Terveyskylän yhteiskäyttöisten digipolkujen käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Tavoitteena on luoda toimintamalli hyvinvointialueen yhteiskäyttöisten digihoitopolkujen kehittämisestä ja käyttöönotosta.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on luoda toimintamalli hyvinvointialueen yhteiskäyttöisten digihoitopolkujen kehittämisestä ja käyttöönotosta.
Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittämisen malli tarjoaa yhtenäisen mallin Terveyskylän digipolkujen kehittämiseen ja laajentamiseen. Malli ohjaa huomioimaan kehittämisenprosessin oleelliset asiat, tarjoaa tasalaatuiset ohjeet polkujen kehittäjille ja pääkäyttäjille. Malli tukee toiminnan kehittämistä ja toiminnanmuutoksen toteuttamista digipolkuja tarjoavissa yksiköissä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Hyvinvointialueella on töissä noin 18 000 sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen osaajaa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue muodostuu yhteensä 29 kunnasta. Alueella toimii 44 terveyskeskusta. Hyvinvointialueeseen kuuluva Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) vastaa alueen erikoissairaanhoidosta ja tarjoaa palveluita myös hyvinvointialueen ulkopuolelta tuleville potilaille. Oys vastaa lähes 750 000 suomalaisen erityisvaativasta erikoissairaanhoidosta koko pohjoisessa Suomessa Keskipohjanmaalta ylimpään Lappiin saakka.
OYS kehittää tulevaisuuden sairaalan rakentamisen yhteydessä sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua hyvinvointialueella. Uusi tapa toimia sisältää myös digitaalisten palveluiden kehittämistä. Niiden avulla hoito ylettyy nykyistä useammin kotiin asti, eikä potilaiden tarvitse välttämättä liikkua maantieteellisesti laajan hyvinvointialueen sisällä.
Yhteiskäyttöisten digipolkujen kautta asiakkaille voidaan tarjota yhtenäistä, laadukasta, joustavaa sekä ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua.
Yhteiskäyttöiset digipolut
- yhtenäistävät käytänteitä
- tehostavat yksiköiden työtä ja ajankäyttöä
- mahdollistavat resurssien tasaamista yksiköiden välillä esimerkiksi vuorottelemalla viesteihin vastaamisessa
- vähentävät rutiiniluonteisia yhteydenottoja terveydenhuoltoon
- vapauttavat ammattilaisen aikaa asiakkaiden yksilölliseen hoitoon.
Yhteiskäyttöisten digipolkujen avulla on mahdollista parantaa hoidon saatavuutta ja luoda katkeamaton hoitoketju erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille.
Toimintamallin kohderyhmänä on Terveyskylän digipolkuja kehittävät henkilöt ja polkujen pääkäyttäjät. Toimintamallin kehittämiseen ovat osallistuneet sepelvaltimotauti-, aivoverenkiertohäiriö eli AVH-, diabetes- ja uniapnea digipolkuja kehittäneet polkujen pääkäyttäjät ja muut polkuja käyttävät ammattilaiset.
Asiakasymmärrystä yhteiskäyttöisistä digipoluista on kerrytetty keräämällä asiakaspalautetta polkuja käyttäviltä potilailta ja ammattilaisilta. Ammattilaisia on osallistettu polkujen sisällön ja toimintaprosessien suunnitteluun ja päivittämiseen.
Yhteiskäyttöisten digipolkujen kehittäminen, käyttöönotto ja käytön laajentaminen vaativat henkilöresursseja ja toiminnanmuutosta.
-
Nimetään vastuuhenkilöt toimintamallin juurruttamiseen ja jatkokehittämiseen
- Mahdollistetaan ajankäyttö. Ajankäytön ennakointi ja suunnittelu on tärkeää.
- Polkua kehitetään yhteistyössä muiden käyttäjien kanssa kuuntelemalla ideoita ja kehitysehdotuksia
- Polun kehittäjät sopivat uusista toimintatavoista esihenkilön kanssa ja uusia tapoja kokeillaan rohkeasti
- Johdon osallistuminen kehittämiseen on olennaista
- Muodostetaan ohjausryhmä, jossa seurataan säännöllisesti polun kehittämistä
- Esihenkilöt johtavat muutosta ja mahdollistavat digitaalisten palveluiden käyttöönoton resurssit ja välineistön
- Käyttöönoton tuki
- Käyttöönoton toteutumisen seuranta
- Toiminnan muutoksen mittaaminen
-
Viestintä
Toimintamallia kehitetään yhteistyössä digipolkujen pääkäyttäjien ja yhteiskäyttöisiä polkuja kehittävien kanssa kuuntelemalla ideoita, kokemuksia ja kehitysehdotuksia.
Lisätään myöhemmin.