Toimintakykytiedon ICF-mallin jalkauttaminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
ICF-mallin käyttöönottoa tuetaan tiimi- tai yksikkökohtaisesti, jotta viitekehystä sovelletaan asiakaslähtöisesti. Toimintakykykirjaamisen avuksi otetaan käyttöön Toimintakykymobiili.
ICF on kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus, joka kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. Lähtökohtana ICF-viitekehyksen jalkauttamiseen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositus sen käyttöönotosta sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettaman Kuntoutuksen uudistamiskomitean suositus (2017). THL on julkaissut Toimintakykytiedon kirjaamisen oppaan 4/2024, ja tätä hyödynnetään ICF-viitekehyksen mukaisen toimintakykytiedon kirjaamisen kehittämisessä.
Toimintakykytietoa voidaan hyödyntää paikallisesti kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla, esimerkiksi käytännön työssä yhteisenä kielenä eri ammattialoilla: toimintakyvyn ymmärtämisessä ja jäsentämisessä, toimintakyvyn kuvaamisessa ja mittaamisessa, arvioinnin muistilistana sekä rakenteisessa kirjaamisessa, sähköisessä terveys- ja hoitosuunnitelmassa, kuntoutus-, palvelu- ja opetussuunnitelmissa sekä erilaisissa lausunnoissa. Lisäksi sitä voi käyttää palvelujen ja tukijärjestelmien suunnittelun ja hallinnon tukena, väestökyselyissä, tilastoinnissa, oppimisessa ja kouluissa, sosiaali- ja terveyspolitiikassa sekä vammaisten henkilöiden voimaantumisessa ja oikeuksien ajamisessa. (Paltamaa & Perttinä 2015.)
Toimintakyvyn arviointi on tärkeää, jotta toiminta- ja työkyvyn menetystä ehkäisevät hoito- ja kuntoutustoimet voidaan ajoittaa oikein. Toimintakykykuvausta tarvitaan myös erilaisten palveluiden järjestämisen ja etuuksien myöntämisen päätöksenteon pohjaksi (esim. Kela, vakuutusyhtiöt). Valtakunnallinen toimintakykytiedon hyödyntäminen tulee mahdolliseksi rakenteisen kirjaamisen myötä. Tiedon avulla voidaan esimerkiksi ohjata asiakkaita tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palveluiden piiriin sekä suunnitella ja seurata palvelujen vaikuttavuutta.
Toimintakykytietoa käsitellään ja kirjataan sekä sosiaali- että terveydenhuollossa useassa eri asiakas- ja potilastilanteessa ja lähes jokaisen asiakkaan ja potilaan kanssa kohdatessa. Tietoa kirjataan eri asiakas- ja potilastietojärjestelmiin erilaisten otsikoiden alle. Pirstoutuneen tiedon hyödyntäminen on työlästä. Yhteinen ymmärrys toimintakyvystä on puuttunut ja samasta toimintakykyhavainnosta on voitu kirjata usean työntekijän toimesta. Toimintakykytiedon yhteisellä mallilla halutaan edistää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä ymmärrystä asiakkaan tai potilaan tilanteesta ja edistää henkilön ohjautumista tarpeen mukaisten palveluiden piiriin. Yhtenäinen toimintakyvyn tietomalli mahdollistaa henkilön toimintakyvyn muutosten seuraamisen ja tukee näin myös vaikuttavien palveluiden kehittämistä.
Toimintakykytietoa ei ole aiemmin tuotettu yhtenäisen rakenteen mukaan Oma Hämeessä. Toimintakykykirjaaminen on perustunut ammattilaisen oman ammatillisen kokemuksen mukaiseen ja vapaaseen tapaan kirjata toimintakyvystä potilastietojärjestelmään sekä sosiaalihuollon järjestelmiin. Yhtenäistä toimintakykytiedon kirjaamisen paikkaa ei ole määritelty Oma Hämeessä aikaisemmin. Toimintakykykirjaamisen työkalun avulla voidaan jatkossa tuottaa rakenteisesti yhtenäistä ICF mallin mukaista toimintakykytietoa toimintakykymerkintänä tai toimintakykykirjauksena toimintakykyotsikon alle sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon järjestelmiin. Työkalun käyttö edellyttää ammattilaisilta ICF ymmärrystä, mutta samalla työkalu tukee ICF ymmärryksen syvenemisessä.
Työkalun kehittämisessä on huomioitu erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat paljon palveluja käyttävät asiakkaat sekä soteyhteiset asiakkuudet, joiden palveluissa soteyhteisen toimintakykytiedon tuottaminen on tulevaisuuden tavoitteena. Kehittämisessä on edistetty soteyhteisen tiedon tuottamisen mahdollisuuksia toimintakykykirjaamisen työkalun avulla. Prosessissa on tutkittu käyttöoikeushallinnan, tiedonsaantioikeuden ja luovutuslupien vaikutusta yhteisen toimintakykytiedon hyödyntämisessä. Kehittämisessä odotetaan Oma Hämeen päätöksentekoprosessien etenemistä, jotta työkalusta saadaan maksimaalinen hyöty soteyhteisen toimintakykytiedon tuottamisessa.
Työkalun kehittämisessä on huomioitu hyvinvointialueiden yhteistyö. Työkalu on alun perin kehitetty Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ja Oma Hämeen version kehittämisessä onkin hyödynnetty alueiden asiantuntijayhteistyötä sekä saatu toimijoiden välisissä tapaamisissa kuultujen käyttötapausten myötä kollegiaalista tukea ja motivointia työkalun nykyisiltä käyttäjiltä Oma Hämeen tuleville käyttäjille.
Toimintakykytietoa työstetään erilaisissa ammattilaisten työpajoissa. Työpajojen tavoitteena on, että ammattilaiset tunnistavat ja sanoittavat toimintakykytietoa yhtenäisellä tavalla ja osaavat jäsentää tietoa ICF-mallin mukaan. Työpajoissa ammattilaiset suunnittelevat omaan työhön parhaiten istuvat toimintakyvyn arvioinnin menetelmät ja mittarit sekä yhtenäiset kirjaamisen tavat huomioiden olemassa oleva ohjaus. Kehittämiseen osallistuu ammattilaisia eripuolilta hyvinvointialuetta, jolloin yhteiset toimintatavat tulevat hyvinvointialuetasoisesti eri palveluille käytäntöön.
Toimintakykytiedon kirjaamisen työkalu:
Työkalun kehittäminen on monen ammattiryhmän yhteistyötä
- toimintakykyä arvioivat ammattilaiset, joiden tarpeisiin työkalu kehitetään.
- tietohallinnon ammattilaiset, jotka varmistavat järjestelmäintegraatiot ja niiden toimivuuden
- digitaalisen alustan toimittajan asiantuntijat
- hyvinvointialueen johto, jotta kehittämiselle saadaan päätöksenteon tuki
- keski-ja lähijohto, jotka päättävät yksiköiden omien prosessien mukaisesta käyttöönotosta ja tukevat henkilöstöä muutoksessa
- lainopillinen asiantuntijuus tietosuojan ja käyttöoikeushallinnan suunnittelun toteutuksen tukena.
- Organisaation kehittämisen ammattilaiset, jotka tukevat ja ohjaavat kehittämisen prosessia
- muiden hyvinvointialueiden asiantuntijat ja ammattilaiset, joilta saadut kokemukset ja esimerkit auttavat kehittämisessä.
Projektin tavoitteena on yhtenäistää ammattilaisten kieltä ja käsitystä toimintakyvystä sekä siihen edistävästi tai rajoittavasti vaikuttavista tekijöistä. Kun kieli ja käsitteistö yhtenäistyy, viestintä paranee ja päällekkäisen selvittelyn tarve vähenee. Yhtenäisen toimintakykykäsityksen kautta parannetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua vastaamalla asiakaslähtöiseen palvelutarpeeseen. Asiakkaalle viestitään yhteneväisesti ja asiakkaan tilanne tulee kokonaisvaltaisemmin ymmärretyksi.
Kirjaaminen on olennainen osa asiakkaan toimintakykytietojen siirtymisessä. Kirjaamalla toimintakykytieto rakenteisessa muodossa helpottuu tiedonkäsittely ja esimerkiksi toimintakykymuutoksen seuraaminen. Yhtenäisen toimintakykykäsityksen ja kirjaamiskäytäntöjen kautta asiakkaan tarve toistamiseen vähenee, kun samaa asiaa ei tarvitse sanoittaa eri asiantuntijoille uudelleen.
Hyödyntämällä toimintakykytiedon kirjaamisessa siihen tuotettua työkalua
- voidaan tavoitella ammattilaisen ajan säästöä valmiiksi tuotetun rakenteisen mallin avulla.
- Asiakkaan tarve päällekkäiseen toimintakykytietojen tuottamiseen vähenee
- Mahdollisuus hyödyntää aikaisempaa toimintakykytietoa toimintakyvyn arvioinnissa myös yli toimialarajojen asiakkaan luvalla
- Toimintakykytiedon tarkastelu ja sen hyödyntäminen palvelujen arvioinnissa ja suunnittelussa visuaalisen toimintakykykoosteen avulla
Muutosta arvioidaan ICF-mallin käyttöönoton seurannalla eri palveluissa (missä palveluissa on otettu käyttöön). Selvitetään, millä tavoin ICF-mallia hyödynnetään asiakastyössä (millaisia toimintakyvyn mittareita käytetään, miten näkyy asiakaskirjauksissa, vaikuttaako monialaiseen yhteistyöhön). Kehittämisen aikana toimintakykykirjaamisen yhtenäistäminen saadaan aluilleen.
Tavoitteena on mahdollistaa työkalun käyttöönotto laajasti kaikille ICF mallin mukaan kirjaaville ammattilaisille. Koska sen avulla rakenteinen toimintakykytiedon kirjaaminen on helpompaa, voidaan tavoitella rakenteisen toimintakykytiedon lisääntymistä työkalun käyttöönoton myötä. Tavoitteena onkin ensin käyttäjien määrällinen lisääntyminen ja sitä myöten rakenteisten toimintakykykirjausten määrän lisääntyminen. Vasta sen myötä voidaan saavuttaa väestötasolla mitattavaa toimintakyvyn muutoksesta kertovaa dataa, jota työkalun avulla voidaan tuottaa. Kehittämisen alkuvaiheessa ei vielä ole mitattu vaikutuksia, esimerkiksi ammattilaisen ajan säästöä toimintakykytiedon kirjaamisessa. Tämä on kuitenkin asia, jota jatkossa voidaan mitata.
Toimintakykyarviotyökalun käyttöönoton myötä saadaan
- voidaan seurata työkalulla tuotettujen rakenteisten toimintakykyarvioiden kokonaismäärää hyvinvointialueen laajuisesti sekä palvelukohtaisesti eroteltuna
- tiedolla johtamisen tueksi saadaan väestötasolla tietoa kansalaisten toimintakyvystä
- tulevaisuudessa saadaan kansallisesti vertailtavaa dataa toimintakyvystä
Toimintakyvyn yhteneväisestä ymmärryksestä hyötyvät kaikki asiakasryhmät. Tavoitteena on, että asiakkaan tai läheisen kertomana sekä tehtyjen toimintakykyhavaintojen ja -mittareiden avulla voidaan tunnistaa toimintakyvyn haasteet ja suunnitella tarkoituksenmukaiset toimintakykyä tukevat interventiot. Tässä kehittämisen vaiheessa asiakasosallistujaa ei kyetty hyödyntämään. Jatkossa asiakasosallistujan mukanaolo voisi tukea hahmottamaan merkityksellisiä toimintakyvyn osa-alueita eri prosesseissa tai palveluissa.
Toimintakykytietoa kirjataan kaikissa sotepalveluissa ja lähtökohtana työkalun käyttäjinä nähtiinkin laajasti kaikki soteammattilaiset. Toimintakykyä arvioidaan vauvasta vaariin, joten sen käyttö on mahdollista eri asiakassegmenttejä palvelevissa palveluissa. Käyttäjinä voivat olla sekä toimintakykytiedon tuottajat että sitä hyödyntävät ammattilaiset. Asiakaskokemus kertyy vähitellen, kun ammattilaiset konkreettisesti käyttävät työkalua asiakaskohtaamisissa sekä sen myötä, kun asiakkaiden palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa alkaa näkymään ICF mallin mukaisen rakenteisen toimintakykytiedon hyödyntäminen ja sen tulokset esimerkiksi kelan palveluissa.