| Innokylä

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Hyvinvointialueella on töissä noin 18 000 sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen osaajaa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu yhteensä 29 kunnasta. Alueella toimii 44 terveyskeskusta. Hyvinvointialueeseen kuuluva Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) vastaa alueen erikoissairaanhoidosta ja tarjoaa palveluita myös hyvinvointialueen ulkopuolelta tuleville potilaille. Oys vastaa lähes 750 000 suomalaisen erityisvaativasta erikoissairaanhoidosta koko pohjoisessa Suomessa Keskipohjanmaalta ylimpään Lappiin saakka.

Hyvinvointialueella kehitetään sosiaali- ja terveyskeskusten palveluja monipuolisemmaksi. Ennalta ehkäiseviä palveluita sekä kotiin annettavia palveluja vahvistetaan ja uusia teknologioita ja digitaalisia palveluita hyödynnetään entistä laajemmin. OYS kehittää tulevaisuuden sairaalan rakentamisen yhteydessä sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua hyvinvointialueella. Uusi tapa toimia sisältää myös digitaalisten palveluiden kehittämistä, jolloin hoito ylettyy nykyistä useammin kotiin asti, eikä potilaiden tarvitse välttämättä liikkua maantieteellisesti laajan hyvinvointialueen sisällä.

Yhteiskäyttöisten digipolkujen kautta asiakkaille voidaan tarjota yhtenäistä, laadukasta, joustavaa sekä ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua.

Yhteiskäyttöiset digipolut

yhtenäistävät käytänteitä
tehostavat yksiköiden työtä ja ajankäyttöä
mahdollistavat resurssien tasaamista yksiköiden välillä
vähentävät rutiiniluonteisia yhteydenottoja terveydenhuoltoon
vapauttavat ammattilaisen aikaa asiakkaiden yksilölliseen hoitoon
voivat parantaa hoidon saatavuutta
mahdollistavat katkeamattoman hoitoketjun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallin kohderyhmänä on Terveyskylän digipolkuja kehittävät henkilöt sekä digipolkujen pää- ja vastuukäyttäjät. Toimintamallin kehittämiseen ovat osallistuneet sepelvaltimotauti-, aivoverenkiertohäiriö eli AVH-, diabetes- ja uniapnea digipolkuja kehittäneet polkujen pääkäyttäjät ja muut polkuja käyttävät ammattilaiset.

Toimintamallia ovat testanneet raskausdiabetes-, lasta odottavan ja YTA munuaiskasvaindigihoitopolkua kehittäneet ja käyttöönottaneet ammattilaiset. Ammattilaisilta on kerätty palautetta ja kehittämisehdotuksia toimintamallista testauksen aikana.

Yhteiskäyttöisistä digipoluista on kerätty myös asiakaspalautetta polkuja käyttäviltä potilailta ja asiakkailta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittämisen malli tarjoaa yhtenäisen mallin Terveyskylän yhteiskäyttöisten ja YTA-tasoisten digipolkujen kehittämiseen ja laajentamiseen. Malli ohjaa huomioimaan kehittämisenprosessin oleelliset asiat, tarjoaa tasalaatuiset ohjeet polkujen kehittäjille ja pääkäyttäjille. Malli tukee toiminnan kehittämistä ja toiminnanmuutoksen toteuttamista digipolkuja tarjoavissa yksiköissä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittäminen, käyttöönotto ja käytön laajentaminen vaativat henkilöresursseja ja toiminnanmuutosta.

Nimetään vastuuhenkilöt toimintamallin juurruttamiseen ja jatkokehittämiseen
- Mahdollistetaan ajankäyttö. Ajankäytön ennakointi ja suunnittelu on tärkeää.
- Polkua kehitetään yhteistyössä muiden käyttäjien kanssa kuuntelemalla ideoita ja kehitysehdotuksia
- Polun kehittäjät sopivat uusista toimintatavoista esihenkilön kanssa ja uusia tapoja kokeillaan rohkeasti
Johdon osallistuminen kehittämiseen on olennaista
- Muodostetaan ohjausryhmä, jossa seurataan säännöllisesti polun kehittämistä
- Esihenkilöt johtavat muutosta ja mahdollistavat digitaalisten palveluiden käyttöönoton resurssit ja välineistön
Käyttöönoton tuki
Käyttöönoton toteutumisen seuranta
Toiminnan muutoksen mittaaminen
Viestintä

Toimintamallia kehitetään yhteistyössä digipolkujen pääkäyttäjien ja yhteiskäyttöisiä polkuja kehittävien kanssa kuuntelemalla ideoita, kokemuksia ja kehitysehdotuksia.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voi soveltaa eri potilasryhmille kehitettävien digipolkujen kehittämisen ja käyttöönoton tukena hyvinvointialueilla.

Digipolkujen käyttöönotto vaatii johdon tukea, esihenkilöiden kiinnostusta ja aktiivista osallistumista digikehittämiseen. Lisäksi tarvitaan innokkaita digikehittäjiä henkilökunnasta viemään digihoitopolkuja käytäntöön.

Digihoitopolkujen kehittämisessä on tärkeä miettiä poluista saatavaa hyötyä ja sen edellyttämää toiminnanmuutosta etukäteen.

Käyttöönoton ja käytön laajentamisen aikana resurssitarve voi aluksi lisääntyä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallin kuvaaminen ja käyttöönotto on selkiyttänyt ja luonut rakenteen yhteiskäyttöisten digihoitopolkujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Toimintamalli on selkiyttänyt resurssitarvetta ja polun kehittäjän työnkuvaa. Toimintamallin kuvaamisen jälkeen yhteiskäyttöisten digihoitopolkujen kehittäminen ja käyttöönotto on Pohteella lisääntynyt.

Terveyskylän yhteiskäyttöisten digipolkujen käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (RRP2, P4, I1b)