Terveyskeskus vastaanottotoiminnan juurruttaminen, Keski-Pohjanmaan HVA (RRP, P4,I1)
Sote-keskus hankkeen aikana luodun monialaisen tiimimallin juurruttaminen sekä hoitotakuun toteutumisen edistäminen. Edistetään hoidon saatavuutta, jatkuvuutta, sekä heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- ja potilasryhmien hyvinvointia.
Terveyskeskuksen vastaanottouudistus on ollut osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen uudistusta. Ohjelman alla kehitettiin perustason terveyspalveluja sekä integroitiin monialaisia palveluita asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Näiden avulla pystyimme parantamaan palveluiden saatavuutta ja jatkuvuutta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen vastaanottopalveluissa.
Kestävän kasvun hankekokonaisuuden tavoitteena vastaanottopalveluissa on kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen käytäntöön, sekä saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen. Samalla palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät.
Soiten palvelustrategia perustuu strategisiin tavoitteisiin, maailman megatrendeihin ja kriittisiin menestystekijöihin. Tavoitteena on luoda monipuolinen palvelutuottajaverkko, joka mahdollistaa joustavat ja oikea-aikaiset palvelut. Lisäksi painotetaan ennalta ehkäiseviä toimia, selkeitä palvelukokonaisuuksia, digitaalisen asioinnin lisäämistä sekä koko organisaation läpileikkaavia hoitopolkuja ja -prosesseja.
Sote-palveluiden osalta pyritään muodostamaan yhtenäinen palvelukokonaisuus, joka vastaa asukkaiden tarpeisiin ja huomioi alueelliset erityispiirteet. Tavoitteena on hyödyntää monitoimijuutta ja hallita kustannuksia tehokkaasti. Lisäksi halutaan edistää asukkaiden osallistumista omaan hoitoonsa ja ennaltaehkäisyyn. Sote-keskusten palvelutarpeen odotetaan kasvavan, ja käyntien yhteydessä pyritään hoitamaan entistä useampia asioita samanaikaisesti. Keski-Pohjanmaan alueella on maan neljänneksi eniten perusterveydenhuollon avosairaanhoidon vastaanoton asiakkaita suhteessa väestöön, mikä on yksi alueen erityishaasteista.
Tavoitteena on myös vakiinnuttaa Sote-keskus-hankkeen aikana kehitetyt toimenpiteet osaksi pysyvää toimintaa. Näillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa sekä parantamaan hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta hyvinvointialueen alueen strategian mukaisesti.
Moniammatillinen työryhmä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä muiden osahankkeiden ammattilaisista on osallistunut kehittämistyöhön. Kehittämistyössä on osallistettu asiakkaita ottamalla mukaan hyvinvointialueen asiakasraati ja kokemusasiantuntijoita.
Hankkeessa toimivat kehittäjäsairaanhoitajat ovat vastaanottopalveluiden ammattilaisia, jotka vastaavat toiminnan käytännön toteutuksesta. Kehittäjäkoordinaattori käyttää 50 % työajastaan hankkeen kehittämistyöhön, kun taas palvelualuejohtaja vastaa koko kehittämisprosessin kokonaisvaltaisesta johtamisesta.
Vastaanottopalveluiden ammattilaiset osallistuvat kehittämistyöhön omissa yksiköissään tiimipalaverien kautta. Juurruttamisprosessia tuetaan vastaamalla ammattilaisten esille tuomiin tarpeisiin, esimerkiksi tarjoamalla lisäkoulutusta ja tukemalla uusien toimintamallien käyttöönottoa.
Kuva
Kehitetyt toimintamallit sulautuvat osaksi käytännön toimintaa. Vastuutyöntekijämallista ja terveys- ja hoitosuunnitelmasta tulee osa ammattilaisten arkea ja työkalut helpottamaan ja sujuvoittamaan työtä.
Vastaanottopalveluissa hyödynnetään useita mittareita, jotka tukevat tilanneseurantaa ja johtamista. Näiden mittareiden avulla voidaan seurata muun muassa hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta, sekä henkilökunnan ja asiakkaiden tyytyväisyyttä. Mittareiden tulokset arvioidaan kuukausittain yhdessä esihenkilöiden kanssa.
- T3-luvulla mitataan hoitajien ja lääkärien kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuutta ja hoitoon pääsyä
- COC-indeksi mittaa toteutuneiden käyntien perusteella hoidon jatkuvuutta erikseen lääkärien ja sairaanhoitajien osalta.
- Digitaaliset kontaktit
- Puheluiden määrä
- Käyntisyyt ja diagnoosit
- Vastuutyöntekijämäärä (lääkäri, hoitaja)
- Terveys- ja hoitosuunnitelma (uudet, päivitetyt)
- Hyvinvointialueen järjestämä työhyvinvointikysely 1x vuodessa koko henkilöstölle
- Vastaanottopalveluiden työhyvinvointikysely 4 x vuodessa
- Asiakkaiden tekstiviestipalaute otettu käyttöön pilottina keväällä 2024
- Hoitokäynnin jälkeen asiakas voi antaa palautetta asiakaskokemuksestaan vastaamalla saamaansa tekstiviestiin tai käyttämällä hyvinvointialueen sähköistä palautejärjestelmää verkossa. Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen on keskeinen osa laadukasta ja asiakaslähtöistä terveydenhuoltoa. Se mahdollistaa jatkuvan parantamisen ja varmistaa, että palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Positiivinen asiakaspalaute toimii motivaattorina henkilöstölle.
Tiimit seuraavat sisäisesti hoidon saatavuutta (T3), puheluiden vastausprosentteja sekä asiakasmäärää, jolle nimetty oma vastuutyöntekijä ja ovatko nämä asiakkaan jakautuneet tasaisesti tiimin sisällä.
Toteutussuunnitelma keskittyy ammattilaisten tukemiseen ja heidän osaamisensa vahvistamiseen tarjoamalla räätälöityjä koulutuksia, lisätietoa sekä vieriopetusta. Koulutukset on suunniteltu ammattilaisilta saadun palautteen ja toiveiden pohjalta, jotka on kerätty kattavalla kyselyllä. Kevään 2025 aikana toteutettavat koulutukset tarjoavat konkreettista osaamista ja käytännön työkaluja, joiden avulla ammattilaiset voivat paremmin juurruttaa uusia toimintatapoja ja parantaa asiakaspalvelua. Lisäksi vieriopetuksen avulla luodaan tiiviimpiä yhteistyöverkostoja, jotka tukevat ammattilaisia arjessa ja mahdollistavat vertaisoppimisen.
Tavoitteena on varmistaa, että ammattilaiset saavat tarvitsemaansa tukea ja resursseja, jotka auttavat heitä soveltamaan opittuja käytäntöjä käytännön työssä ja siten edistävät palveluiden jatkuvaa kehitystä ja parantamista.
Kevään 2025 teemakuukaudet ammattilaisten osaamisen tukena
Keväälle 2025 on suunniteltu kehitettyjen toimintatapojen ja työkalujen tueksi teemakuukaudet, jotka tukevat ammattilaisten osaamisen syventämistä ja juurruttamista käytäntöön. Koulutussarja keskittyy erityisesti palveluiden saatavuuden parantamiseen, hoidon jatkuvuuden varmistamiseen ja ammattilaisten työssä jaksamisen tukemiseen.
Tammikuu: Esihenkilöt työskentelevät yhdessä ammattilaisten kanssa käydäkseen läpi toimintamallin käsikirjan ja ohjeistukset toiminnasta. Tämä tukee yhteistä ymmärrystä toimintatavoista ja varmistaa yhdenmukaiset käytännöt kaikissa yksiköissä.
Helmikuu: Kuukauden teemana on terveys- ja hoitosuunnitelma. Koulutuksessa käydään läpi suunnitelman merkitys käytännön työssä ja annetaan käytännön ohjeistusta työkalun käyttöön, joka parantaa asiakkaan hoidon suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta.
Maaliskuu: Maaliskuussa syvennytään vastuutyöntekijämalliin ja hoidon jatkuvuuteen. Tavoitteena on jakaa hyviä kokemuksia Perhojokilaakson ammattilaisilta, joiden pohjalta yksiköt voivat suunnitella ja toteuttaa parhaiten toimivan vastuutyöntekijämallin omassa työympäristössään.
Huhtikuu: Huhtikuussa keskitytään hyvän hoidon malleihin pitkäaikaissairauksien hoidossa sekä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden toimintamalliin. Näiden avulla voidaan parantaa hoitoprosessien sujuvuutta ja asiakkaiden hyvinvointia.
Toukokuu: Kevään koulutussarja huipentuu hoidon tarpeen arvioinnin koulutukseen, joka tukee ammattilaisten työtä ja parantaa palveluiden saatavuutta. Koulutus keskittyy asiakkaan oikea-aikaiseen ohjaamiseen ja palveluiden kohdentamiseen, mikä edistää sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää hoitoa.
Hoidon tarpeen arvioinnin onnistuminen on tärkeää monella tasolla, ja se vaikuttaa sekä ammattilaisiin, organisaatioon että asiakkaaseen.
Ammattilaisille:
- Tehokas työskentely ja selkeyttä työssä: Hoidon tarpeen arviointi antaa ammattilaiselle selkeän kuvan asiakkaan tilanteesta, mikä mahdollistaa tehokkaamman ja kohdennetumman työn. Kun ammattilaiset voivat arvioida asiakkaan hoidon tarpeet tarkasti, he voivat valita parhaat hoitotoimenpiteet ja käyttää aikaa ja resursseja tarkoituksenmukaisesti.
- Tukea päätöksenteossa: Hyvin toteutettu arviointi tukee ammattilaisia päätöksenteossa, jolloin he voivat tehdä perusteltuja ja asiakaslähtöisiä hoitopäätöksiä.
- Tyytyväisyys ja ammatillinen kasvu: Kun hoidon tarpeen arviointi on onnistunut, ammattilaiset voivat kokea itsensä kompetenteiksi ja tyytyväisiksi työhönsä, koska he tietävät, että he tarjoavat asiakkaalle parasta mahdollista hoitoa.
2. Organisaatiolle:
- Resurssien järkevä kohdentaminen: Onnistunut hoidon tarpeen arviointi mahdollistaa organisaatiolle resurssien kohdentamisen tehokkaasti. Kun organisaatio tietää tarkalleen, mitkä asiakkaat tarvitsevat erityistä tukea ja hoitoa, se voi suunnata resursseja oikeaan paikkaan ja välttää turhia kustannuksia.
- Palveluiden laadun parantaminen: Hyvin toteutettu arviointi tuo organisaatiolle selkeän kuvan hoidon tarpeista ja asiakaspalautteesta, mikä voi ohjata palveluiden kehittämistä. Tämä auttaa parantamaan palveluiden laatua ja asiakastyytyväisyyttä.
- Tehokas koordinointi ja yhteistyö: Arviointi parantaa eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä, koska se tuo yhteen asiakaslähtöisiä tietoja, jotka tukevat yhteistä päätöksentekoa ja hoidon suunnittelua.
3. Asiakkaalle:
- Oikea-aikainen ja yksilöllinen hoito: Onnistunut hoidon tarpeen arviointi takaa sen, että asiakas saa tarvitsemaansa tukea ja hoitoa oikeaan aikaan. Tämä parantaa asiakkaan hyvinvointia ja varmistaa, että hoito on juuri asiakkaan tarpeiden mukaista.
- Parempi asiakaskokemus: Kun asiakas kokee, että hänen tilanteensa on ymmärretty ja hänen tarpeensa otetaan huomioon, hän tuntee itsensä kuulluksi ja arvostetuksi. Tämä parantaa asiakastyytyväisyyttä ja luottamusta hoitavaan henkilökuntaan.
-
Hoidon jatkuvuus ja ennakoitavuus: Onnistunut arviointi mahdollistaa myös hoidon jatkuvuuden suunnittelun, jolloin asiakas saa pitkäjänteistä ja johdonmukaista tukea. Tämä auttaa asiakasta hallitsemaan terveysongelmiaan ja parantaa hänen elämänlaatuaan.
Hoidon tarpeen arviointi on tärkeä osa terveydenhuoltoprosessia, sillä sen avulla voidaan varmistaa, että asiakkaille tarjotaan juuri heidän tarpeisiinsa räätälöityä hoitoa. Se tukee ammattilaisia tekemään tietoon perustuvia ja asiakaslähtöisiä päätöksiä, parantaa organisaation resurssien kohdentamista ja palveluiden laatua sekä lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä ja hyvinvointia
Tavoitteena on, että kevään teemakuukaudet parantavat juurtumista, hoidon jatkuvuutta ja palveluiden saatavuutta. Samalla tuetaan ammattilaisten työssä jaksamista ja varmistetaan, että uudet toimintamallit otetaan tehokkaasti käyttöön. Koulutusten myötä ammattilaiset saavat työhönsä konkreettisia työkaluja ja tukea, jotka auttavat heitä tarjoamaan entistä parempaa hoitoa ja asiakaspalvelua.
Teemojen ympärillä tehdään samalla viestintää ammattilaisille ja asiakkaille.
Kohderyhmänä on koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen väestö. Asiakkaat ovat olleet mukana asiakasraadin ja kokemusasiantuntijoiden kautta vaikuttamassa asioihin. Juurruttaminen tapahtuu kuitenkin hyvinvointialueen vastaanottopalveluissa, jossa työskentelee hoitajia ja lääkäreitä.