintaympäristö

Etelä-Savo on ikääntyvä maakunta. Hyvinvointi- ja hoivapalveluja ja yksiköitä tarvitaan yhä enemmän ja enemmän, niin hoivayksiköitä, tuettua yksilöllistä asumista kuin kotihoitoakin. 

Tavoitteena ikääntyvien kulttuurihyvinvoinnin edistäminen, Etelä-Savon tanssiopiston (ESTO) on saanut vuodelle 2023 rahoitusta (STM/Taike) hankkeeseen, jossa opisto on organisoinut tanssin teemalla työpajoja ELOISAn hoivapalveluyksiköissä.

Etelä-Savon maakuntastrategian 2030 tavoitteissa yksi neliapilan lehdistä on Hyvinvoivat ihmiset ja hyvä ympäristö, arjen sujuvuus, kaikki mukana, kulttuurista virtaa. 

"Etelä-Savossa on panostettu ennakoivaan hyvinvoinnin edistämiseen eri ikävaiheet huomioiden. Yhä useampi asukas pysyy terveenä ja toimintakykyisenä niin työelämässä kuin eläkeikäisenäkin. Digitaalisuus ja uudenlaiset liikkuvat palvelut lisäävät palveluiden saavutettavuutta ja tukevat asukkaiden omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä. Elintapaohjaus on juurtunut vakiintuneeksi toimintatavaksi. Etelä-Savon tunnetaan vuonna 2030 ihmisten hyvinvoinnin, elämänlaadun ja yhteisöllisyyden edelläkävijäalueena."

Etelä-Savon maakuntaohjelma 2022-2025: "Ikääntymistä ei nähdä vain kasvavina sotekuluina vaan ikäihmisten ennakoivaan hyvinvointiin panostamalla saadaan alueelle elinvoimaa esimerkiksi työvoiman sekä järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi. Etelä-Savon asukkailla on loistavat edellytykset elää hyvinvoivina turvallisessa asuinympäristössä. Alueella on tunnistettu sujuvan arjen, luonnon, kulttuurin ja osallisuuden merkitys elämänlaadun voimavaroina ja hyvinvoinnin lähteinä. 

Toimivat hyvinvointipalvelut 1. Panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin erityisesti liikuntaan, ikäihmisten aktiivisuuteen, työhyvinvointiin sekä mielen hyvinvointiin. 2. Vahvistetaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta sekä asukkaiden yhdenvertaisuutta esimerkiksi liikkuvia ja digitaalisia palveluita lisäämällä huomioiden turvallisuus ja esteettömyys. 3.  Tuetaan kulttuuri- ja luontohyvinvoinnin valitsemista osaksi kuntien hyvinvointipalveluita."

Tässä kehyksessä ESTO on juuri oikealla tiellä edistämässä niin hoiva- ja vanhuspalveluiden asukkaiden kuin yksiköiden henkilöstön hyvinvointia taiteen keinoin. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

ESTO on taiteella ja tanssilla tekemässä hyvää ja kulttuurihyvinvoinnin saatavuuden, saavutettavuuden  ja yhdenvertaisuuden toteutumisen asialla. Järjestötoimijana halumme olla tuottamassa hyvinvointia onnistui hankeistamalla.

Strateginen tavoite on kulttuurihyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen.

Hankkeen tavoite on hoiva- ja vanhuspalveluiden asiakkaiden ja hoivahenkilöstön kulttuurihyvinvoinnin edistäminen ja lisääminen Etelä-Savon hyvinvointialueella hoiva-ja vanhuspalveluissa. 

Taiteen terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on tehty lukuisia tutkimuksia. Taide on pohjana monissa onnistuneissa kulttuurihyvinvoinnin hankkeissa. Hanna-Liisa (Assi) Liikanen listaa taiteen hyvinvointivaikutuksia palvelukodeissa tutkiessaan (vuonna 2003) näin: 1. taiteen ja kuulttuurin vaikutukset elämyksenä ja merkityksinä sellaisinaan, 2. harrastamisen myötä syntyvät verkostot ja yhteisöllisyys, 3. mahdollisuudet vaikuttaa viihtyisän ympäristön luomiseen, taiteen kokemiseen ja  4. taiteen ja kulttuurin kokonaisvaikutukset hyvään terveyteen ja jaksamiseen. (Liikanen, Hanna-Liisa. 2003. Taide kohtaa elämän).

Hyvinvoinnin edistämistä ESTO  toteuttaa hankkeessa taiteen keinoin, tuomalla ammattitaitoiset ohjaajat ELOISAn hoiva- ja vanhuspalvelujen työyhteisöihin. Toiminta kohdistuu ikääntyvään hoivahenkilöstöön sekä hoiva- ja vanhuspalvelun asiakkaisiin. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Etelä-Savo on ikääntyvä maakunta. Uusi hyvinvointialueiden syntyprosessi on vaatinut sopeutumista ja vienyt paljon voimia henkilöstöltä. Talouden sopeuttamista tehdään edelleen. Tähän kohtaan työssäjaksamisen näkökulmasta ESTO on antanut oman panoksensa STM/Taiteen edistämiskeskuksen rahoittamalla IKO3 hankkeella. Meillä hyvinvointialue sai nimen ELOISA ja olemme kumppaneina toteuttaneet tätä kulttuurihyvinvoinnin hanketta.

Laki edellyttää että hyvinvointialueen toteuttamassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyssä edistetään ja ylläpidetään väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; kavennetaan väestöryhmien välisiä terveyseroja; toteutetaan väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; vahvistetaan terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä vahvistetaan perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parannetaan terveydenhuollon toimijoiden välistä yhteistyötä, hyvinvointialueen eri toimialojen välistä yhteistyötä ja hyvinvointialueen ja kunnan välistä yhteistyötä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä (Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326).

Kulttuurihyvinvoinnin edistämisen ja ylläpitämisen täyttymistä ja toteutumista, saavutettavuutta, yhdenvertaisuusperiaatetta on vaikea lunastaa ja toteuttaa, jos ei ole resursseja. Taiteen ja kulttuurin läsnäolo  SOTE sektorilla on aina resurssi- ja tahtokysymys. Niin kauan, kuin ei ole laissa tai asetuksella säädetty kulttuurihyvinvoinnille resurssointia (esimerkkinä voisi toimia prosenttiperiaate julkisissa rakennushankkeissa), tämä ei toteudu.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

1. Taiteilijaohjaajat jalkautuvat hoivakoteihin pitämään työpajoja asiakkaille, mukana hoivahenkilöstöä.

2. Hoivahenkilöstölle eri yksiköistä yhteisiä työpajoja, eri tiloissa kuin missä työ tapahtuu. Esim.  yksikön toiminta- tai liikuntatila, tanssisali tai oppilaitosten liikuntatilat.

3. Hybridimalli; työpajojen ohjaus yksiköihin asiakkaille ja henkilöstölle yhdessä, etänä. 

Hankerahoitus rajoittaa aina mallintamista, jatkuvuutta ja juurruttamista, koska hankkeella on alku ja loppu ja siinä välissä toteutus. Henkilöstön hankkeesta saamilla eväillä, ideoilla ja toimilla jotakin jää elämään ja toteutuu arjessa kuitenkin.

Ulkopuolelta meneminen hoivayksiköihin on haasteellista aikataulutusten vuoksi. Yksiköissä on todella tarkat aikataulut päivärutiinien kanssa. Rutiinien rikkominen olisi kulttuuri/taidetuottajan ja tekijän, kuten ESTO tässä hankkeessa, näkökulmasta myös hienoa heittäytymistä. ("Ehtiihän sitä kahvia saada vaikka myöhemminkin", asiakas 85v ). Asiakkaiden näkökulmasta voisi olla myös hienoa aloittaa päivä uudella tavalla, herättelemällä käsiä, jalkoja ja ajatuksia musiikin tai tanssin merkeissä yhteisöllisesti, joku voisi koskettaa olkapäätä tai kättä, olla läsnä.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tarvitaan taiteen ammattilaiset ohjaajat ja koordinaattorin työpanos. Lisäksi mahdollisuus liikkumiseen toiminta-alueella, käytössä oma auto tai toimivat julkiset yhteydet. Laitteisto äänentoistoon ym välineet ja tarvikkeet riippuen taiteenalasta. Tilajärjestelyt kohteissa (liikuntasali, päiväsali, oleskelutila tms).