Terveyskeskus vastaanottotoiminnan juurruttaminen, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4,I1)
Sote-keskus hankkeen aikana luodun monialaisen tiimimallin juurruttaminen sekä hoitotakuun toteutumisen edistäminen. Edistetään hoidon saatavuutta, jatkuvuutta, sekä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hyvinvointia.
Terveyskeskuksen vastaanottouudistus on ollut osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen uudistusta. Ohjelman alla kehitettiin perustason terveyspalveluja sekä integroitiin monialaisia palveluita asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Näiden avulla pystyimme parantamaan palveluiden saatavuutta ja jatkuvuutta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen vastaanottopalveluissa.
Kestävän kasvun hankekokonaisuuden tavoitteena vastaanottopalveluissa on kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen käytäntöön, sekä saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Samalla palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät.
Soiten palvelustrategia perustuu strategisiin tavoitteisiin, maailman megatrendeihin ja kriittisiin menestystekijöihin. Tavoitteena on luoda monipuolinen palvelutuottajaverkko, joka mahdollistaa joustavat ja oikea-aikaiset palvelut. Lisäksi painotetaan ennalta ehkäiseviä toimia, selkeitä palvelukokonaisuuksia, digitaalisen asioinnin lisäämistä sekä koko organisaation läpileikkaavia hoitopolkuja ja -prosesseja.
Sote-palveluiden osalta pyritään muodostamaan yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka vastaa asukkaiden tarpeisiin ja huomioi alueelliset erityispiirteet. Tavoitteena on hyödyntää monitoimijuutta ja hallita kustannuksia tehokkaasti. Lisäksi halutaan edistää asukkaiden osallistumista omaan hoitoonsa ja ennaltaehkäisyyn. Sote-keskusten palvelutarpeen odotetaan kasvavan, ja käyntien yhteydessä pyritään hoitamaan entistä useampia asioita samanaikaisesti. Keski-Pohjanmaan alueella on maan neljänneksi eniten perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanoton asiakkaita suhteessa väestöön, mikä on yksi alueen erityishaasteista.
Tavoitteena on myös vakiinnuttaa Sote-keskus-hankkeen aikana kehitetyt toimenpiteet osaksi pysyvää toimintaa. Näillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa sekä parantamaan hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta hyvinvointialueen alueen strategian mukaisesti.
Moniammatillinen työryhmä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä muiden osahankkeiden ammattilaisista on osallistunut kehittämistyöhön. Kehittämistyössä on osallistettu asiakkaita ottamalla mukaan hyvinvointialueen asiakasraati ja kokemusasiantuntijoita.
Hankkeessa toimivat kehittäjäsairaanhoitajat ovat vastaanottopalveluiden ammattilaisia, jotka vastaavat toiminnan käytännön toteutuksesta. Kehittäjäkoordinaattori käyttää 50 % työajastaan hankkeen kehittämistyöhön, kun taas palvelualuejohtaja vastaa koko kehittämisprosessin kokonaisvaltaisesta johtamisesta.
Vastaanottopalveluiden ammattilaiset osallistuvat kehittämistyöhön omissa yksiköissään tiimipalaverien kautta. Juurruttamisprosessia tuetaan vastaamalla ammattilaisten esille tuomiin tarpeisiin, esimerkiksi tarjoamalla lisäkoulutusta ja tukemalla uusien toimintamallien käyttöönottoa.
Kuva
Vastaanottopalveluissa hyödynnetään useita mittareita, jotka tukevat tilanneseurantaa ja johtamista. Näiden mittareiden avulla voidaan seurata muun muassa hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta, sekä henkilökunnan ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Mittareiden tulokset arvioidaan kuukausittain yhdessä esihenkilöiden kanssa.
- T3-luvulla mitataan hoitajien ja lääkärien kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuutta ja hoitoon pääsyä
- COC-indeksi mittaa toteutuneiden käyntien perusteella hoidon jatkuvuutta erikseen lääkärien ja sairaanhoitajien osalta.
- Digitaaliset kontaktit
- Puheluiden määrä
- Käyntisyyt ja diagnoosit
- Vastuutyöntekijämäärä (lääkäri, hoitaja)
- Terveys- ja hoitosuunnitelma (uudet, päivitetyt)
- Hyvinvointialueen järjestämä työhyvinvointikysely 1x vuodessa koko henkilöstölle
- Vastaanottopalveluiden työhyvinvointikysely 4 x vuodessa
- Asiakkaiden tekstiviestipalaute otettu käyttöön pilottina keväällä 2024
- Hoitokäynnin jälkeen asiakas voi antaa palautetta asiakaskokemuksestaan vastaamalla saamaansa tekstiviestiin tai käyttämällä hyvinvointialueen sähköistä palautejärjestelmää verkossa. Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen on keskeinen osa laadukasta ja asiakaslähtöistä terveydenhuoltoa. Se mahdollistaa jatkuvan parantamisen ja varmistaa, että palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Positiivinen asiakaspalaute toimii motivaattorina henkilöstölle.
Tiimit seuraavat sisäisesti hoidon saatavuutta (T3), puheluiden vastausprosentteja sekä asiakasmäärää, jolle nimetty oma vastuutyöntekijä ja ovatko nämä asiakkaan jakautuneet tasaisesti tiimin sisällä.
Tiedottamista/viestintää
Koulutusta