Teinineuvola, kohtaamisten paikka teini-ikäisten vanhemmille
Teinineuvolassa puntariin laitetaan vanhemmuutta tukevat jutut. Kohdataan ja keskustellaan vertaisesti ja tasa-arvoisesti sekä kuullaan asiaa ammattilaisilta. Teinineuvolaa toteutetaan usealla paikkakunnalla samanaikaisesti hybridiä hyödyntäen.
THL:n teettämän kouluterveyskyselyssä vastauksissa näkyy huolestuttava kehitys, liittyen ahdistuneisuuteen, kiusaamisen lisääntymiseen ja kasvavaan yksinäisyyteen. Esimerkiksi tytöistä jopa joka kolmas kokee ahdistuneisuutta. Lähde: www.mieli.fi Nuorten haasteet näkyvät myös koulussa ja niihin on koulumaailmassa vastattu lisäämällä oppilaille ammatillista tukea ihmisenä kasvuun. Ammatillinen tuki tavoittaa erityisesti niitä oppilaita, joiden haasteet näkyvät koulussa.
Nuoret elävät kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa maailmassa, jossa esillä myös uhkakuvia. Sosiaalisen median eri kanavat vievät nuorten aikaa ja tarjoavat nuorille myös haitallista informaatiota. Nämä ja monet muut ajasta nousevat ilmiöt haastavat vanhemmuutta. Vanhemmuuteen tarvitaan informatiivisia työkaluja sekä vertaista tukea, jota teini-ikäisten vanhemmille ei luonnostaan ole juurikaan tarjolla. Vanhemmat tarvitsevat monialaista tukea kasvatustehtävässään.
Lapsiperheille tarjolla olevat ennalta ehkäisevät palvelut ja työkalut keskittyvät hyvin isoilta osin pikkulapsiperheille. Lasten ollessa pieniä perheet asioivat usein neuvolassa ja perheille on myös runsaasti tarjolla vertaisuuteen perustuvia palveluita ja toimintaa. Kontakti ammattilaisiin on tiivistä, kun lapsi on varhaiskasvatuksessa, jossa vanhempia tavataan päivittäin. Kasvatusvastuun jakaminen ja vanhemmuuden tukeminen toteutuu luontaisesti kohtaamisissa ja keskusteluissa esimerkiksi päiväkodilla. Pikkulapsi perheille on tarjolla monipuolisesti erilaista vertaistuki ja muuta avointa toimintaa, kuten perhekerhoja ja perhekahviloita. Vanhemmat tapaavat toisiaan myös leikkipuistoissa ja muissa vapaa-ajan toiminnoissa luontaisesti enemmän kun lapset ovat pieniä.
Lapsen siirtyessä kouluun yhteys ammattilaisten ja vanhempien välillä vähenee. Opiskeluhuollon terveystarkastukset on harvemmin eikä yhteyttä kouluun pidetä samalla tavoin kuin päiväkotiin. Lapsen tullessa teini-ikään, vanhempien yhteys kouluun voi jäädä hyvin vähäiseksi nuoren ottaessa itse vastuuta omasta koulutyöstään. Myöskään vertaisia kohtaamisia vanhempien välille enää synny samalla tavoin lapsen ollessa kouluikäinen. Teini-ikäisten lasten vanhemmat eivät kohtaa toisiaan enää luontaisesti niin paljoa, eikä avointa vertaistuki toimintaa ole juurikaan tarjolla.
Vertaistuen merkitys nähdään merkittävänä tukimuotona ennalta ehkäisevästä näkökulmasta. Vanhemmat saavat vertaisten kohtaamisissa keskustella samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, jakaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Tämä vahvistaa heitä kasvatustehtävässä ja vanhemmuudessa. Vanhemmilla on nykyisin paljon epävarmuutta, joka osiltaan nousee suuresta tietomäärästä. Tietoa on tarjolla todella paljon, eikä vanhemmat aina tiedä mikä on järkevää ja mihin voi luottaa. Vanhemmat kaipaavat epävarmuudessaan toisia vanhempia, joilta kuulee lohduttavia sanoja: "meillä on ihan samanlaista". Vanhemmat saavat toisiltaan myös vahvistusta miettiessään kasvatuskysymyksiä. Parhaimmillaan voidaan luoda yhteisiä "koko kylä kasvattaa" periaatteita.
Suomalainen perusopetus on yleissivistävää koulutusta, ja sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden. -Opetushallituksen kotisivut. Kasvatusvastuu nuoresta kuuluu aina vanhemmille.
Teinineuvolaa toteutetaan monialaisessa perhekeskusyhteistyössä. Etelä-Pohjanmaalla on jo saatu hyviä kokemuksia Teinineuvolasta. Kokemukset ovat innostaneet yhä uusia paikkakuntia ja toimijoita mukaan toteuttamaan Teinineuvolaa. Koska Teinineuvolassa vastuu ja työt ovat jaettu usean toimijan kesken, ei toteutus eikä kustannukset ole yksittäiselle toimijalle raskaita. Toimijat tsemppaavat ja innostavat toinen toisiaan. Laajasti toteutetussa yhteistyössä myös vaikuttavuus on laajempaa, joka tuo omalle osallisuudelle konseptissa merkityksellisyyttä. Laaja-alaisessa yhteistyössä on saatu käyttöön myös verkostosta nouseva ammatillinen tieto ja taito.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perhekeskuskoordinaatio vastaa Teinineuvolan kokonaiskuvasta, kuten yhteisestä vuosikellosta, alustuspuheenvuorojen sopimisesta, toimijoiden yhteen kokoamisesta ja viestinnästä.
Alustuspuheenvuoroissa mukana ovat perhekeskusten ammattilaiset kuten hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset, Pohjanmaan poliisi, hanketyöntekijät sekä kuntien toimijat.
Teinineuvoloiden kuntakohtaisesta käytännön toteutuksesta vastaa kuntatoimijat, useimmiten nuoriso- ja vapaa-aikapalvelut. Kunnan työntekijät järjestävät toimintaan sopivat tilat ja mahdolliset tarjoilut sekä toiminnan ohjaajat. Kuntatoimijat vastaavat omalta osaltaan tiedottamisesta ja markkinoinnista kunnan viestintäkanavissa.
Kuntien sivistystoimi: Tiedotus (Wilma), tietoisuus Teinineuvolan mahdollisuuksista, vanhempien ohjaus.
Perheneuvola, sosiaalipalvelut: Palveluohjaus.
Nuoriso- ja vapaa-aikatoimi, perheneuvola :Keskustelunohjaajat.
Paikalliset järjestötoimijat: Keskustelunohjaajat yhteistyössä edellä mainittujen ammattilaisten kanssa.
Teinineuvola tarjoaa työkaluja vastuullisempaan ja valveutuneempaan vanhemmuuteen, joka auttaa nuorten vanhempia säilyttämään asiantuntijuuden omasta lapsesta sekä kasvua lapsen vanhemmasta nuoren vanhemmaksi. Vastuullinen ja valveutunut vanhemmuus on nuoren paras tuki ja turva. Nuoren saadessa vanhemmilta eväitä ihmisenä kasvuun, näkyy muutos myös yksilöityjen ja raskaampien palveluiden käytön vähenemisenä pitkällä aikavälillä.
Teinineuvolaa kehitetään uudenlaiseksi ennaltaehkäisevän työn malliksi, joka vahvistaa ammatillisia verkostoja.
Teinineuvolan omistajuuden tunnun tulee vahvistua niin toimijoissa, kuin vanhemmissa.
Teinineuvolaa toteutetaan puolivuosittain. Jokaisen puolivuotiskauden jälkeen Teinineuvolan suljettuihin ryhmiin osallistuneille vanhemmille sekä toteuttaville toimijoille teetetään kysely. Avoimissa Teinineuvolan kokoontumisissa kysely teetetään joka kokoontumisella.
Vanhemmat (suljettu ryhmä)
- Koitko saavasi eväitä vanhemmuuteesi?
- Onko Teinineuvola lisännyt perheen sisäistä vuorovaikutusta?
- Saitko uutta tietoa nuorten elämää koskevista asioista ja ilmiöistä?
Vanhemmat (avoin kokoontuminen)
- Kuinka hyödylliseksi koit kokoontumisen?
- Mitä palautetta haluat antaa?
Vastuutoimijat:
- Miten koit yhteistyön (lineaarinen asteikko).
- Saitko Teinineuvolasta työkaluja työhösi?
- Kehitysehdotukset?
Lisäksi kerätään kävijämäärädataa kootusti jokaisen kokoontumiskerran jälkeen.
Teinineuvolan sisältö suunnitellaan niin, että se tarjoaa vanhemmille peilipinnan sekä kasvun mahdollisuuden suhteessa omaan vanhemmuuteen sekä tarjoaa informaatiota nuorten maailmasta. Vanhemmille tarjotaan vaikuttamisen mahdollisuus Teinineuvolan sisältöä ajatellen teettämällä kyselyjä esim. Wilman kautta.
Keskusteluyhteyden säilyttäminen toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää. Toimijoiden tulee kyetä vaikuttamaan siihen, miten Teinineuvolaa kehitetään.
Teinineuvola on tarkoitettu teini-ikää lähestyvien tai teini-ikäisten lasten vanhemmille. Teinineuvolaan hakeudutaan omaehtoisesti.
Teinineuvolaa on toteutettu vuodesta 2023 alkaen. Tänä aikana on saatu ymmärrystä Teinineuvolan toteutustavoista ja rakenteesta. Teinineuvolaan osallistuvat vanhemmat ovat saaneet esittää toiveita aiheista, joita toivoisivat käsiteltävän seuraavan kauden kokoontumisissa. Vanhemmilta on kerätty palautetta kirjallisesti sekä kehitysideoita suullisesti.