Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Tiedän mitä tahdon! - henkilökohtainen budjetointi vammaispalveluissa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Henkilökohtainen budjetointi on vammaispalvelujen asiakasosallisuutta tukeva ja vahvistava tapa järjestää yksilölliset ja asiakkaan tarpeen ja näkemyksen mukaiset palvelut. Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 18.3.2016, viimeksi muokattu 18.3.2016).

Toimintaympäristö

Henkilökohtainen budjetointi on toimintatapana joustava ja valinnanvapautta lisäävä palvelujen järjestämistapa 2000-luvun palvelujärjestelmässä. Toimintamalli on myös yhteiskuntavastuullinen tukiessaan työllistymistä kahta eri kautta: vammaisen ihmisen työkokeilut ja työllistyminen mahdollistuu tarvittavan tuen kautta helpommin, palvelun järjestämistavalla on lisäksi elinkeinoelämää ja pienyrittäjyyttä tukeva vaikutus.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tiedän mitä tahdon!, Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisprojekti (2010 – 2014, Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, Vantaan kaupunki). Vuoden 2014 alusta alkaen henkilökohtainen budjetointi on ollut yksi palvelunjärjestämistavoista Eksoten vammaispalveluissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Vammaispalvelveluiden asiakkaat.

Ratkaisun perusidea

Asiakkaan osallisuuden, itsemääräämisoikeuden, valinnanvapauden ja elämänhallinnan parantaminen. Palvelujen käyttäjä saa tarpeenmukaiset ja mielekkäät palvelut. Kohdentaa tarpeet ja palvelut vastaamaan toisiaan. Tätä kautta myös käytettävä raha kohdentuu oikein.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

1. Vireilletulo
Asia tulee vireille päämiehen tai hänen tukijoukkojensa kautta tai jossakin kohtaamisessa, jossa päämies ja hänen palvelujaan järjestävät työntekijät tapaavat. Yhdessä keskustellen päädytään siihen, että päämiehen tarvitsemat palvelut/tukitoimet voidaan toteuttaa henkilökohtaisen budjetoinnin järjestämistavalla.

2. Palvelujen suunnittelu
Päämies laatii tukijoukkonsa kanssa tukisuunnitelman, jossa hän kuvaa tavalla tai toisella omat näkemyksensä itsensä näköisestä hyvästä elämästä. Tukisuunnitelman voi tehdä kirjallisesti, kuvin, piirtäen tai vaikkapa videon avulla.

3. Suunnitelman hyväksyminen
Tukisuunnitelma käsitellään ja hyväksytään sekä tehdään hallinnollinen päätös päämiehelle myönnettävistä henkilökohtaiseen budjetointiin liittyvistä palveluista ja tukitoimista.

4. Suunnitelman täytäntöönpano
Palvelut tai päämiehen tarvitsema tuki järjestetään, esim. taloudellisella tuella, maksusitoumuksella, palvelusetelillä, vaihtoehtoisten palvelujen järjestämisellä (uusi palvelu).

5. Seuranta ja arviointi
Päämiehen, tukijoukkojen ja vastuutyöntekijän yhteisissä tapaamisissa seurataan henkilökohtaisen budjetoinnin toteutumista sisällön ja talouden näkökulmista sekä tehdään tarvittavat muutokset. Vastuutyöntekijä huolehtii seurannan toteutumisesta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Apua ja tukea mallin käyttöönottoon saa Tiedän mitä tahdon -hankkeen materiaaleista, jotka löytyvät mm. Verneri.net-palvelun kautta. Lisäksi tukea ja ohjausta antavat hankkeessa mukana olleet tahot.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kokeilun päätyttyä 12 vammaisella ihmisellä oli käytössä henkilökohtainen budjetti. Joistakin palveluista saatiin yksilöllisempiä myös ilman henkilökohtaista budjettia. Tästä yksi esimerkki on henkilökohtainen apu. Henkilökohtaista apua voi käyttää tietyn tuntimäärän kuukaudessa. Kokeilussa muutama henkilö sai käyttää tunteja joustavasti kolmen kuukauden tai vuoden ajalta. Koska avun tarve on usein erilainen eri kuukausina, heidän oli nyt helpompi suunnitella elämäänsä. Tiedän mitä tahdon! - kokeilu osoitti, että henkilökohtainen budjetti toimii, kun halutaan vahvistaa vammaisten ihmisten osallistumista omien palvelujensa suunnitteluun. Työntekijät puolestaan saivat rohkeutta kokeilla palvelujen järjestämistä tavallista yksilöllisemmin ja joustavammin.

Toimintamalli on innovatiivinen, tähän aikaan sopiva palvelujen järjestämistapa, joka nostaa asiakkaan keskiöön ja tukee asiakasosallisuutta. Tätä kautta yksi vammaisen asiakkaan täysivaltaisen kansalaisuuden kulmaskivistä täyttyy.

Toimintamalli on myös yhteiskuntavastuullinen tukiessaan työllistymistä kahta eri kautta: vammaisen ihmisen työkokeilut ja työllistyminen mahdollistuu tarvittavan tuen kautta helpommin, palvelun järjestämistavalla on lisäksi elinkeinoelämää ja pienyrittäjyyttä tukeva vaikutus.