Terapeuttinen dialogi - lasten mielenterveystyön ja lastensuojelun yhteistä oppimista ja osaamista

Monialainen terapeuttinen dialogi (TD) on osa monialaisen verkostotyön uudistamista. Mallin avulla on mahdollista lisätä lasten ja nuorten mielenterveystyön osaamista monialaisesti sekä kehittää uusia tarpeisiin vastaavia työskentelykäytänteitä.

 

Toimintamallin nimi
Terapeuttinen dialogi - lasten mielenterveystyön ja lastensuojelun yhteistä oppimista ja osaamista
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Monialainen terapeuttinen dialogi (TD) on osa monialaisen verkostotyön uudistamista. Mallin avulla on mahdollista lisätä lasten ja nuorten mielenterveystyön osaamista monialaisesti sekä kehittää uusia tarpeisiin vastaavia työskentelykäytänteitä.

 

Toteutuspaikka
Lastenpsykiatria
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Anne Frimodig

Luotu

14.11.2022

Viimeksi muokattu

30.12.2022
Ratkaisun perusidea

Monialainen terapeuttinen dialogisuus (TD) tarkoittaa monitasoista suhdeperusteista terapeuttista ja systeemistä muutosta sekä kehitystä tavoittelevaa oppimisen ja opettamisen prosessia. Se käynnistyy ammattilaisten omalla psykososiaalisella edukaatiolla, jolla tarkoitamme sekä mielen sisäistä (itsereflektiivistä), että sosiaalisen vuorovaikutuksen avulla tapahtuvaa kokemuksellista ja reflektiivistä oppimisprosessia. Prosessi edistää mielen tietotaitojen kehittymistä kohti mielen toimivuutta ja hyvinvointia. 

Terapeuttinen dialogi tarjosi työvälineitä, joiden avulla oli mahdollista muodostaa kehittämishypoteeseistä käytännön toteuttamiskelpoisia pienryhmien kehittämistehtäviä. Yhteensä 32 toimijaa osallistui nyt toteutettuun prosessin, jossa kehitettiin ja kokeiltiin yhdessä seuraavia lapsilähtöisiin tarpeisiin vastaavia työskentelykäytänteitä:

  • Yhteisasiakkuuden reflektiivinen PTA ja hoitoneuvottelu
  • Perheperustaisen lastenpsykiatrisen osastohoidon kehittäminen
  • Mentalisoivan sijoituksen turvaaminen
  • Yhteisasiakkuuden terapeuttinen perhe- ja yhteisötyöskentely
Toimintaympäristö

Lasten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Elinolosuhteiden nopeat muutokset sekä yhteiskunnallinen ja perheisiin liittyvä epävakaus tuottavat sosiaali- ja terveysalan toimijoille uusia osaamisen kehittämisen tarpeita. 

Kaikkien, myös työntekijöiden omat mielen mallit ovat kehittyneet kiintymyssuhdeperusteisesti osin tiedostamattomasti ylipukupolvisesti välittyvän kasvatuksen kulttuuriperimän ohjaamana. Tämän vuoksi lasten kanssa toimivien työntekijöiden tueksi tarvitaan uusia poikkitieteellisiä ratkaisuja, osaamisen vahvistamista sekä synergia- ja koheesiovaikutuksia. Moniammatillinen terapeuttinen dialoginen työote sekä mielen tietotaitojen oppimisen ja opettamisen prosessit voivat turvata onnistuvan mielenterveystyön. Tarvitaan rohkeutta rikkoa perinteisiä asiantuntijuuden rooleja tarkoituksenmukaisella, suunnitelmallisella ja avoimella tavalla viimeisimpään teoreettiseen ja kokemukselliseen tietoon perustuen. Työntekijä tarvitsee omien mielen malliensa mentalisaation, tarvittavan terapeuttisen muutoksen sekä psykososiaalisen edukaation prosessin ennen kuin hän voi omaksua terapeuttisia osaamista ja soveltaa sitä arjen työssään suhteessa lapsiin ja vanhempiin sekä työyhteisöön.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Terapeuttisessa dialogissa työntekijöiden asiakasymmärrys on lisääntynyt, mikä vahvistuessa on siirtynyt myönteisellä tavalla osaksi asiakkaan omaa ymmärrystä omasta tilanteestaan sitä voimaannuttaen. Työntekijä on saanut välineitä:

  • Mielen hyvinvoinnin edistämiseen suhteessa itseensä, yhteisöön sekä lapsiin ja perheisiin
  • Lasten ja vanhempien käyttäytymisen ja oirehdinnan ymmärtämiseen
  • Mielenterveyshyötyä kasvattavan suhdeperusteisen työskentelyn osaamiseen ja ohjaamiseen

Asiakkaat ovat voineet tuoda omia huolijaan esille turvallisesti strukturoidun mallin avulla esimerkiksi Syty-istunnoissa. Lähtökohtana on asiakkaan omien voimavarojen vahvistaminen ongelmakeskeisen lähestymistavan sijaan.

Lisäksi TD oleviin kehittämistehtäviin on osallistunut kokemusasiantuntija tuomassa näkemystään erityisesti palveluntarpeen arvioinnin osalta.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Terapeuttinen dialogi tarvitsee johdon tuen ja sitoutumisen. Tavoitteena on:

1. Aloitettuja kehittämistöitä jatketaan ja yhteisten käytänteiden kehittämistä edistetään aikuis- ja nuorisopsykiatrialla.

2. Lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhdyspintatyöskentelyä kehitetään sote-integraation mukaisesti sekä mielenterveystyön lapsilähtöistä osaamista vahvistetaan Siunsoten strategian ja arvopohjan mukaisesti.

3. Sytyn ja Terapeuttisen dialogin kouluttamista ja kehittämistä jatketaan suunnitelmallisesti. Tavoitteina on esim. yhdistää Syty ja TD yhtenäiseksi kokonaisuudeksi sekä kehittää kiintymyssuhdeperustaan, mentalisaatioon ja terapeuttiseen osaamiseen perustuvia psykososiaalisia hoitoja.

Lisätietoja: LT, lastenneurologian ja lastenpsykiatrian ylilääkäri sekä lasten ja nuorten psykoterapeutti Kirsi Mustonen

Mustonen, K. & Frimodig, A. Terapeuttinen dialogi- lasten mielenterveystyön ja lastensuojelun yhteistä oppimista ja osaamista. Teoksessa Yliruka, L., Eriksson P., Jokinen, L. & Pasanen. K. Kohti monitoimijaista lastensuojelua hyvinvointialueella. THL.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Lumossa aloitetun työn jatkamiselle on myös laajempi ja selkeä yhteiskunnallinen tarvetila, koska esimerkiksi mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyden syy ja nuorten huumekuolemissa Suomi on Euroopan johtava maa. Ilman suunnitelmallista ja viimeisimpään tietotaitoon perustuvaa kehittämistyötä lastenpsykiatria ja lastensuojelu eivät kykene hoitamaan perustehtäväänsä lainmukaisesti etenkään tulevaisuudessa haasteiden edelleen monimutkaistuessa. Palvelujen tarpeeseen vastaavan kehittämisen, osaamisen vahvistamisen sekä vaikuttavuutta tuottavan työskentelyn turvaamiseksi ehdotetaan lastenpsykiatrian tehoavon lähetekäytännön muuttamista siten, että psykiatrian sisäinen konsultaatio mahdollistuu aikuis- ja nuorisopsykiatrian tehoavo tiimien kanssa ilman lähetettä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Jatkokehittäminen edellyttäisi koulutusjärjestelmän luomista osaksi hyvinvointialueen rakenteita. Tämä mahdollistaisi monialaisen, terapeuttisen ja dialogisen toimintamallin juurruttamisen ja vakiinnuttamisen osaksi palvelujärjestelemää. Pitkäjänteisen ja mallin tarjoaman suunnitelmallisen työskentelyn avulla nyt muodostettuihin kehittämishypoteeseihin olisi mahdollista muodostaa kehittämistehtäviä, joiden toteutuminen vahvistaisi arjen vuorovaikutusympäristöjen yhteisöllistä mentalisaatio- ja resilienssiperustaa.  Jatkossa terapeuttinen dialogi on siirrettävissä myös muille hyvinvointialueille.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä