Teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet ikäihmisten palveluissa
Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle kuvattiin eri toimijoita yhdistävä malli, kuinka teknologiapalveluja voidaan hyödyntää eri palvelun tasoilla ikäihmisen arjessa.
Toimintamallin nimi
Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle kuvattiin eri toimijoita yhdistävä malli, kuinka teknologiapalveluja voidaan hyödyntää eri palvelun tasoilla ikäihmisen arjessa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle kuvattiin eri toimijoita yhdistävä malli, kuinka teknologiapalveluja voidaan hyödyntää eri palvelun tasoilla ikäihmisen arjessa (matalan kynnyksen palvelut, asiakasohjaus, kotihoito). Toimintamallissa kuvattiin nykyiset käytössä olevat palvelut ja niiden hyödyntäminen sekä kuvattiin muita kartoitettuja palveluja, joiden liittäminen hyvinvointialueen ikäihmisten palveluihin tukisi iäkkäiden henkilöiden arkea Kanta-Hämeessä.
Toimintamallissa huomioitiin sekä ammattilaisten käytössä olevat työkalut sekä asiakkaiden käytössä olevat sähköiset asiointikanavat ja digitaaliset palvelut. Toimintamallin kuvauksen avulla tavoitellaan asukkaiden tiedonsaannin paranemista teknologian mahdollisuuksista arjen tukena, ammattilaisten tiedonsaannin paranemista teknologian mahdollisuuksista työntekijöiden työn tukena sekä tiedonsaannin lisäämisen myötä tavoitellaan asiakasvirtauksen hidastamista palveluketjussa kevyemmistä eli matalan kynnyksen palveluista kohti raskaampia palveluja tukemalla itsehoitoa hyvinvointiteknologian keinoin.
Toimintamallin hyödyntäminen tulevan ikäteknologiakehittämisen tukena , jotta voidaan välttää pirstalemaista kehittämistä tekemällä näkyväksi miten teknologiaa voidaan hyödyntää eri palvelujen tasoilla, havaitaan yhteisiä intressejä ja yhteiskehittämisen kohteita paremmin.
Toimintamallin tasot:
Asiakkaan teknologiatietoisuuden lisäämistä tulee toteuttaa asiakkaan palvelupolulla kaikissa kontaktipisteissä ja mielellään riittävän varhaisessa vaiheessa ennakoiden tulevaa tarvetta. Matalan kynnyksen palveluissa ennen raskaampiin palveluihin siirtymistä panostetaan asiakkaan omaehtoiseen tutustumiseen ja tarjotaan erilaisia kanavia löytää tietoa arkea tukevasta teknologiasta, tutustua erilaisiin laitteisiin sekä saada neuvoja teknologian hankintaan sekä käyttöön. Yhteistyö hyvinvointialueen, kuntien, ja järjestöjen kanssa on ensiarvoisen tärkeää tietoisuuden kasvattamiseksi. Hyvinvointialueen nettisivut, erilaiset teknologiakatalogit, lainattavat laitereput ja hyvinvointialueen tuottamat digitaaliset palvelupolut ovat esitettyjä keinoja tietoisuuden lisäämiseen. Digituen tarjoamiseen tulee olla yhtenäinen suunnitelma, miten ja missä eri toimijat tätä tuottavat koko hyvinvointialueella.
Teknologian hyödyntämisen seuraavalla tasolla eli asiakasohjauksessa tulee keskittyä erityisesti palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä toteutettavaan teknologian soveltuvuuden arviointiin sekä asiakkaan ohjaamiseen teknologiapalveluiden hyödyntämiseen. Ammattilaisten käytössä olevat digitaaliset työkalut sekä asiakkaiden hyödynnettävissä olevat sähköiset palvelukanavat korostuvat asiakkaan yksilöllisen tarpeen arvioinnissa ja hyödynnettävissä olevan teknologian soveltuvuuden arvioinnissa. Ammattilaisten työkaluina esitettiin UNA tilannekuva, Rai laatumoduulit, erilaiset teknologiakatalogit ja virtuaaliset teknologiasisällöt ohjaamisen apuvälineinä sekä asiakkaiden yhteydenottokanavina esimerkiksi Oma Olo, chatbot palvelu sekä erilaiset sähköiset lomakkeet.
Teknologian hyödyntäminen ikääntyneiden palveluissa on keskeistä kotihoidon työtä. Kotihoidon keskitetyillä teknologiapalveluilla tavoitellaan asiakaslähtöisiä teknologiaa hyödyntäviä palveluja, digiosaamisen kehittämistä sekä koordinoitua uuden teknologian jalkauttamista. Laitehallinnan keskittäminen tukee sujuvia kotihoidon prosesseja. Kaikkien erikoistuneiden kotihoitotiimien (etä- ja digitiimi, arviointi- ja kuntoutustiimi) tulee huolehtia saumattomasta yhteistyöstä teknologian käyttöönotossa. Keskitetyn palvelun avulla tuetaan myös muiden kotihoidon tiimien toimintaa ja teknologiatietoisuuden lisäämistä ammattilaisten keskuudessa. Erilaisen koulutusmateriaalin ja opetustapojen kehittämiselle kotihoidon ympäristöön on tarvetta. Erilaisten verkkokurssimateriaalien, laitepassien ja simulaatioharjoittelun tuottamiseen teknologiaosaamisen lisäämiseksi tulee jatkossa panostaa.
Lähijohdon rooli tulee huomioida myös, jotta teknologian hyödyntäminen toteutuu kotihoidon ympäristössä. Lähijohdolla tulee olla riittävä osaaminen ammattilaisten digiosaamisen kehittämisen tukemiseen, jota kotihoitoympäristössä tullaan entistä enemmän tulevaisuudessa tarvitsemaan palveluiden kehittyessä. Lääkäripalveluiden ja muiden erityisammattiryhmien, kuten farmasian ja kotihoidon yhteistyössä tulee myös huomioida erilaisten sähköisten kanavien ja työkalujen hyödyntäminen asiakkaiden hoidossa.
Teknologian hyödyntämisen saumattomuuteen vaikuttaa tänään tehtävien päätösten vaikutusten arviointi tulevaisuuden sote-kentässä. Sote-tilannekeskuskehittäminen on vielä Kanta-Hämeessä kesken, mutta erilaisten teknologiapalveluiden kehittämisessä tätä voidaan ja tulee jo ennakoida, kuinka käytössä olevaa tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Erilaisten matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen, kuten seniorineuvola-tyyppiset ratkaisut eivät tänä päivänä johda välttämättä yksien seinien sisällä toteutuviin palveluihin, vaan verkostomaisessa moniammatillisessa työssä hyödynnetään erilaisia sähköisiä kanavia ja liikkuvia palveluja – kunhan huomioimme riittävän digituen ja rinnakkaiset palvelut digisyrjäytymisen vaarassa oleville.
Kanta-Hämeen hyvinvointialue muodostuu 11 kunnasta, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjiä oli aiemmin yhteensä kahdeksan. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ikääntyneitä, yli 75- vuotta täyttäneitä on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja tulevaisuudessa väestöennusteiden mukaan kantahämäläisten ikääntyneiden määrä kasvaa muuta maata nopeammin. Tämän myötä palvelujärjestelmän paineet ikääntyneiden palveluiden järjestämiseksi edelleen kasvavat. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan Kanta-Hämeessä on paljon pulaa sekä sairaanhoitajista että lähihoitajista, mikä osaltaan vaikuttaa huomattavasti palveluiden toteuttamiseen ja kehittämiseen. Palvelujen yhtenäistämiseksi sekä pito- ja vetovoiman parantamiseksi teknologian hyödyntämisen arviointi palveluverkoston kaikilla tasoilla on katsottu tarpeelliseksi.
Yhteiskunnan digitalisoituessa tavoitteena on tukea hyvinvointialueen ikääntyviä asukkaita löytämään erilaisia sähköisiä ratkaisuja ja palveluja sekä oppimaan hyödyntämään niitä. Tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona asumista hyvinvointiteknologian avulla ja luoda käytänteet teknologian saamiseksi osaksi iäkkäiden palveluiden normaalitoimintaa. Tavoitteena on luoda teknologian hyödyntämisen toimintamalli, joka tukee iäkkäiden henkilöiden arkea ja palveluiden kokonaisuutta. Kehittämisen myötä Kanta-Hämeessä tavoitellaan sekä asiakkaiden, läheisten että henkilökunnan myönteistä suhtautumista hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen.
Kuvattu malli on eri toimijoita yhdistävä malli, kuinka teknologiapalveluja hyödynnetään eri palvelun tasoilla ikäihmisen arjessa (matalan kynnyksen palvelut, asiakasohjaus, kotihoito). Toimintamallissa kuvattiin nykyisiä käytössä olevia palveluja ja niiden hyödyntäminen sekä kuvattiin muita kartoitettuja palveluja, joiden liittäminen hyvinvointialueen ikäihmisten palveluihin tukisi iäkkäiden henkilöiden arkea Kanta-Hämeessä. Mallin kohderyhmänä voidaan kuvata hyvinvointialueen ikääntyvät asukkaat, joiden palveluketjua sujuvoitetaan teknologian hyödyntämisen keinoin, hyvinvointialueen soteammattilaiset, joiden työntekoa teknologian avulla kehitetään sekä hyvinvointialueen päättäjät ja johto, jotka suunnittelevat strategian mukaisia palveluja.
Teknologian hyödyntämisen mallin kuvaamista varten kartoitettiin mallissa kuvattujen tasojen mukaisesti eri toimijoiden kokemuksia teknologian hyödyntäjinä. Mallin kuvaamisen apuna on hyödynnetty järjestöedustajia, jotka järjestävät erilaisia matalan kynnyksen tukipalveluja ja voivat hyödyntää teknologiaa kohdatessaan ikäihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Tulevaisuuden ratkaisujen kartoituksessa hyödynnettiin yrityksiä, jotka tuottavat erilaisia teknologisia ratkaisuja. Mallin kuvaamisen apuna on osallistettu ikäihmisiä hankkeen ylläpitämän osallisuusverkoston tapaamisissa sekä livenä että etänä.
Ammattilaisia on hyödynnetty kartoitettaessa nykyisiä toimintatapoja sekä toiveita mahdollisista tulevaisuuden asiointikanavista ja työkaluista haastatteluin sekä kyselyin. Organisaation toimialojen rajoja ylittävää yhteistyötä ikäteknologian kehittämisen suhteen on edistetty järjestämällä tapaamisia ikääntyneiden toimialan, tietohallinnon ja kehittämisyksikön kanssa yhteisten strategisten suuntaviivojen luomiseksi.
Tiedonkeruuseen on käytetty kyselyjä ja haastatteluja. Benchmarkkaus eri hyvinvointialueiden hyvistä käytänteistä, kansallisten sotehankkeiden tuotosten hyödyntäminen sekä oppilaitosyhteistyö olivat merkittäviä tiedonhankinnan kanavia mallin kuvauksen aikana.
Mallin hyödyntäminen vaatii organisaation toimialojen ylittävää yhteistyötä. Se vaatii myös palveluketjujen tuntemusta sekä aitoa innostusta ja rohkeutta hyödyntää teknologiaa palveluissa. Kokonaiskuvan avulla voidaan tavoitella pirstalemaisen kehittämisen sijaan poikkileikkaavaa, toimialarajat ylittävää kehittämistä, jonka avulla voidaan tukea hyvinvointialueella asuvien ikäihmisten kotona asumista hyvinvointiteknologian avulla ja luoda käytänteet teknologian saamiseksi osaksi iäkkäiden palveluiden normaalitoimintaa.
Toimintamalliin on kuvattu nykytilaa sekä tulevaisuuden tavoitetilaa, eikä sen tuloksia tai vaikuttavuutta ole vielä arvioitu.
Kansikuva
