Terapeuttinen dialogi - lasten mielenterveystyön ja lastensuojelun yhteistä oppimista ja osaamista
Monialainen terapeuttinen dialogi (TD) on osa monialaisen verkostotyön uudistamista. Mallin avulla on mahdollista lisätä lasten ja nuorten mielenterveystyön osaamista monialaisesti sekä kehittää uusia tarpeisiin vastaavia työskentelykäytänteitä.
Oivalla ja ymmärrä
Lasten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Elinolosuhteiden nopeat muutokset sekä yhteiskunnallinen ja perheisiin liittyvä epävakaus tuottavat sosiaali- ja terveysalan toimijoille uusia osaamisen kehittämisen tarpeita.
Kaikkien, myös työntekijöiden omat mielen mallit ovat kehittyneet kiintymyssuhdeperusteisesti osin tiedostamattomasti ylipukupolvisesti välittyvän kasvatuksen kulttuuriperimän ohjaamana. Tämän vuoksi lasten kanssa toimivien työntekijöiden tueksi tarvitaan uusia poikkitieteellisiä ratkaisuja, osaamisen vahvistamista sekä synergia- ja koheesiovaikutuksia. Moniammatillinen terapeuttinen dialoginen työote sekä mielen tietotaitojen oppimisen ja opettamisen prosessit voivat turvata onnistuvan mielenterveystyön. Tarvitaan rohkeutta rikkoa perinteisiä asiantuntijuuden rooleja tarkoituksenmukaisella, suunnitelmallisella ja avoimella tavalla viimeisimpään teoreettiseen ja kokemukselliseen tietoon perustuen. Työntekijä tarvitsee omien mielen malliensa mentalisaation, tarvittavan terapeuttisen muutoksen sekä psykososiaalisen edukaation prosessin ennen kuin hän voi omaksua terapeuttisia osaamista ja soveltaa sitä arjen työssään suhteessa lapsiin ja vanhempiin sekä työyhteisöön.
Terapeuttinen dialogi -koulutuskokonaisuuden avulla vahvistetaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden osaamista Co-design prosessin avulla. Tässä työntekijä yhdistelee kokemuksellista ja teoreettista tietotaitoa. Omaksumansa osaamisen avulla hän kehittää mielenterveystyön vaikuttavuutta dialogisen työotteen ja mielen taitojen oppimisen ja opettamisen kautta.
Siun soten alueella on havaittu esim. seuraavia epäkohtia lasten mielenterveystyössä:
- Lasten psyykenlääkkeitä käytetään liikaa ja kodin ulkopuolisten sijoitusten määrä on suuri
- Lastensuojelussa on palveluvajeita ja runsaasti henkilöstön vaihtuvuutta
- Perustasolla on palveluaukko ja osaamisperustan vajeita sekä palvelujen sirpaleisuutta
- Palvelut tuottavat puutteellisesti vaikuttavuutta ja ongelmakehitys etenee lapsuusiän jälkeen eli varhaisen intervention osaamisperusta on vajaa
TD koulutuksen aikana kokeiltiin lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkuuksien osalta systeemisen tiimimallin (SyTy) mukaista istuntoa kolmen perheen kansa yhteensä neljässä istunnossa syksyllä 2022. Istunnossa yhdistettiin TD osaaminen systeemiseen tiimimalliin.
Terapeuttinen dialogi -koulutuskokonaisuus toimii yhteiskehittämisen periaattein. Esimerkiksi systeeminen tiimimallin pilotointia kokeiltiin lastenpsykiatriassa moniammatillisesti hoitoneuvottelun korvaajana. Lapsi ja hänen vanhempansa ovat keskiössä ja heidän ympärilleen kootaan perhettä parhaiten auttava verkosto. Istunnossa työntekijät olivat joko lastensuojelun tai -psykiatrian henkilöstöä mutta mukana oli verkostosta myös sivistyspuolen edustajia. Mallia kehitettiin yhdessä saadun palautteen perusteella.
Terapeuttinen dialogi kehittäminen on vielä varsin alussa. Mutta jo tässä vaiheessa on mahdollista todeta, että systeemisen tiimimallin mukainen istunto näytti tuottavan enemmän ja nopeammin mielenterveyshyötyä kuin perinteinen lastenpsykiatrinen hoitoneuvottelu. Tämä oli vasta ensimmäinen kokeilu ja lisäkokemuksia ja -tutkimuksia tarvitaan siitä, missä tilanteissa mallia kannattaa käyttää ja milloin perinteinen tai jokin muu työskentelytapa mahdollisesti tarvitaan.
Systeeminen tiimimalli ei myöskään yksinään riitä vaan tarvitaan muuta, usein yksilöllisesti räätälöityä työskentelyä, jonka osaamisperustaa voidaan vahvistaa Terapeuttisen dialogin avulla. Systeemisessä mallissa vaikuttavuutta tuottavina elementteinä nähtiin tasavertainen, arvostava ja positiivinen lähestymistapa. Vanhempien osallistaminen, negatiivisen perheen sisäisen vuorovaikutuksen pysäyttäminen ja terapeuttiseen muutokseen johdattaminen vaikuttivat keskeisiltä onnistumisen tekijöiltä. Reflektion avulla vanhemmat saivat tarvitsemansa psykososiaalisen edukaation sisällön, joka osallisti heitä ymmärtämään omaa vastuullista aikuisuuttaan syyllistämättömällä tavalla. Lapsen ja vanhempien ääni tuli kuulluksi ja ymmärretyksi. Samalla työntekijöiden osaamista oli mahdollista hyödyntää välittömästi perheen käyttövarannoksi. Reflektiivisyys toimi ongelmia etäännyttävänä siten, että vanhemmat omaksuivat sisäistettyä osaamista mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi vanhemmat saivat konkreettisia työvälineitä kotiin. Pilotti osoitti, että Terapeuttisen dialogin antia on mahdollista yhdistää systeemiseen tiimimalliin siten, että syntyi synergia- ja koheesiovaikutuksia.
Terapeuttisessa dialogissa työntekijöiden asiakasymmärrys on lisääntynyt, mikä vahvistuessa on siirtynyt myönteisellä tavalla osaksi asiakkaan omaa ymmärrystä omasta tilanteestaan sitä voimaannuttaen. Työntekijä on saanut välineitä:
- Mielen hyvinvoinnin edistämiseen suhteessa itseensä, yhteisöön sekä lapsiin ja perheisiin
- Lasten ja vanhempien käyttäytymisen ja oirehdinnan ymmärtämiseen
- Mielenterveyshyötyä kasvattavan suhdeperusteisen työskentelyn osaamiseen ja ohjaamiseen
Asiakkaat ovat voineet tuoda omia huolijaan esille turvallisesti strukturoidun mallin avulla esimerkiksi Syty-istunnoissa. Lähtökohtana on asiakkaan omien voimavarojen vahvistaminen ongelmakeskeisen lähestymistavan sijaan.
Lisäksi TD oleviin kehittämistehtäviin on osallistunut kokemusasiantuntija tuomassa näkemystään erityisesti palveluntarpeen arvioinnin osalta.