Terveydenhuollon ammattilaisen jalkautuminen aikuissosiaalityön ympäristöön

Pilotissa terveydenhuollon ammattilainen jalkautuu aikuissosiaalityön yksiköihin tapaamaan sosiaalihuollon asiakkaita, joilla on terveyshaasteita. Tapaamiset järjestetään yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa vastaanotolla tai kotikäynneillä.

Toimintaympäristö

Sosiaalihuollon ammattilaiset ovat pitkään kaivanneet terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmaa asiakkaan parhaseen mahdolliseen hoitoon. Yhä useammalla sosiaalihuollon asiakkaalla on sosiaalisten huolten lisäksi terveydellisiä ongelmia. Lisäksi sosiaalihuoltoon saapuu huoli-ilmoituksia, joissa huolenaiheena ainoastaan terveyteen liittyvät ongelmat. Sosiaalihuollon tapaamisilla nousee esiin hoitamattomia terveysongelmia, joiden hoitamiseen tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten arviointia. Apua tarvitaan erityisesti tilanteen kartoittamiseen, hoidon tarpeen arviointiin ja hoitopolkuun liittyen. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Valtakunnallisen Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman yhtenä tavoitteena on mahdollistaa palveluihin pääsy nopeasti, helposti ja oikea-aikaisesti. Ohjelmaan kuuluvan Vantaa-Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeen tavoite on sama ja siihen pyritään myös tässä pilotissa. Lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiassa keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen  sekä palveluiden parantaminen. Nämä ovat myös pilotin tavoitteena. 

 

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sosiaalihuollon kaikilla asiakkailla ei ole voimavaroja tai kykyä hakea tarvittavia palveluita. Sosiaalihuollon ammattilaiset tuovat esiin, että asikkailla on paljon hoitamattomia terveyshuolia, jotka nousevat esiin vastaanotoilla, mutta eivät ole sosiaalihuollon ammattilaisten hoidettavissa. Sosiaalihuollon ammattilaisilla ei ole tarvittavaa osaamista terveydentilan arviointiin ja jatkohoidon suunnitteluun. Epäselvyyttä on mm. mihin asiakkaita ohjataan,  kehen otetaan yhteyttä. Tilanteen kartoittamiseen tarvitaan terveydenhuollon ammattilaisten apua. 

Jotta palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla kaikille, on tarjottava tukea niille, jotka eivät itsenäisesti pysty palveluiden piiriin hakeutumaan.

Lisäksi huoli-ilmoituksissa on paljon terveydenhuollollisia ongelmia, muun muassa itsetuhoisuus ja muut psyykkiset oireet ja somaattiset vaivat.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Idea hoitajan jalkautumiseen sosiaalihuollon ympäristöön on saatu suoraan aikuissosiaalityöstä. Pilottiin osallistuvat yksiköt valittiin yhteistyössä johtavien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Lisäksi hoitajan työnkuvaa suunniteltiin yhdessä heidän kanssaan. 

Tarvittavat lupa-asiat on käyty läpi hyvinvointialueen lakimiehen kanssa ja tietosuojavaikutusten alkuarvio on hyväksytetty toimialajohtajalla.

Pilotin aluksi terveydenhoitaja jalkautui yksiköihin kerran viikossa yhden päivän ajaksi. Nopeasti kuitenkin kävi ilmi, että yksiköissä on tarve erityisesti mielenterveys- ja päihdeosaamiselle sekä sille, että hoitaja olisi aikaisempaa useammin tavattavissa. Tarpeeseen vastattiin palkkaamalla 50% psykiatrinen sairaanhoitaja hankkeeseen, jolloin saatiin  paremmin tarvetta vastaava osaamista enemmän yksiköihin.

Pilotti toteutetaan osana Vantaa-Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeen kehittämistyötä.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä integraatiota tunnistamalla aikuissosiaalityön asiakkaan tarpeita ja ohjaamalla oikean palvelun piiriin. Tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillista yhteistyötä sekä helpottaa asiakkaan hoitoon pääsyä ja vähentää asiakkaan pompottamista luukulta toiselle.

Muutoksen mittaaminen

Pilotissa kerätään dataa hoitajan vastaanotolle ohjautuvista asiakkaista ja heidän jatko-ohjaamisestaan.

Toteutussuunnitelma

Ennen toiminnan aloittamista terveydenhoitaja tutustui yksiköiden henkilökuntaan ja toimintaan vierailemalla säännöllisesti yksiköissä. Koska kyseessä oli uusi toimintamalli, tehtiin tietosuojavaikutusten alkuarvio ennen asiakastapaamisten aloittamista. Tietosuojavaikutusten alkuarvio hyväksytettiin hyvinvointialueen lakimiehellä sekä toimialajohtajalla. 

Pilottiin osallistuvilta asiakkailta pyydettiin kirjallinen  suostumus, jossa asiakas antaa suostumuksensa terveydenhoitajan/ psykiatrisen sairaanhoitajan mukaan tulolle, tarvittavalle tiedon vaihdolle ammattilaisten välillä sekä sille, että terveydenhoitajan kirjauksesta terveydenhuollon rekisteriin paljastuu asiakkaan sosiaalihuollon asiakkuus. Myös lupakaavake on työstetty yhteystyössä hyvinvointialueen johtavan kehittämistyön asiantuntijan, digisuunnittelijan sekä lakimiehen kanssa. 

Nopeasti tuli ilmi, että aiksuissosiaalityössä on erityisesti tarvetta mielenterveys- ja päihdeosaamiselle. Tähän vastattiin palkkaamalla pilottiin 50% psykiatrinen sairaanhoitaja. Samalla pystyttiin laajentamaan kokeilua useampaan yksikköön. Psykiatrinen sairaanhoitaja kävi esittelemässä pilottia kaikissa aikuissosiaalityön yksiköissä. Aikuissosiaalityön ammattilaisilla oli mahdollisuus konsultoida psykiatrista sairaanhoitajaa päivittäin.  Vastaanotot tapahtuivat yhtiesvastaanottona sosiaaliryöntekijän kanssa joko sosiaalihuollon yksikössä tai kotikäynneillä. Pääasiassa psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamisia tarvittiin 1-2 jatkohoidon turvaamiseksi. Hoitopolun varmistamiseksi psykiatrinen sairaanhoitaja otti käyttöön myös seurantasoitot.

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Aluksi pilotin kohderyhmänä olivat Vantaan ja Keravan aikuissosiaalityön kaksi tiimiä. Syksyllä 2023 toimintaa laajennettiin myös muihin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aikuissosiaalityön tiimeihin. 

Idean testaus asiakkaalla

Heti pilotin alkaessa sosiaalityöstä nousi toive psykiatrisen sairaanhoitajan työpanokselle. Tähän vastattiin palkkaamalla hankkeeseen 50% psykiatrinen sairaanhoitaja syksyn 2023 ajaksi. Samalla toimintaa pystyttiin laajentamaan useampiin yksiköihin, jolloin asiakastapaamisten määrän kasvattaminen mahdollistui. Tarve toiminnalle on ilmeinen ja psykiatrinen sairaanhoitaja työllistyi hyvin. Vastaanotto sosiaalihuollossa on ollut innostunut. Asiakkaiden suulliset palautteet ovat olleet positiivisia. Yksikään asiakas ei ole kieltäytynyt tapaamasta psykiatrista sairaanhoitajaa ja he ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja hyötyneensä tapaamisista. 

Ratkaisun testaaminen

Toive terveydenhuollon ammattilaisen jalkautumisesta aikuissosiaalityön ympäristöön on ollut pitkään toiveena sosiaalihuollossa. Hankkeessa asiaa lähdettiin edistämään loppuvuodesta 2022 tapaamalla alueen johtavia sosiaalityöntekijöitä ja sopimalla esimerkiksi pilottiyksiköistä. Vuoden vaihteessa tapahtunut siirtyminen hyvinvointialueelle viivästytti hieman aloitusta.

Terveydenhoitaja aloitti yksiköihin tutustumisen maaliskuussa 2023. Pilottiyksiköitä oli kaksi. Terveydenhoitaja oli kummassakin yksikössä käytettävissä yhden päivän ajan joka toinen viikko. Tietosuojavaikutusten alkuarvioinnin hyväksyntää odotettiin toukokuun loppuun saakka, joten vasta kesäkuussa päästiin aloittamaan asiakastapaamiset. Toiminta oli tauolla kesälomien ajan. 

Syyskuussa 2023 hankkeessa aloitti 50%  psykiatrinen sairaanhoitaja. Samalla toimintaa laajennettiin muihin sosiaalihuollon yksiköihin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Somaattisiin vaivoihin liittyen oli mahdollisuus konsultoida edelleen terveydenhoitajaa. 

Pilotti päättyi vuoden 2023 lopussa.

Kokeilun tavoitteet

Pilotin tavoitteena oli kehittää aikuissosiaalityön ja terveydenhuollon yhteistyötä pilotoimalla terveydenhoitajan/psykiatrisen sairaanhoitajan jalkautumista aikuissosiaalityön toimintaympäristöön. Pilotin tavoitteena oli tukea sosiaali- ja terveyspalveluiden välistä integraatiota tunnistamalla aikuissosiaalityön asiakkaan tarpeita ja ohjaamalla oikean palvelun piiriin.  

Kokeilussa opittua

Pilotin alkaessa tuli nopeasti ilmi, että sosiaalihuollossa on erityistä tarvetta psykiatrisen sairaanhoitajan osaamiselle. Asiakkaiden terveysmurheet ovat pääsääntöisesti mielenterveys- tai päihdeongelmia. Joitakin somaattisia vaivoja asiakkailla on toki myös ollut, mutta mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat selvästi korostuneet. Lisäksi nopeasti huomattiin, että alun malli, jossa terveydenhoitaja on yksiköissä yhden päivän ajan joka toinen viikko on toimimaton. Läsnäolopäiviä oli harvakseltaan, jolloin herkästi unohtui, koska hoitaja on tavattavissa. 

Haasteita on ollut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välisessä yhteistyössä. Epäselvyyttä on ollut konsultaatiokanavissa ja siinä minkälaisissa asioissa voi ottaa mihinkin yhteyttä. 

Yllättävänä huomiona tuli esille, että sosiaalihuoltoon tehdyissä huoli-ilmoituksissa oli myös sellaisia, joissa oli ainoastaan terveydentilaan liittyviä huolia.

Ratkaisun perusidea

Kehitetään aikuissosiaalityön ja terveydenhuollon yhteistyötä pilotoimalla hoitajan jalkautumista aikuissosiaalityön toimintaympäristöön. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hyvinvointialueen olisi hyvä palkata psykiatrinen sairaanhoitaja osaksi aikuissosiaalityön tiimejä. Toiminnan voisi aloittaa kokeiluluontoisena, esim. yhden vuoden ajaksi. Tänä aikana saa kerättyä enemmän dataa toimintamallin hyödyistä ja kustannusvaikutuksista. 

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Riittävästi aikaa kehittämistyölle
  • Tee huolellinen esiselvitys tarvittavista luvista
  • Huomioi mahdolliset rekisteriylitykset (sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterit)

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tarve psykiatrisen sairaanhoitajan osaamiselle sosiaalityössä on ilmeinen! Kokeilu on jo lyhyessä ajassa tehnyt näkyväksi sen, että usein sosiaalisten huolien taustalla on hoitamattomia/vähän hoidettua meilenterveys- ja päihdeongelmia. Pilotoinnin aikana tavatuilla asiakkailla oli pitkäaikaisia ja osittain jo kriisiytyneitä mielenterveysongelmia. Jo 1-2 sovitulla tapaamisella on ollut merkittävä vaikutus asiakkaan jatkohoidon onnistumiseen. 

Pilotoinnin alussa oli tärkeää että terveydenhoitaja sekä psykiatrinen sairaanhoitaja markkinoi toimintaa ja teki sitä tunnetuksi yksiköiden työntekijöille. Tulosten mukaan tarve psykiatriselle sairaanhoitajalle on suurempi kuin terveydenhoitajalle. Pilotoitava malli on ollut kauan odotettu sosiaalityön yksiköissä. 

Käytännön työ pilotoinnissa pääsi alkamaan odotettua myöhemmin liittyen erilaisiin lupa-asioihin.

Mitattiin asiakastapaamisten ja terveyspalveluihin ohjattujen asiakkaiden määrää + käyntimäärää, mitattiin käyntien tarpeellisuutta sekä terveydenhoitajan/psykiatrisen sairaanhoitajan, asiakkaan ja sosiaaliohjaajan/sosiaalityöntekijän näkökulmasta.​

  • Konsultoinnit ajalla 26.9. - 30.11.2023 yht. 31​

  • Tapaamiset yht. 19 kpl, joista kotikäyntejä 5 ja etänä 2​

  • Asiakkaina 13 henkilöä, joista aikuisia 7 ja nuoria 6

  • 6 asiakkaista tarvitsi 2 tapaamista tilanteen selvittämiseen​

  • Lähtötilannearvio: Th/psyk.sh ei ole aikaisemmin jalkautunut aikuissosiaalityön ympäristöön​

    Johtopäätökset:

  • Sosiaalihuoltoon tulleista huoli-ilmoituksista osa oli pelkästään terveydentilaan liittyviä huolia​

  • Kaikki tapaamiset olivat tarpeellisia niin asiakkaan, sosiaalityöntekijän kuin hoitajan näkökulmasta​

  • Sosiaalityöntekijät olivat kiitollisia saadusta avusta, koska kokevat, että heidän ammatillinen osaaminen terveydenhuollon kysymyksissä ei ole riittävä​

  • Asiakkaat todella tyytyväisiä moniammatillisesta kohtaamisesta ja yksikään asiakas ei kieltäytynyt tapaamisista