| Innokylä

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Erityistä tukea tarvitsevat ihmiset voivat työskennellä tuetusti taiteilijana ammattimaisesti ja tehdä korkeatasoista taidetta. Ammattimaisesta työskentelystä huolimatta harvan taiteilijan ansioluetteloon on karttunut taiteilijauran ansioista kertovia merkintöjä.

Erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan polku taidemaailman tunnistamaksi ja tunnustamaksi taiteilijaksi on usein kivikkoinen. Erityistä tukea tarvitsevalla taiteilijalla on harvoin taidemaailmassa tarvittavaa koulutusta ja verkostoja, eikä saatavilla ole riittävää tukea oman taiteilijauran edistämiseen. Taiteilijan työtä ei aina nähdä työnä, eikä sitä kautta ole mahdollista hankkia lisätuloja.

Suomessa on useita taidestudioita (vammaisten päiväaikainen toiminta), jotka mahdollistavat tuetun taiteen tekemisen ammattikuvataiteilijan johdolla. Taidestudioilla ei kuitenkaan ole resursseja yksittäisten taiteilijoiden ura- ja ansaintamahdollisuuksien edistämiseen. Tuetun työn työhönvalmennus ei myöskään tue taidealan epätyypillisiin työsuhteisiin ja sieltä usein puuttuu taiteilijan työn tuntemus.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Pääkohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat. Erityisen tuen tarve voi johtua esimerkiksi henkilön kehitysvammasta, autismin kirjosta tai laaja-alaisesta oppimisen vaikeuksista.

Useimmat erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat osallistuvat kuntien järjestämään tai ostopalveluna toteutettuun taide- tai käsityösisältöiseen vammaisten päiväaikaiseen toimintaan. Kohderyhmänä ovat myös taide- ja kulttuurialaa erityisammattioppilaitoksissa opiskelevat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt.

Välillisenä kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden parissa työskentelevät sosiaali- vammais- ja työllisyyspalvelujen ja oppilaitosten ammattilaiset sekä taidemaailman toimijat (kuten taiteilijajärjestöt, taiteen rahoittajat, museot ja galleriat) ja niiden ammattilaiset.

Vertaistaiteilijat-hankkeen aluksi tapasimme ja haastattelimme taiteilijoita ympäri Suomea. Samaan aikaan Kettuki ry teki selvityksen alan ja taiteilijoiden tilanteesta ja tarpeista. Hankkeen ohjausryhmässä on ollut kohderyhmän edustus ja toiminnan suunnitteluun on kerätty kohderyhmältä tietoa esimerkiksi suunnittelutyöapajan avulla. Taidealan työvalmennuksen pilotoinneista on kerätty tietoa niin kohderyhmältä, heidän tukihenkilöitään ja yhteistyökumppaneilta. Tiedonkeruutavat ovat olleet kyselyt, haastattelut ja arviointityöpajat.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Taidealan työvalmennuksen kohderyhmä ja tavoitteet

Taidealan työvalmennuksen tavoitteena on vahvistaa ja lisätä erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan

- työelämävalmiuksia ja osaamista

- työ- ja ansaintamahdollisuuksia

- yhteistyötä taidemaailmaan

Taidealan työvalmennusta on Vertaistaiteilijat-hankkeessa toteutettu pääasiassa visuaalisen alan taiteilijoille. Useimmat heistä ovat palvelun käyttäjinä vammaisten taidesisältöisessä päiväaikaisessa toiminnassa eli taidestudiotoiminnassa.

Taidealan työvalmennuksen prosessi ja sisältö

Valmennuksen suunnittelu ja tavoitteet

Valmennuksen aluksi kartoitetaan ja tutustutaan keskustellen erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan osaamiseen, hänen taiteeseensa, työskentelyynsä sekä

aikaisempaan toimintaan taidemaailmassa. Valmennuksessa lähdetään aina liikkeelle voimavaralähtöisesti taiteilijan vahvuuksista, yksilöllisistä toiveista ja tavoitteista. Taiteilijat voivat olla uransa alkutaipaleella tai jo pidempään työskennelleitä, mutta taiteilijan oma kiinnostus valmennukseen on tärkeintä.

Taidealan työvalmennus, sen tavoitteet ja keinot suunnitellaan yhdessä taiteilijan ja mahdollisen hänen määrittelemän lähihenkilön/henkilöiden kanssa.

Tavoitteet on myös hyvä suhteuttaa taiteilijan nykytilanteeseen ja siihen, missä vaiheessa taiteilijauraa hän on. Suunnitelmassa on hyvä asettaa lyhyemmän ja pidemmän aikavälin tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi.

Valmennuksen aluksi selvitetään taiteilijan tuen tarve ja mihin hän toivoo saavansa erityisesti tukea. On myös hyvä sopia käytännön asioista, kuten miten usein tavataan tai miten taiteilija toivoo häneen ensisijaisesti pidettävän yhteyttä. On myös tärkeää selvittää taiteilijan saamat etuudet ja lisäansioiden vaikutukset niihin. Taiteilijan lähipiiriä tai edunvalvojaa on tarvittaessa hyvä informoida.

Mikäli taiteilija on palvelun käyttäjänä vammaisten päiväaikaisessa toiminnassa, suunnitelman tulee olla osa hänen palvelusuunnitelmaansa. Taidealan työvalmennusta toteutetaan tällöin päiväaikaisen toiminnan rinnalla. Taiteilijan tarve päiväaikaiseen toimintaan harvoin lakkaa olemasta, sillä päiväaikainen toiminta mahdollistaa taiteilijan tuetun taiteen tekemisen ja muun tuen esimerkiksi itsenäisen elämään.

Taidealan työvalmennuksen toteutus

Taidealan työvalmennus on tavoitteellista ja luonteeltaan pitkäkestoista. Palkkatyösuhde on harvoin realistinen tavoite taidealan työvalmennukselle, vaan työllistyminen on keikkaluontoista ja freelancerina. Esimerkiksi visuaalisen alan taiteilijalla tulot koostuvat usein työkeikoista tai osa-aikaisesta työstä, apurahoista, satunnaisesta teosmyynnistä ja tilaustöistä sekä tekijänoikeuskorvauksista. Kyse on siis epäsäännöllisistä lisätuloista.

Taidealan työvalmennuksen tavoitteena on myös vahvistaa taiteilijan osaamista ja verkostoja. Kuvataiteilijan ammattiin harjoittamiseen liittyvät keskeiset asiat, kuten apurahahaut, näyttelyhaut tai residenssit voivat olla osa valmennusta. Valmennus on pitkäkestoista ja tulokset voivat olla nähtävissä vasta pidemmän ajan päästä. Esimerkiksi näyttelyihin haetaan usein jopa pari vuotta ennen tulevaa näyttelyä.

a) Tuki osaamisen lisäämiseen ja opiskelumahdollisuuksiin

Erityistä tukea tarvitsevia taiteilijoita osaamista vahvistetaan hänen omien tavoitteiden mukaisesti. Taiteilija voi esimerkiksi hakea tutkintotavoitteiseen koulutukseen tai täydentää omaa osaamistaan erilaisten täydennyskoulutusten ja kurssien kautta. Vertaistaiteilijat on muun muuassa järjestänyt ohjaajakoulutusta taidealan avustaviin ohjaustehtäviin tai oman vertaisryhmän ohjaamiseen sekä taiteilijan verkostoja ja osaamista vahvistavia taiteilijatapaamisia.

Useimmat erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ovat itseoppineita ja saavuttaneet taiteilijan työssä tarvittavan osaamisen työskentelemällä jopa useita vuosia koulutetun kuvataiteilijan johdolla. Heidän kohdallaan on mahdollista miettiä opinnollistamisen ja osatutkintojen suorittamista osana päiväaikaista toimintaa. Taiteilijaa tuetaan myös seuraamaan omaa alaa, esimerkiksi ajankohtaiset näyttelyvierailut lisäävät taiteilijan osaamista ja näkökulmia omaan työskentelyyn.

Erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa tuetaan taiteilijaportfolion, taiteilijaesittelyn ja CV:n tekemisessä eli oman osaamisen näyttämisessä. Portfoliota ja CV:ta päivitetään säännöllisesti ja pidetään ajankohtaisena. Erityistä tukea tarvitsevilla taiteilijoille on olemassa taiteilijamatrikkeli (www.kettukintaiteilijamatrikkeli.fi), josta taidealan ammattilaiset ja taiteen ostajat voivat löytää taiteilijoita ja heidän taidettaan. Nykyisellään vain harvalla erityistä tukea tarvitsevalla taiteilijalla on pääsyä taiteilijaseuran jäsenille tarkoitettuihin matrikkeleihin.

b) Tuki työ- ja ansaintamahdollisuuksiin

Taidealan työ- ja ansaintamahdollisuuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset kuvitus- ja tilaustyöt, esiintymiset ja puhujakeikat, taidealan ohjaustyö, apurahat tai teosmyynti. Joidenkin taiteilijoiden kohdalla tavoitteena voi olla myös työkokeilu tai palkkatukityöpaikka kulttuurialan organisaatiossa. Taiteilijoita tuetaan työhön perehtymisessä ja sen toteuttamisessa työn luonteen, tekopaikan ja taiteilijan tuen tarpeen mukaan.

Koska valmiita työpaikkoja on harvoin tarjolla, taidealan työvalmennus on usein erilaisten työmahdollisuuksien kehittämistä ja tuottamista sekä taiteilijan osaamisen markkinointia. Taiteilija voi tarvita tukea oman työn ja teosten hinnoitteluun ja esimerkiksi sopimusten tekoon. Sopimukset voivat koskettaa esimerkiksi työkorvauksia, teoksen käyttökorvauksia tai teoksen kauppakirjoja. Taidealan työvalmentajan vastuulla onkin huolehtia taiteilijan edun toteutumisesta kaikissa sopimustilanteissa. Taiteilijoita tuetaan tekemään informoituja päätöksiä taiteilijan työssään.

Taiteilijaa tai hänen tukiverkostojaan neuvotaan tarvittaessa tulojen ja erilaisten etuuksien (esim. työkyvyttömyyseläke ja asumistuki) yhteensovittamisessa ja tehdään tarvittavaa yhteistyötä esimerkiksi Kelan tai verohallinnon kanssa.

Taidealan työtä kuten tilaustöitä voi myös toteuttaa päiväaikaisessa toiminnassa. Silloin on tärkeää huomioida, että taiteilijalla on aina tekijänoikeus omiin teoksiinsa, jolloin niistä saadut tulot kuuluvat taiteilijalle itselleen. Mikäli päiväaikaista toimintaa järjestävä organisaatio toimii teoksen välittäjänä, voi se ottaa ennalta sovitun provision teoksen myynnistä, joka kattaa esimerkiksi teoksen materiaalikulut.

c) Tuki taidemaailmassa toimimiseen

Erityistä tukea tarvitsevalle taiteilijalle jaetaan tietoa taidealalla työskentelystä, taiteilijan työn mahdollisuuksista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista. Riittävä tieto ja ymmärrys tukee taiteilijan urasuunnittelua.

Taiteilijaa tuetaan toimimaan taidemaailmassa ja luomaan verkostoja toisiin taiteilijoihin tai taidemaailman ammattilaisiin. Verkostoja voi tukea esimerkiksi järjestämällä taiteilijatapaamisia, kuraattoritapaamisia tai kokeneen ammattitaiteilijan mentorointia.

Taiteilijan tavoitteiden mukaisesti häntä avustetaan esimerkiksi henkilökohtaisten apurahojen, näyttelyihin, taiteilijaresidensseihin, taiteilijajärjestöihin tai taiteilijamatrikkeliin hakemisessa. Taidealan työvalmennuksessa mahdollistetaan mahdollisesti esimerkiksi saatujen rahoitusten, näyttelyjen tai taiteilijaresidenssin toteutus tai etsitään taiteilijalle tarvittavat tukiverkostot niiden toteutukseen.

Taidemaailmassa ansioituminen on usein pitkällinen prosessi ja jokainen taiteilija kokee uransa aikana siihen liittyviä pettymyksiä. Erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille, jotka eivät usein ole muodollisen koulutuksen käyneitä, taidemaailmassa ansioituminen voi olla muita taiteilijoita haastavampaa. Taidealan työvalmentaja toimii näin ollen myös taiteilijan mentorina eli kannustajana ja tsempparina.

Taidealan työvalmennuksen arviointi

Taidealan työvalmennusta, sen tavoitteita ja toteutusta arvioidaan säännöllisin väliajoin. Taidealan työvalmennuksen tarve on usein jatkuvaa, koska taidealalla ei ole olemassa työsuhteisia työpaikkoja. Työvalmennuksen tarve näin ollen tuskin häviää, ellei taiteilija päädy opiskelemaan tai kiinnostu/hakeudu kokonaan toiselle alalle.

Taidealan työvalmennuksen hyödyt kohderyhmälle

-erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan osaaminen ja taiteilijaidentiteetti vahvistuu

-erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan työssä tarvittavat verkostot vahvistuvat

-erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan meriitit ja CV karttuvat sekä näkyvyys omalle taiteelle lisääntyy

-erityistä tukea tarvitsevalle taiteilijalle pienetkin lisätulot ovat merkittäviä etuuksien kuten eläkkeen rinnalla

-erityistä tukea tarvitsevan taiteilijan hyvinvointi, osallisuus ja itsetunto vahvistuu

Taidealan työvalmentajan osaaminen ja työnkuva

Taidealan työvalmentajan työnkuva on varsin monipuolinen. Taidealan työvalmentajan työssä korostuu toimintaympäriston ja kohderyhmän tuntemus. Taidealan työvalmentajalla tulee olla riittävä ymmärrys asiakaskunnasta ja heidän tuen tarpeista. Yksilöllinen työote ja monipuoliset ohjaus- ja valmennusmenetelmät tukevat valmennuksen onnistumista. Työvalmentajan tulee tuntea kohderyhmän käyttämät sosiaalipalvelut ja niiden reunaehdot. Taidealan työvalmentaja toimii usein tiiviissä yhteistyössä taiteilijan tukiverkkojen kanssa.

Taidealan työvalmentajan toimii taidealan toimintaympäristössä, jossa taidemaailman toimintalogiikan ymmärtämisestä ja verkostoista on hyötyä. Vahvat yhteistyö-, verkostoitumisen ja vaikuttamisen taidot tukevat onnistunutta valmennusta. Taidealan työvalmentajan työ pitää sisällään myös vaikuttamistyötä taidemaailman suuntaan, sillä taidemaailma ei ole yhdenvertainen ja saavutettava erityistä tukea tarvitseville taiteilijoille.

Taidealan työvalmentajan työhön voi myös kuulua tapahtumien tuottaminen, managerointi ja taiteilijan osaamisen myyminen, näyttelyiden kuratointi ja kouluttaminen. Keskeistä on nähdä ja kehittää luovasti erilaisia työ- ja oppimismahdollisuuksia erityistä tukea tarvitsevalle taiteilijalle.

Työnkuva on laaja ja monipuolisesta osaamisesta on hyötyä, mutta harvalla on kuitenkaan valmiina tätä kaikkea osaamista. Tärkeintä onkin rohkeus kokeilla, kysyä ja ottaa selvää. Eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä päästään vaikuttaviin tuloksiin.

Taidealan työvalmennuksen materiaalit

Osana taidealan työvalmennus -mallia on toteutettu selkokielinen Opas taiteilijalle, josta löytää tietoa esimerkiksi alan opiskelusta, taiteellisesta työskentelystä, näyttelytoiminnasta ja toimeentulosta. Opasta voi hyödyntää osana taidealan työvalmennusta ja sen suunnittelua. Jotta taiteilija pystyy asettamaan työtä koskevia tavoitteita, tulee hänellä olla riittävästi tietoa taiteilijan työn mahdollisuuksista. Oppaan sisällöistä on myös tehty videosarja.

Lisäksi muuta hankkeessa tuotettua materiaalia, kuten taidealan sanasto on löydettävissä sivuilta www.vertaistaiteilijat.fi

Selkokielinen opas taiteilijan työstä

OPAS_TAITEILIJALLE_print_0.pdf (15.8 MB)

Videosarjassa taiteilija Maimu Brushwood vastailee yleisön kiperiin kysymyksiin koskien taiteilijan työtä. Ensimmäisessä videossa hän kertoo taiteilijaksi opiskelusta ja oppimisesta.

Videossa taiteilija Maimu Brushwood kertoo taiteellisesta työskentelystä

Videossa taiteilija Maimu Brushwood kertoo yhteistyöstä taidemaailmassa.

Videossa taiteilija Maimu Brushwood kertoo taiteilijan näyttelytoiminnasta.

Videossa taiteilija Maimu Brushwood kertoo taiteilijan toimeentulosta.

Videossa taiteilija Maimu Brushwood kertoo, kuinka taiteilijan on hyvä osata kertoa omasta osaamisestaan.

Videossa taiteilija Maimu Brushwood kertoo tuetusta taiteen tekemisestä

Videossa taiteilija Maimu Brushwood kertoo taidealan työvalmennuksesta

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Taidealan työvalmennus ei ole tällä hetkellä osa kuntien palveluvalikoimaa tai kuntien ostopalveluna toteutettavaa toimintaa. Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden uran tukeminen tapahtuu pääosin osana taidesisältöistä vammaisten päiväaikaista toimintaa ja sen taideohjaajien toimesta. Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden tukeminen vaatisi kuitenkin aikaresursseja yksilötyöhön ja mahdollisesti myös henkilökunnan osaamisen vahvistamista. Yksittäisen taiteilijan taiteilijauran edistämistä on mahdotonta tehdä ryhmäohjauksen ohessa. Vertaistaiteilijat-hankkeen taiteilijoille ja yhteistyökumppaneille toteutetuissa kyselyissä ilmeni, että hankkeen toteuttamalle taidealan työvalmennukselle olisi jatkossakin tarvetta.

Haasteena tulevaisuudessa onkin löytää rahoitusmalli palvelulle, joka toimii päiväaikaisen toiminnan rinnalla. Henkilökohtainen budjetointi voisi olla yksi ratkaisu. Osa taiteilijoista ei myöskään ole minkään palvelun piirissä, eivätkä tarvitse tukea itse taiteen tekemiseen, ainoastaan taiteilijauran edistämiseen. Henkilökohtainen budjetointi voisi olla myös heille mahdollisuus saada tarvittavaa yksilöllistä tukea.

Vertaistaiteilijat-hankkeen päätyttyä Aula-työkodin Studio Aulassa järjestetään 2021 alkaen taidealan työvalmennusta osana päiväaikaista toimintaa. Tämä on vaatinut lisäresursseja ja uudenlaisen osaamisen vahvistamista työyhteisössä. Toimintamallin kehitystyö jatkuu. Hankkeessa toteutettuja työvalmennuksen toimintatapoja, käytänteitä ja materiaaleja on yhteistyökumppanien käytössä ja hankkeessa kehitetyt taiteilijatapaamiset ja Muotokuvakioski jatkuvat edelleen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on kehitetty henkilöille, joilla paljon tuen tarpeita. Toimintamalli on todennäköisesti sovellettavissa myös muille vammaisryhmille tai toimintarajoitteisille henkilöille kuten mielenterveyskuntoutujille tai henkilöille, joilla lukivaikeuksia.

Valmennus on muokattavissa soveltumaan myös muille taidealoille.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Vertaistaiteilijat-hankkeen ja siinä toteutetun taidealan työvalmennuksen keskeiset tulokset ovat:

Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoilla on aikaisempaa yhdenvertaisemmat mahdollisuudet taiteilijan työhön ja taidemaailmaan osallistumiseen.

Erityistä tukea tarvitsevista taiteilijoista ja yhteistyökumppaneista 98 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden yhdenvertaisuus on lisääntynyt, 76 % vastanneista oli täysin samaa mieltä (kysely 2/2021).

Yhdenvertaisuuden lisääntyminen on merkinnyt kohderyhmälle taiteilijan työhön liittyviä uusia kokemuksia, laajempia verkostoja, näkyvyyttä ja taidemaailmaan osallistumista, monelle myös työkeikkoja ja lisäansioita.

Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden ansioluettelot ovat karttuneet. Taiteilijat ovat mm. osallistuneet merkittäviin näyttelyihin, hakeneet ja saaneet rahoitusta omiin taideprojekteihin, osallistuneet residenssitoimintaan sekä hakeneet ja päässeet taiteilijaseuroihin jäseneksi.

Yhteistyökumppaneista valtaosa koki myös Taidealan työvalmennus- toimintamallin ja sen käytännön toteutuksen (ka 3,8, asteikolla 1–4) edistävän toiminnalle asetettua yhdenvertaisuuden tavoitetta hyvin.

Eräs yhteistyökumppaneista kertoi seuraavaa:

”Vertaistaiteilijat ovat lähteneet hyvällä menestyksellä täyttämään sitä aukkoa, joka tukea tarvitsevien taiteilijoiden taidekentällä itsessään on ollut. Riski syrjäytyä ja mahdollisuuksien sekä tukiverkkojen puute on minimoitunut. Samoin tukea tarvitsevat taiteilijat ovat päässeet lähentymään kokonaistaidekenttää ilman "erityis"-liitettä.”

Vertaistaiteilijat on aktiivisesti vaikuttanut taidemaailman verkostoissa ja tietoisuus kohderyhmästä on lisääntynyt. Vertaistaiteilijat sai erityistaidetoiminnan alan tärkeimmän Kettukin vuoden taideteko -tunnustuksen vuonna 2020.

Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden työelämävalmiudet ovat lisääntyneet

Taiteilijoista ja yhteistyökumppaneista 93 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että taiteilijoiden tiedot, taidot, itseluottamus, ammatti-identiteetti ja hyvinvointi on lisääntynyt toiminnan myötä. 67 % oli täysin samaa mieltä (kysely 2/2021).

Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ovat toiminnan kautta on voinut oppia uusia tietoja ja taitoja ja heidän taiteilijaidentiteetti on vahvistunut. He ovat ottaneet haltuun esimerkiksi uusia taidetekniikoita ja taiteen ohjaustaitoja. He ovat saaneet lisää tietoa taiteilijan työstä, taidemaailmasta ja oppineet ammattimaisemman työskentelyn taitoja. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat parantuneet. Taiteilijat ovat harjoitelleet kertomaan taiteestaan. Erityisesti rohkeuden, itseluottamuksen koettiin parantuneen. Taiteilijoista useimmat kokivat toiminnan myös lisänneen heidän hyvinvointia.

Taiteilijoiden lähipiiristä nousi seuraavanlaisia huomioita:

”Olen huomannut että taiteilija on saanut taiteilijaidentiteetin, niin lähipiirissä kuinympäristössäkin... Eli hän ei ole enää muiden silmissä kehitysvammainen eläkeläinen vaan hänestä on tullut kuvataiteilija.”

“On ollut liikuttavaa nähdä taiteilijoiden itsetunnon ja ammattiidentiteetin vahvistuvan ja usean taiteilijan elämään hanke on vaikuttanut merkittävästi. Se on tuonut tavoitteita taiteelliseen tekemiseen, uuden oppimista, lisäansioita, uusia ystäviä, ammatillisia kontakteja. Taiteilijoiden CV:t ovat saaneet laadukasta täydennystä.”

Erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden verkostot ovat vahvistuneet

Erityistä tukea tarvitsevista taiteilijoista ja yhteistyökumppaneista 99 % oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että toiminnan myötä taiteilijat ovat voineet kohdata uusia ihmisiä ja kokea yhteisöllisyyttä. 80 % oli täysin samaa mieltä (kysely 2/2021).

Taiteilijoiden yhteistyöverkostot ovat lisääntyneet, he ovat voineet tutustua uusiin, erilaisiin ihmisiin, kokea yhteisöllisyyttä ja kuulua Vertaistaiteilijat-yhteisöön.

Taiteilijat ovat tutustuneet eri puolella Suomea työskenteleviin erityistä tukea tarvitseviin taiteilijoihin, jakaneet vertaistukea, ideoita ja kokemuksia. Taiteilijoiden kontaktit taidemaailman muihin ammattilaisiin ovat lisääntyneet ja elinpiiri laajentunut. Parhaimmillaan on syntynyt ystävyyssuhteita ja ammatillisia yhteistyösuhteita ja suunnitelmia. Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ovat työskennelleet yhdessä ammattitaiteilijoiden kanssa, kulttuurialan organisaatioissa ja osallistuneet kuraattoritapaamisiin.

Eräs taiteilija kuvasi taiteilijatapaamisten merkitystä itselleen: "Pääsee näkemään vanhoja ja uusia tuttavuuksia, näkemään muiden ihmisten taidetta, jakamaan ideoita projekteista/taideideoita omiin töihin, saa tietoa tapahtumisista ja innostamaan muita tekemään taidetta.”