Teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet ikäihmisten palveluissa
Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle kuvattiin eri toimijoita yhdistävä malli, kuinka teknologiapalveluja voidaan hyödyntää eri palvelun tasoilla ikäihmisen arjessa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue muodostuu 11 kunnasta, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjiä oli aiemmin yhteensä kahdeksan. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ikääntyneitä, yli 75- vuotta täyttäneitä on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja tulevaisuudessa väestöennusteiden mukaan kantahämäläisten ikääntyneiden määrä kasvaa muuta maata nopeammin. Tämän myötä palvelujärjestelmän paineet ikääntyneiden palveluiden järjestämiseksi edelleen kasvavat. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan Kanta-Hämeessä on paljon pulaa sekä sairaanhoitajista että lähihoitajista, mikä osaltaan vaikuttaa huomattavasti palveluiden toteuttamiseen ja kehittämiseen. Palvelujen yhtenäistämiseksi sekä pito- ja vetovoiman parantamiseksi teknologian hyödyntämisen arviointi palveluverkoston kaikilla tasoilla on katsottu tarpeelliseksi.
Yhteiskunnan digitalisoituessa tavoitteena on tukea hyvinvointialueen ikääntyviä asukkaita löytämään erilaisia sähköisiä ratkaisuja ja palveluja sekä oppimaan hyödyntämään niitä. Tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista hyvinvointiteknologian avulla ja luoda käytänteet teknologian saamiseksi osaksi iäkkäiden palveluiden normaalitoimintaa. Tavoitteena on luoda teknologian hyödyntämisen toimintamalli, joka tukee iäkkäiden henkilöiden arkea ja palveluiden kokonaisuutta. Kehittämisen myötä Kanta-Hämeessä tavoitellaan sekä asiakkaiden, läheisten että henkilökunnan myönteistä suhtautumista hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen.
Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeen tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista hyvinvointiteknologian avulla ja luoda käytänteet teknologian saamiseksi osaksi iäkkäiden palveluiden normaalitoimintaa. Tavoitteena on luoda teknologian hyödyntämisen toimintamalli, joka tukee iäkkäiden henkilöiden arkea ja palveluiden kokonaisuutta. Hankkeen myötä Kanta-Hämeessä tavoitellaan sekä asiakkaiden, läheisten että henkilökunnan myönteistä suhtautumista hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen.
Kehittäminen tapahtui hankevetoisesti kartoittaen mallissa kuvattujen tasojen mukaisesti eri toimijoiden tämän hetken tilaa teknologian hyödyntäjinä. Mallin kuvaamisen apuna on hyödynnetty
- järjestöedustajien tapaamiset
- Ikäihmisten osallistaminen keskustelujen, esittelyjen ja kyselyjen muodossa erilaisissa tapahtumissa ja tapaamisissa sekä livenä että etänä.
- Ammattilaisia on hyödynnetty kartoitettaessa nykyisiä toimintatapoja sekä toiveita mahdollisista tulevaisuuden sähköisistä asiointikanavista ja työkaluista.
- Yritysten edustajen tapaamiset tutustuessa erilaisiin palveluihin
- Benchmarkkaustapaamiset muiden hyvinvointialueiden edustajien kanssa ja hyvien toimintamallien kartoittaminen
-
Edistetty organisaation toimialojen rajoja ylittävää yhteistyötä ikäteknologian kehittämisen suhteen järjestämällä tapaamisia ikääntyneiden toimialan, tietohallinnon ja kehittämisyksikön kanssa yhteisten strategisten suuntaviivojen luomiseksi.
Toimintamalli on kuvattu tulevan yhteistyön rakentamisen tueksi, kun hyvinvointialueen ikäteknologiakehittämistä edistetään.
Teknologian hyödyntämisen mallinnuksen avulla tavoitellaan
- asukkaiden tiedonsaannin paranemista teknologian mahdollisuuksista arjen tukena
- ammattilaisten tiedonsaannin paranemista teknologian mahdollisuuksista työntekijöiden työn tukena
- tiedonsaannin lisäämisen myötä tavoitellaan asiakasvirtauksen hidastamista palveluketjussa kevyemmistä eli matalan kynnyksen palveluista kohti raskaampia palveluja
- mallin avulla pyritään välttämään pirstaleista kehittämistä, tekemällä näkyväksi miten teknologiaa voidaan hyödyntää eri palvelujen tasoilla, jotta voidaan havaita yhteisiä intressejä ja yhteiskehittämisen kohteita paremmin.
Toimintamalliin on kuvattu tulevaisuudentilaa, joten sen tuloksia tai vaikuttavuutta ei ole vielä arvioitu. Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty Ikäteknologian kehittämisen kansallista koordinaatiomallia eli Kati-hankkeen kansallista mallia, joten vaikuttavuuden mittareita voidaan tulevaisuudessa miettiä sen pohjalta. Toimintamallin kuvausta on hyödynnetty keskustelun avauksena eri toimijoiden välillä hyvinvointialueella sekä verkostoissa havainnollistamaan ikäihmisten teknologiaa hyödyntävän palvelukentän laajuutta, eri tasoja ja yhteistyön tarpeita.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella rakenteet sekä ikäihmisten palveluissa että yleisissä matalan kynnyksen palveluissa ovat vielä keskeneräisiä, eikä toimintamallia ole päästy edistämään kuvausta pidemmälle. Toimintamallia on esitetty hyvinvointialueen eri toimialojen asiantuntijoille, päättäjille sekä yhteistyöverkostoille ja käytetty yhteisen keskustelun apuna ikäteknologiakehittämisen edistämiseksi. Toimintamallin osia voi hyödyntää jo tulevana vuonna ja toimintamallin kuvauksen hyödyntäminen kehittämisen pohjana on mahdollista.
Kuvattu malli on eri toimijoita yhdistävä malli, kuinka teknologiapalveluja hyödynnetään eri palvelun tasoilla ikäihmisen arjessa (matalan kynnyksen palvelut, asiakasohjaus, kotihoito). Toimintamallissa kuvattiin nykyisiä käytössä olevia palveluja ja niiden hyödyntäminen sekä kuvattiin muita kartoitettuja palveluja, joiden liittäminen hyvinvointialueen ikäihmisten palveluihin tukisi iäkkäiden henkilöiden arkea Kanta-Hämeessä. Mallin kohderyhmänä voidaan kuvata hyvinvointialueen ikääntyvät asukkaat, joiden palveluketjua sujuvoitetaan teknologian hyödyntämisen keinoin, hyvinvointialueen soteammattilaiset, joiden työntekoa teknologian avulla kehitetään sekä hyvinvointialueen päättäjät ja johto, jotka suunnittelevat strategian mukaisia palveluja.
Teknologian hyödyntämisen mallin kuvaamista varten kartoitettiin mallissa kuvattujen tasojen mukaisesti eri toimijoiden kokemuksia teknologian hyödyntäjinä. Mallin kuvaamisen apuna on hyödynnetty järjestöedustajia, jotka järjestävät erilaisia matalan kynnyksen tukipalveluja ja voivat hyödyntää teknologiaa kohdatessaan ikäihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Tulevaisuuden ratkaisujen kartoituksessa hyödynnettiin yrityksiä, jotka tuottavat erilaisia teknologisia ratkaisuja. Mallin kuvaamisen apuna on osallistettu ikäihmisiä hankkeen ylläpitämän osallisuusverkoston tapaamisissa sekä livenä että etänä.
Ammattilaisia on hyödynnetty kartoitettaessa nykyisiä toimintatapoja sekä toiveita mahdollisista tulevaisuuden asiointikanavista ja työkaluista haastatteluin sekä kyselyin. Organisaation toimialojen rajoja ylittävää yhteistyötä ikäteknologian kehittämisen suhteen on edistetty järjestämällä tapaamisia ikääntyneiden toimialan, tietohallinnon ja kehittämisyksikön kanssa yhteisten strategisten suuntaviivojen luomiseksi.
Tiedonkeruuseen on käytetty kyselyjä ja haastatteluja. Benchmarkkaus eri hyvinvointialueiden hyvistä käytänteistä, kansallisten sotehankkeiden tuotosten hyödyntäminen sekä oppilaitosyhteistyö olivat merkittäviä tiedonhankinnan kanavia mallin kuvauksen aikana.