Ammatinharjoittajamalli (omalääkäri), Länsi-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I1)
Ammatinharjoittajamalli (omalääkäri), Länsi-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I1)
Ammatinharjoittajamalli on yrittäjälääkäreihin perustuva omalääkärimalli julkisessa perusterveydenhuollossa. Ammatinharjoittajat toimivat väestövastuulla ja työparina on omahoitaja. Henkilökohtaisen hoidon jatkuvuus ja saatavuus on mallin keskiössä.
Toimintamallin nimi
Ammatinharjoittajamalli on yrittäjälääkäreihin perustuva omalääkärimalli julkisessa perusterveydenhuollossa. Ammatinharjoittajat toimivat väestövastuulla ja työparina on omahoitaja. Henkilökohtaisen hoidon jatkuvuus ja saatavuus on mallin keskiössä.
Kuva
Kyseessä on sosiaali- ja terveysministeriön Hoidon jatkuvuusmalliin perustuva työparimalli perusterveydenhuoltoon. Toimintamallissa erityistä on se, että lääkäri toimii yrittäjänä, jolloin hänellä on sopimukseen perustuva väestö hoidettavana sekä hyvin laaja autonomia työn teolle. Palkkiomallissa on laatuun perustuvia taloudellisia kannustimia ohjaamassa työtä.
Malli eroaa virkalääkärinä toteutettavasta työstä etenkin siinä, että ammatinharjoittajamallissa lääkärillä on iso mahdollisuus vaikuttaa työmääräänsä. Tämä tapahtuu vastuuväestön kokoa muuttamalla. Lääkärin palkkioiden määrä on vahvasti kytköksissä vastuuväestön kokoon, joten sen vuoksi lääkärille voidaan antaa tässä laaja vapaus.
Toimintamallin kehittämisessä käytettiin runsaasti aikaa siihen, miten yrittäjämuotoinen omalääkärimalli voidaan toteuttaa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Ennen kaikkea kyse oli yrittäjän aseman tunnustamisesta Verohallinnon toimesta. Tätä varten haettiin Verohallinnosta ennakkoratkaisu, jossa todetaan yrittäjyyden toteutuvan toimintamallissa.
Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja omalääkärimalli on noussut vahvasti poliittiseen keskusteluun. Tuki toimintamallille on vahva, mutta vähemmän on ymmärrystä siitä, miten omalääkärimalli toteutetaan. Haasteena ovat niukat taloudelliset resurssit ja henkilöstön saatavuus. Ammatinharjoittajamalli tuo osaltaan ratkaisuja tähän.
Yrittäjänä toimiminen on hyvin epätavanomaista lääkärien keskuudessa julkisessa perusterveydenhuollossa. Vaihtaminen ammatinharjoittajaksi on iso muutos ja herättää runsaasti kysymyksiä ja huolia.
Yleislääkäreille tehtiin kyselytutkimus syksyllä 2023. Osallistujia oli 44. Kyselyssä havaittiin, että kiinnostus toimintamallia kohtaan on iso. Kysely kartoitti myös toiveita ja mahdollisia huolia.
Kyselyn lisäksi toimialan sisällä on vilkasta keskustelua aiheen ympärillä ja lukuisat perusterveydenhuollon asiantuntijat ovat kannustaneet tämän kaltaiseen kokeiluun.
Toimintamallia on pääasiassa kehittänyt yleislääketieteen erikoislääkäri, joka taustansa perusteella ymmärtää syvällisesti kohderyhmää.
Toimintamallille on vahva ylimmän johdon tuki.
Projektille on turvattu rahoitus, jonka turvin toteuttaa pilotointi ja laajempi käyttöönotto. Hyvinvointialue on lisäksi turvannut rahoituksen RRP-hankkeen päättymisen jälkeen.
Toimintamallin edistämistä varten projektipäällikölle on resursoitu riittävä työaika ja hyvinvointialueella on laaja asiantuntijoiden tuki tarvittaessa.
Ensimmäinen pilotti saatiin käyntiin joulukuussa 2024. Sen hyvien kokemusten perusteella mallia uskallettiin laajentaa vuoden 2025 aikana yhteensä yhdeksään työpariin. Laajentamisen myötä toimintamallista alkoi kertymään riittävästi tietoa ja kokemuksia, jotta voidaan todeta, että malli tuottaa todennäköisesti halutut tulokset. Aktiivinen vuoropuhelu muiden hyvinvointialueiden kanssa on johtanut siihen, että Keski-Suomen hva:lla aloitti myös kaksi lääkäriä vastaavassa toimintamallissa. Tämä tukee entisestään mallin vakiinnuttamista osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Kansallinen tahtotila omalääkärimallien edistämiseksi on vauhdittanut mallin laajentamista.
Ensimmäisessä pilotissa kyettiin osoittamaan, että hoidon jatkuvuus ja saatavuus ovat erittäin hyvällä tasolla. Lisäksi asukkaiden ja henkilöstön tyytyväisyys on korkea ja työskentely on sujuvaa.
Mallin laajentuessa tulokset ovat pysyneet muiden työparien osalta vastaavina. Hoitoon pääsy toteutuu "Ensikontaktista hoitoon" alle viikossa ja hoidon jatkuvuus on korkealla tasolla. SLICC tulos on keskimäärin 80 %.
Toimintamallissa on toteutettu kaksi hankintakierrosta ja yritykset ovat tarjonneet aktiivisesti lääkäreitä. Mahdollisena riskinä on havaittu, että suurin osa lääkäreistä ei ole itsenäisiä ammatinharjoittajia vaan tulee lääkäripalveluyrityksen kautta. Tämä voi olla ohimenevä vaihe, mutta toiminnan jatkokehittämisessä panostamme siihen, että viestimme lääkäreille tarkemmin yrittäjän velvollisuuksista. Mallissa ns hallintotyön osuus on pieni, joten viestimällä aktiivisesti tästä, kynnys tulla omalla toiminimellä tai yrityksellä todennäköisesti laskee.
Kansikuva
