Terveyskeskus vastaanottotoiminnan juurruttaminen, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4,I1)

Sote-keskus hankkeen aikana luodun monialaisen tiimimallin juurruttaminen sekä hoitotakuun toteutumisen edistäminen. Edistetään hoidon saatavuutta, jatkuvuutta, sekä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hyvinvointia.

 

Toimintaympäristö **

Terveyskeskuksen vastaanottouudistus on ollut osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen uudistusta. Ohjelman alla kehitettiin perustason terveyspalveluja sekä integroitiin monialaisia palveluita asiakkaan tarpeita vastaavaksi, joiden avulla pystyimme parantamaan palveluiden saatavuutta ja jatkuvuutta. 

Kestävän kasvun hankekokonaisuuden tavoitteena vastaanottopalveluissa on kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen käytäntöön sekä saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Samalla palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sote-keskuksen hankkeessa kehitettyjen toimenpiteiden juurruttaminen pysyväksi toiminnaksi käytännössä. Toiminnoilla pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa sekä parantamaan hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta hyvinvointialueen strategian mukaisesti. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaat hyötyvät sujuvista ja ajallaan tarjotuista palveluista entistä nopeammin. Ammattilaisten tulisi sisäistää uudet käytänteet, jotta toimintamalli säilyy elinvoimaisena myös hankkeen päätyttyä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työntekijät pyrkivät tekemään vaikuttavaa ja laadukasta työtä, ja sen mahdollistamiseksi on luotava oikeat olosuhteet.

Kehittäjäsairaanhoitajat työskentelevät kehittäjinä omassa yksikössään ja vastaavat toiminnan toteuttamisesta, kun taas kehittäjäkoordinaattori työskentelee 50% työajasta. Palvelualuejohtaja kantaa vastuun kehittämisestä.

Kehittämistyötä edistetään yksiköiden tiimipalavereissa, joissa ammattilaiset keskustelevat yhdessä.

Tavoiteltu muutos

Perusterveydenhuolto kykenee kattavasti hoitamaan väestön akuutit ja krooniset terveysongelmat. Akuutit vaivat pyritään hoitamaan päivän kuluessa, ja kroonisten sairauksien hoidossa on tärkeää määritellä yhdessä potilaan kanssa hoito- ja seurantasuunnitelman tavoitteet sekä keinot, joilla potilas voi aktiivisesti osallistua oman sairautensa hallintaan. Monisairaiden ja paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kohdalla on välttämätöntä laatia moniammatillinen suunnitelma, joka mahdollistaa parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamisen. Parantaa ammattilaisten työhyvinvointia.

Muutoksen mittaaminen

Hyvinvointialueen erikoissairaanhoidon kustannusten tulisi vähentyä 2-3 vuoden aikajänteellä, kun perusterveydenhuollon palveluita ja ennaltaehkäisyä tehostetaan

Henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulosten seurannassa odotetaan näkyvän henkilöstötyytyväisyyden paranemista projektin aikana.

Asiakastyytyväisyyden odotetaan kasvavan. Vaikka tyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti, keskipohjalaisen väestön positiivisen palautteen saaminen on haasteellista.

T3-aika tulisi olla alle seitsemän kaikissa tilanteissa.

On tärkeää selvittää, kuinka moni asiakas on saanut nimetyn vastuutyöntekijän.

Työtehtävien suorittaminen työajan rajoissa on keskeistä.

Hoidon jatkuvuutta mitataan COC-indeksin avulla.

Puheluiden ja sähköisten asiointien määrää seurataan aktiivisesti.

Juurruttamisen seurantasuunnitelman väliarvioinnit ja palaute ammattilaisilta

Toteutussuunnitelma

Tiedottamista/viestintää

Koulutusta

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Perusterveydenhuollon asiakaskunta on kaikkein monipuolisin terveydenhuollon sektorien joukossa. Se käsittää erittäin terveitä, monisairaita, nuoria, iäkkäitä, toimintakykyisiä ja toimintakyvyltään rajoittuneita potilaita. Tämän tiedostaminen korostaa tarvetta palvelujärjestelmälle, joka mukautuu asiakkaiden erilaisiin tilanteisiin ja tuottaa silti tasalaatuista terveyshyötyä. Asiakaspalautteen ja hyvinvointialueen asiakasraadin avulla kehitetään palveluita. Vastaanottopalveluiden henkilökunta työskentelee asiakkaan parhaaksi.