Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Taloussosiaalityön Satsaa ja säästä -malli

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Malli jäsentää aikuisten parissa tehtävää taloussosiaalityötä viiden moduulin avulla: Elämäntilanne, Tunnesuhde rahaan, Tulot ja menot, Arjen valinnat ja Tulevaisuustyöskentely. Mallin tavoitteena on edistää asiakkaiden taloudellista toimintakykyä.

Toimintaympäristö **

Taloussosiaalityön toimintamallin kehittämisen toimintaympäristönä oli Kainuun hyvinvointialueen Aikuisten sosiaalityön palveluyksikkö. Aikuisten sosiaalityöhön kuuluvat seuraavat taloussosiaalityön palvelut: täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, sosiaalinen luototus, välitystilipalvelu sekä talouden ohjaus ja neuvonta. Taloussosiaalityötä tekeviä ammattiryhmiä ovat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Taloussosiaalityössä merkittävä rooli on myös toimistosihteereillä. Taloussosiaalityössä tehdään yhteistyötä Kelan, Talous- ja velkaneuvonnan, Ulosottolaitoksen, vuokrataloyhtiöiden, sähköyhtiöiden, perintätoimistojen, Takuusäätiön, Marttaliiton, seurakuntien ja muiden tahojen kanssa. Merkittävin monialaisen yhteistyön muoto on Talousneuvolan toiminta, joka käynnistettiin vuonna 2022.

Taloussosiaalityön mallin kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli ottaa käyttöön vaikuttavia työvälineitä ja -menetelmiä, joiden avulla asiakkaan taloudellinen toimintakyky vahvistuu ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen aikuisten sosiaalityön palveluissa onnistuu entistä paremmin. 

Kehittämistyötä ohjasi sosiaalihuoltolain 14 §:ään lisätty kohta 3a palvelusta taloudellisen toimintakyvyn edistämiseksi. Hallituksen esityksessä (HE 127/2022 vp) korostettiin, että aineellisen tuen myöntäminen ei ole riittävä asiakkaan taloudellista toimintakykyä vahvistava keino, vaan tarvitaan sosiaalityön erilaisia työmuotoja.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Taloussosiaalityön toimintamallin kehittämisen lähtökohtana oli välitystilipalvelun kasvava asiakasmäärä. Vuosina 2018–2021 välitystilipalvelun asiakkuuksien määrä Kainuun soten aikuissosiaalipalveluissa on kasvanut merkittävästi. Välitystilipalvelun asiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2018 118 asiakkuudesta vuoden 2021 262 asiakkuuteen. Asiakkuuksien kestot ovat usein suunniteltua pidempiä. Keskeisiä syitä välitystilipalvelun aloittamiselle oli asumisen turvaaminen ja tuki ylivelkaantumisessa. Lähtötilanteen arvioinnissa todettiin, että välitystilipalvelun vaikutus on asiakkaan tilannetta turvaava, mutta myös passivoiva, jos palvelun aikana talouden ohjausta ja neuvontaa ei räätälöidä asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaiseksi.

Välitystilipalveluasiakkuuksien määrän kasvaessa Kainuun soten aikuissosiaalipalveluiden tavoitteeksi asetettiin vuonna 2022 välitystilipalveluasiakkaiden talouden ohjauksen ja neuvonnan vahvistaminen.

Kehittämistyö orientoitui Tiekartta 2030: Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tulevaisuusselvitykseen (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:41), jossa todetaan, että ”sosiaalityön huolenpidollinen rooli ja asiakkaan oma aktiivisempi rooli taloudellisten asioidensa hoidossa” ovat joissain määrin ristiriidassa. Taloussosiaalityön kohdalla selvityksen toimenpide-ehdotuksena on velka- ja talousneuvonnan lisääminen ja rakenteellisen työn osuuden vahvistaminen. 

Lähtökohtana talouden ohjauksen ja neuvonnan mallin kehittämiselle olivat välitystilipalvelun asiakkaiden tarpeet. Malli kehitettiin myös muita taloudellista toimintakykyä edistävää palvelua tarvitsevia aikuisten sosiaalityön asiakkaita varten. Malli vahvistaa taloussosiaalityön ennaltaehkäisevää työotetta.  

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistyössä tarkastelimme tarpeita seuraavista näkökulmista:

Asiakkaat. Aikuisten sosiaalityön asiakkaiden tarpeita tarkasteltiin palvelutarpeen arviointi -kyselyn perusteella koko asiakaskunnan tasolla. Syventävää tietoa haettiin kolmen kehittäjäasiakkaan kanssa sosiaalityöntekijäopiskelijan harjoittelun yhteydessä. Asiakkaiden mielipiteet, kokemukset ja ideat malliin liittyen kerättiin palautekyselyillä.

Ammattilaiset. Keskeisiä ammattiryhmiä, joita kehittäminen koski, olivat sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja toimistosihteerit. Kaikkiin ammattiryhmiin kuuluvat työntekijät toimivat työryhmän jäseninä, konsultteina mallin materiaalien valinnassa ja palautteen antajina. Henkilökunnan mielipiteet ja tarpeet selvitettiin lisäksi kyselyjen avulla. Kyselyt koskivat työnjakoa, moniammatillista ja monialaista yhteistyötä, palvelujen kehittämistarpeita, koulutustarpeita, osaamisen tasoa, sekä kokemuksia, mielipiteitä ja kehittämisideoita malliin liittyen.

Organisaatio. Organisaation tarpeet sote-uudistuksen kontekstissa olivat Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman hyötytavoitteiden mukaiset: palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen, toiminnan painotuksen siirtäminen ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen sekä kustannusten nousun hillitseminen.

Yhteiskunta. Yhteiskunnan tarpeet otettiin huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden kontekstissa. Malli nojaa Kestävän kehityksen globaaliin toimintaohjelmaan: Agenda 2030 (Yhdistyneet Kansakunnat 2015). Malli edistää varsinkin kestäviä ja ekologisia elämäntapoja ja ratkaisuja, sekä luontolähtöisiä menetelmiä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Taloussosiaalityön kehittämistä varten perustettiin työryhmä. Työryhmän jäseninä olivat aikuisten sosiaalityön johtavat sosiaalityöntekijät, toimistopalveluiden esihenkilö, sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja toimistosihteerit. Työryhmä kokoontui säännöllisesti kerran kuussa. Työryhmään saatiin asiantuntijuutta eri näkökulmista, kuten esimerkiksi asumisen ja sosiaalisen luototuksen sosiaaliohjaajilta. Lisäksi välitystilipalvelun asiakkuuksia ja tilastointia varten perustettiin erillinen, toimistopalveluiden esihenkilöstä ja toimistosihteereistä koostuva työryhmä. 

Kehittämisen eri vaiheissa järjestettiin konsultaatioita työntekijöiden kanssa mallin eri osa-alueisiin liittyen. Syksyllä 2022 työryhmään osallistui myös maisterivaiheen sosiaalityöntekijäopiskelija, joka oli kokeillut mallia kolmen kehittäjäasiakkaan kanssa. Kehittämisprosessissa tärkeät yhteistyötahot olivat myös Takuusäätiön ja Marttaliiton kouluttajat, Ulosottolaitoksen ennakkoivan talousneuvonnan asiantuntija ja Oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja.  Hellä-hankkeen suunnittelijan roolina oli koota kaikkien osapuolten näkökulmat ja rakentaa mallin kokonaisuus niihin perustuen. 

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyössä tavoiteltiin seuraavia keskeisiä muutoksia:

  1. Asiakkaiden taloudellisen toimintakyvyn vahvistuminen
  2. Taloussosiaalityön osaamisen sekä vaikuttavien työmenetelmien ja -välineiden hallinnan vahvistuminen
  3. Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön vahvistuminen
Muutoksen mittaaminen

Tavoiteltuja muutoksia seurattiin seuraavien indikaattorien avulla: 

  1. Taloussosiaalityön palvelun käyttö ja asiakkaiden tarve erilaisille talouden tukimuodoille
  2. Asiakkaiden palautteet raha-asioita käsittelevän mallin käytöstä
  3. Työntekijöiden arviot taloussosiaalityön osaamisestaan sekä työmenetelmien ja -välineiden hallinnasta
  4. Työntekijöiden palautteet mallin käyttöönotosta
  5. Työntekijöiden kokemus ammattiryhmien yhteistyön ja työnjaon toimivuudesta
  6. Yhteistyön muodot muiden tahojen kanssa
Toteutussuunnitelma
  1. Uuden mallin rakenteen ja sisällön luominen, arvioinnit ja päivitykset:
    1. Käsikirjan luominen
    2. Materiaalipakin luominen
    3. Mallin materiaalien esittelyt työntekijöille
  2. Uutta mallia varten räätälöityjen koulutuskokonaisuuksien valmistelu, toteuttaminen ja arviointi yhteistyökumppaneiden kanssa:
    1. Raha-asioiden puheeksi ottaminen sote-palveluissa -koulutus, kouluttajana Takuusäätiön asiantuntija. Koulutus oli osa HELLÄsti huoli puheeksi -kampanjaa.
    2. Satsaa ja säästä -mallin viiden moduulin mukaisesti räätälöity koulutuskokonaisuus, kouluttajina Takuusäätiön ja Marttaliiton asiantuntijat.
    3. Koulutussarja talous- ja velkasioista, kouluttajina Ulosottolaitoksen ennakkoivan talousneuvonnan asiantuntija, Kainuun oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja, Takuusäätiön talousneuvonnan asiantuntija ja sosiaalisen luototuksen sosiaaliohjaaja.
  3. Satsaa ja säästä -mallin pilotointi:
    1. Kyselyt taloussosiaalityön osaamisesta ennen koulutuksia ja pilotointia ja niiden jälkeen
    2. Työntekijöiden toteuttamat mallin kokeilut kahden asiakkaan kanssa
    3. Pilotoinnin edistymisen seuranta tiimeissä johtavien sosiaalityöntekijöiden toimesta
  4. Satsaa ja säästä -mallin pilotoinnin aikana palautteiden kaksivaiheinen keruu:
    1. Palautteiden keruu asiakkailta
    2. Palauteiden keruu työntekijöiltä
  5. Satsaa ja säästä -mallin pilotoinnin arviointi ja raportointi
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kehittämisen kohderyhmänä olivat Kainuun hyvinvointialueen Aikuisten sosiaalityön palveluyksikön asiakkaat. Asiakkaiden tarpeita tarkasteltiin palvelutarpeen arviointien perusteella koko asiakaskunnan tasolla vuosina 2020–2022. PTA-kysely on kehitetty Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO) hallinnoiman SOSRAKE-osaamisverkostohankkeen puitteissa (2020–2022). Aikuisten sosiaalityön yksikössä työntekijät täyttävät PTA-kyselyn jokaisen asiakkaan osalta palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä.

Palvelutarpeen arvioinnin aineisto vuosina 2020–2022 on yhteensä 1324 arviointia, joista muodostuu tarkka kuva asiakaskunnasta. Kehittämisen kontekstissa tarkasteltiin erityisesti taloudellisen toimintakyvyn heikkenemisen taustalla olevia tekijöitä. PTA-aineiston perusteella toteutettiin asiakkaiden segmentointia kolmeen ryhmään: sosiaalisen luototuksen hakijat tai saajat, välitystilipalvelun asiakkaat ja muut palvelua tarvitsevat asiakkaat. Pilotointiin osallistui asiakkaita kaikista kolmesta ryhmästä. 

Syventävää tietoa haettiin kolmen kehittäjäasiakkaan kanssa maisterivaiheen sosiaalityöntekijäopiskelijan harjoittelun yhteydessä syksyllä 2022. Kehittäjäasiakkaiden kanssa kokeiltiin työkaluja ja keskusteltiin heidän kokemuksistaan ja näkemyksistään. Opiskelijan raportti mallin kokeilusta kehittäjäasiakkaiden kanssa jaettiin Aikuisten sosiaalityön palveluyksikön työntekijöiden käyttöön.

Mallin pilotointivaiheessa työntekijät kävivät keskusteluja asiakkaiden kanssa mallin toimivuudesta. Asiakkaiden mielipiteet, kokemukset ja ideat malliin liittyen kerättiin palautekyselyillä. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Satsaa ja säästä -malli perustuu Aikuissosiaalityön menetelmien vaikuttavuus (AIKUMETOD) -tutkimushankkeen mallinnuksiin, joissa jäsennettiin voimavaralähtöistä asiakasprosessia, taloussosiaalityötä ja luontolähtöisiä työtapoja aikuissosiaalityössä. Teoreettisena viitekehyksenä mallin kehittämiselle toimi taloussosiaalityö ja keskeisenä käsitteenä taloudellinen toimintakyky. Kehitetty malli perustuu vahvasti Katri Viitasalon tutkimuksiin ja teoreettisiin analyyseihin. Malliin sovelletaan sosiaalityön ekososiaalista ajattelutapaa, jonka Suomessa on kehittänyt Aila-Leena Matthies. Kestävän kehityksen teeman kontekstissa malli toteuttaa erityisesti sosiaalisen kestävyyden periaatteita. Arto Salosen ekososiaalisen sivistyksen viitekehys ja ekososiaalinen hyvinvointiparadigma toimivat koko mallin filosofiana. Mallin lähtökohtana on holistinen ihmiskäsitys, jossa otetaan huomioon kaikki hyvinvoinnin ulottuvuudet Erik Allardtin klassisen luokituksen mukaan: being, loving, having ja doing.

Mallissa käytetään erityisesti valtakunnallisen sosiaalialan järjestö Takuusäätiön ja kotitalousneuvontaa antavan kansalaisjärjestö Marttaliiton kehittämiä työkaluja sekä Ulosottolaitoksen ja Talous- ja velkaneuvonnan materiaaleja ja esitteitä. Mallissa otetaan huomioon myös esimerkiksi Mielenterveystalo.fi:n omahoito-ohjelmat, jotka ovat osa valtakunnallista Terapiat etulinjaan -toimintamallia.

Sosiaalityöntekijäopiskelija Pirjo Auneusluomalla oli merkittävä rooli mallin rakenteen ja sisällön kehittämisessä.

Ratkaisun perusidea **

Satsaa ja säästä -malli jäsentää viiden moduulin avulla aikuisten parissa tehtävää taloussosiaalityötä. Mallin käyttö tukee suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista työotetta, jossa työn vaiheet ja osa-alueet järjestyvät moduulien avulla. Mallin käytössä tärkeää on miettiä yhdessä asiakkaan kanssa hänen koko elämäntilannettaan raha-asioiden kontekstissa ja luoda yhdessä asiakasta aktivoiva ja kuntouttava asiakasprosessi. 

Satsaa ja säästä -malli koostuu viidestä moduulista: Elämäntilanne, Tunnesuhde rahaan, Tulot ja menot, Arjen valinnat ja Tulevaisuustyöskentely. Malliin sisältyy kaksi työskentelyn ulottuvuutta: Satsaa ja Säästä. Satsaa-tasolla työntekijä panostaa tunnetyöskentelyyn ja psykososiaaliseen tukeen. Säästä-tasolla työntekijän rooli on antaa asiakkaille konkreettisia välineitä talouden hallintaan. Molemmat ulottuvuudet ovat yhtä tärkeitä ja tapahtuvat asiakastyössä yhtäaikaisesti. 

Malli auttaa työntekijöitä orientoitumaan eri osa-alueiden huomioimiseen asiakastyössä. Liikkeelle lähdetään asiakkaan voimavaroista ja pyritään saamaan esiin asiakkaan omia näkemyksiä, ideoita ja ratkaisuehdotuksia. Mallin tarkoituksena on auttaa työntekijöitä organisoimaan työn eri vaiheita ja samalla näkemään koko ajan prosessi kokonaisuutena. Malli tukee järjestelmällisyyttä asiakastyössä ja mahdollistaa asiakkaan kanssa asetettujen tavoitteiden esilläolon työntekijälle ja asiakkaalle. 

Mallia voi käyttää joustavasti, se antaa työntekijälle tilaa soveltaa omaa tietoa ja taitoa asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  • Mallin juurruttamista jatketaan johtavien sosiaalityöntekijöiden työntekijöille asettamalla tavoitteella ottaa malli käyttöön entistä laajemman asiakaskunnan kanssa.
  • Tiimeissä reflektoidaan mallin soveltamiseen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita sekä kokemuksia mallin käyttöönotosta. 
  • Mallin käyttöä seurataan vuosittain kehittämiskeskusteluissa.
  • Mallin vakiinnuttamisesta suoritetaan jatkuvaa arviointia. Arviointiin käytetään hankkeen puitteissa kehitettyjä kyselyitä ja palautelomakkeita.
  • Kehitetään asiakasosallisuutta vahvistavaa työotetta.
  • Asiakastyön organisointia ja ammattiryhmien välistä työjakoa kehitetään.
  • Mallin eri teema-alueista suunnitellaan taloussosiaalityön koulutuksia yhteistyökumppaneiden kanssa.
Vinkit toimintamallin soveltajille **
  • Mallin kokonaisuuden käyttöönotto vaatii avointa keskusteluyhteyttä asiakkaan kanssa ja kokonaisvaltaista tutustumista asiakkaan tilanteeseen.
  • Malli käsittelee asiakkaan menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta, joten asiakassuhteen on oltava riittävän pitkä ja luottamuksellinen. 
  • Mallin rakenne mahdollistaa joustavuuden, eli mallin moduuleja ja niihin liittyviä työvälineitä ja -menetelmiä voi soveltaa tarpeen mukaan, mutta mallin liian kapea soveltaminen, esimerkiksi ainoastaan budjettiseurannan työkalujen käyttö, voi rajoittaa asiakkaan tilanteelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
  • Mallin levittämiseksi materiaalit jaetaan käyttöön kaikkien sote-ammattilaisten kanssa, joiden työtehtäviin kuuluu talouden ohjaus ja neuvonta. Esimerkiksi perhetyössä tehdään myös asiakkaiden talouden neuvontatyötä. 
  • Riskinä mallin käyttöönotolle on suuri työ- ja asiakasmäärä sekä vähäiset henkilöstö- ja aikaresurssit. 
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Vuonna 2023 huhti-lokakuussa Satsaa ja säästä -mallia pilotoitiin Aikuisten sosiaalityön palveluyksikössä. Mallin pilotoinnin aikana kerättiin tietoa mallin toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tiedon keruu tapahtui seuraavin keinoin:

1) Kysely työntekijöiden taloussosiaalityön osaamisesta (helmi- ja marraskuu 2023),

2) Työntekijöiden palautteet (kesä- ja lokakuu 2023),

3) Asiakkaiden palautteet (kesä- ja lokakuu 2023),

4) Vapaamuotoiset työntekijöiden palautteet (koko pilotoinnin aikana) ja

5) Koulutuspalautteet (maalis- ja syyskuu 2023). 

Kyselyt toteutettiin nimettöminä nettikyselyinä, joihin linkit lähetettiin työntekijöille pilotointisuunnitelman aikataulun mukaisesti. Kerätyn tiedon perusteella toteutettiin mallin kokonaisuuden arviointi. 

Tulosten mukaan taloussosiaalityön osaamisesta voidaan todeta, että vahvimmat osaamisalueet liittyvät raha-asioiden puheeksi ottamiseen, tunnistamiseen ja arviointiin, tulojen ja menojen seurantaan sekä yhteistyöhön muiden tahojen kanssa. Heikoimmat osaamisalueet liittyvät asiakaslähtöisyyteen, psykososiaaliseen tukeen, ekologiseen kestävyyteen ja tavoitteellisuuteen. Työntekijöiden taloussosiaalityön oman osaamisen arviointeja ennen ja jälkeen pilotointia vertailtiin. Pilotoinnin jälkeen työntekijät ilmoittivat huomattavasti korkeampaa osaamista kaikilla osa-alueilla, mutta suhteellisen matalan vastausprosentin takia tuloksia voidaan pitää alustavina.

Työntekijöiden palautteista liittyen mallin mahdollisuuksiin korostui, että mallia pidetään ylipäätään hyvänä, hyödyllisenä ja kiinnostavana. Työntekijät ottivat käyttöön useimmin Tulot ja menot -moduulin budjetointi-työkaluja ja niistä erityisesti Takuusäätiön kehittämä Penno sai eniten positiivista palautetta. Lisäksi talousasioiden puheeksi ottaminen helpottui ja vuorovaikutus asiakkaiden kanssa parani. 

Mallin käyttöönoton esteitä työntekijöiden näkökulmasta olivat suuret asiakasmäärät ja akuuttien tilanteiden hoito. Työntekijät kokivat myös, että asiakkaiden motivoiminen oli haastavaa asiakkaiden kokiessa tulonsa riittämättömiksi. Työntekijät näkivät myös tarpeen maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tarpeiden paremmalle huomioimiselle.

Asiakkaiden palautteiden mukaan heidän oman taloutensa hahmottaminen selkeni ja reflektio omaa taloudellista tilannetta kohtaan vahvistui. Asiakkaille raha-asioita käsittelevä malli oli ylipäätään hyödyllinen, mutta isona esteenä oli heidän kokemansa tulojen riittämättömyys.