Monialainen terapeuttinen dialogi (TD) on osa monialaisen verkostotyön uudistamista. Mallin avulla on mahdollista lisätä lasten ja nuorten mielenterveystyön osaamista monialaisesti sekä kehittää uusia tarpeisiin vastaavia työskentelykäytänteitä.
Monialainen terapeuttinen dialogi (TD) on osa monialaisen verkostotyön uudistamista. Mallin avulla on mahdollista lisätä lasten ja nuorten mielenterveystyön osaamista monialaisesti sekä kehittää uusia tarpeisiin vastaavia työskentelykäytänteitä.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Lasten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Elinolosuhteiden nopeat muutokset sekä yhteiskunnallinen ja perheisiin liittyvä epävakaus tuottavat sosiaali- ja terveysalan toimijoille uusia osaamisen kehittämisen tarpeita.
Kaikkien, myös työntekijöiden omat mielen mallit ovat kehittyneet kiintymyssuhdeperusteisesti osin tiedostamattomasti ylipukupolvisesti välittyvän kasvatuksen kulttuuriperimän ohjaamana. Tämän vuoksi lasten kanssa toimivien työntekijöiden tueksi tarvitaan uusia poikkitieteellisiä ratkaisuja, osaamisen vahvistamista sekä synergia- ja koheesiovaikutuksia. Moniammatillinen terapeuttinen dialoginen työote sekä mielen tietotaitojen oppimisen ja opettamisen prosessit voivat turvata onnistuvan mielenterveystyön. Tarvitaan rohkeutta rikkoa perinteisiä asiantuntijuuden rooleja tarkoituksenmukaisella, suunnitelmallisella ja avoimella tavalla viimeisimpään teoreettiseen ja kokemukselliseen tietoon perustuen. Työntekijä tarvitsee omien mielen malliensa mentalisaation, tarvittavan terapeuttisen muutoksen sekä psykososiaalisen edukaation prosessin ennen kuin hän voi omaksua terapeuttisia osaamista ja soveltaa sitä arjen työssään suhteessa lapsiin ja vanhempiin sekä työyhteisöön.
Terapeuttinen dialogi -koulutuskokonaisuuden avulla vahvistetaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden osaamista Co-design prosessin avulla. Tässä työntekijä yhdistelee kokemuksellista ja teoreettista tietotaitoa. Omaksumansa osaamisen avulla hän kehittää mielenterveystyön vaikuttavuutta dialogisen työotteen ja mielen taitojen oppimisen ja opettamisen kautta.
Siun soten alueella on havaittu esim. seuraavia epäkohtia lasten mielenterveystyössä:
TD koulutuksen aikana kokeiltiin lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteisasiakkuuksien osalta systeemisen tiimimallin (SyTy) mukaista istuntoa kolmen perheen kansa yhteensä neljässä istunnossa syksyllä 2022. Istunnossa yhdistettiin TD osaaminen systeemiseen tiimimalliin.
Terapeuttinen dialogi -koulutuskokonaisuus toimii yhteiskehittämisen periaattein. Esimerkiksi systeeminen tiimimallin pilotointia kokeiltiin lastenpsykiatriassa moniammatillisesti hoitoneuvottelun korvaajana. Lapsi ja hänen vanhempansa ovat keskiössä ja heidän ympärilleen kootaan perhettä parhaiten auttava verkosto. Istunnossa työntekijät olivat joko lastensuojelun tai -psykiatrian henkilöstöä mutta mukana oli verkostosta myös sivistyspuolen edustajia. Mallia kehitettiin yhdessä saadun palautteen perusteella.
Terapeuttinen dialogi kehittäminen on vielä varsin alussa. Mutta jo tässä vaiheessa on mahdollista todeta, että systeemisen tiimimallin mukainen istunto näytti tuottavan enemmän ja nopeammin mielenterveyshyötyä kuin perinteinen lastenpsykiatrinen hoitoneuvottelu. Tämä oli vasta ensimmäinen kokeilu ja lisäkokemuksia ja -tutkimuksia tarvitaan siitä, missä tilanteissa mallia kannattaa käyttää ja milloin perinteinen tai jokin muu työskentelytapa mahdollisesti tarvitaan.
Systeeminen tiimimalli ei myöskään yksinään riitä vaan tarvitaan muuta, usein yksilöllisesti räätälöityä työskentelyä, jonka osaamisperustaa voidaan vahvistaa Terapeuttisen dialogin avulla. Systeemisessä mallissa vaikuttavuutta tuottavina elementteinä nähtiin tasavertainen, arvostava ja positiivinen lähestymistapa. Vanhempien osallistaminen, negatiivisen perheen sisäisen vuorovaikutuksen pysäyttäminen ja terapeuttiseen muutokseen johdattaminen vaikuttivat keskeisiltä onnistumisen tekijöiltä. Reflektion avulla vanhemmat saivat tarvitsemansa psykososiaalisen edukaation sisällön, joka osallisti heitä ymmärtämään omaa vastuullista aikuisuuttaan syyllistämättömällä tavalla. Lapsen ja vanhempien ääni tuli kuulluksi ja ymmärretyksi. Samalla työntekijöiden osaamista oli mahdollista hyödyntää välittömästi perheen käyttövarannoksi. Reflektiivisyys toimi ongelmia etäännyttävänä siten, että vanhemmat omaksuivat sisäistettyä osaamista mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Lisäksi vanhemmat saivat konkreettisia työvälineitä kotiin. Pilotti osoitti, että Terapeuttisen dialogin antia on mahdollista yhdistää systeemiseen tiimimalliin siten, että syntyi synergia- ja koheesiovaikutuksia.
Terapeuttisessa dialogissa työntekijöiden asiakasymmärrys on lisääntynyt, mikä vahvistuessa on siirtynyt myönteisellä tavalla osaksi asiakkaan omaa ymmärrystä omasta tilanteestaan sitä voimaannuttaen. Työntekijä on saanut välineitä:
Asiakkaat ovat voineet tuoda omia huolijaan esille turvallisesti strukturoidun mallin avulla esimerkiksi Syty-istunnoissa. Lähtökohtana on asiakkaan omien voimavarojen vahvistaminen ongelmakeskeisen lähestymistavan sijaan.
Lisäksi TD oleviin kehittämistehtäviin on osallistunut kokemusasiantuntija tuomassa näkemystään erityisesti palveluntarpeen arvioinnin osalta.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Monialainen terapeuttinen dialogisuus (TD) tarkoittaa monitasoista suhdeperusteista terapeuttista ja systeemistä muutosta sekä kehitystä tavoittelevaa oppimisen ja opettamisen prosessia. Se käynnistyy ammattilaisten omalla psykososiaalisella edukaatiolla, jolla tarkoitamme sekä mielen sisäistä (itsereflektiivistä), että sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla tapahtuvaa kokemuksellista ja reflektiivistä oppimisprosessia. Prosessi edistää mielen tietotaitojen kehittymistä kohti mielen toimivuutta ja hyvinvointia.
Terapeuttinen dialogi tarjosi työvälineitä, joiden avulla oli mahdollista muodostaa kehittämishypoteeseistä käytännön toteuttamiskelpoisia pienryhmien kehittämistehtäviä. Yhteensä 32 toimijaa osallistui nyt toteutettuun prosessin, jossa kehitettiin ja kokeiltiin yhdessä seuraavia lapsilähtöisiin tarpeisiin vastaavia työskentelykäytänteitä:
Terapeuttinen dialogi tarvitsee johdon tuen ja sitoutumisen. Tavoitteena on:
1. Aloitettuja kehittämistöitä jatketaan ja yhteisten käytänteiden kehittämistä edistetään aikuis- ja nuorisopsykiatrialla.
2. Lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhdyspintatyöskentelyä kehitetään sote-integraation mukaisesti sekä mielenterveystyön lapsilähtöistä osaamista vahvistetaan Siunsoten strategian ja arvopohjan mukaisesti.
3. Sytyn ja Terapeuttisen dialogin kouluttamista ja kehittämistä jatketaan suunnitelmallisesti. Tavoitteina on esim. yhdistää Syty ja TD yhtenäiseksi kokonaisuudeksi sekä kehittää kiintymyssuhdeperustaan, mentalisaatioon ja terapeuttiseen osaamiseen perustuvia psykososiaalisia hoitoja.
Lisätietoja: LT, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian ylilääkäri sekä lasten ja nuorten psykoterapeutti Kirsi Mustonen
Mustonen, K. & Frimodig, A. Terapeuttinen dialogi- lasten mielenterveystyön ja lastensuojelun yhteistä oppimista ja osaamista. Teoksessa Yliruka, L., Eriksson P., Jokinen, L. & Pasanen. K. Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueella. THL.
Lumossa aloitetun työn jatkamiselle on myös laajempi ja selkeä yhteiskunnallinen tarvetila, koska esimerkiksi mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyden syy ja nuorten huumekuolemissa Suomi on Euroopan johtava maa. Ilman suunnitelmallista ja viimeisimpään tietotaitoon perustuvaa kehittämistyötä lastenpsykiatria ja lastensuojelu eivät kykene hoitamaan perustehtäväänsä lainmukaisesti etenkään tulevaisuudessa haasteiden edelleen monimutkaistuessa. Palvelujen tarpeeseen vastaavan kehittämisen, osaamisen vahvistamisen sekä vaikuttavuutta tuottavan työskentelyn turvaamiseksi ehdotetaan lastenpsykiatrian tehoavon lähetekäytännön muuttamista siten, että psykiatrian sisäinen konsultaatio mahdollistuu aikuis- ja nuorisopsykiatrian tehoavo tiimien kanssa ilman lähetettä.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.