Toimintakykytiedon ICF-mallin jalkauttaminen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
ICF-mallin käyttöönottoa tuetaan tiimi- tai yksikkökohtaisesti, jotta viitekehystä sovelletaan asiakaslähtöisesti. Toimintakykykirjaamisen avuksi otetaan käyttöön Toimintakykymobiili.
Toimintamallin nimi
ICF-mallin käyttöönottoa tuetaan tiimi- tai yksikkökohtaisesti, jotta viitekehystä sovelletaan asiakaslähtöisesti. Toimintakykykirjaamisen avuksi otetaan käyttöön Toimintakykymobiili.
*****
Toimintakykytiedon kirjaamisen työkalu:
Saadakseen toimintakykytiedon kirjaamisen työkalun käyttöönsä, tulee yksikössä arvioida käyttötarpeet, käytön prosessit sekä arvioida riittävä ICF osaaminen. Tässä yksikön lähijohdolla on merkittävä rooli, jotta käyttöönotettava työkalu vastaa ensinnäkin tarpeeseen ja että sen käyttö on suunnitelmallista. Työkalun käyttö perustuu käyttöoikeusprosessiin, jossa käyttäjät koulutetaan työkalun käyttöön, heille luodaan työkaluun käyttöoikeudet ja käyttöä tuetaan vastuukäyttäjä-mallin avulla. Yksiköistä nimetään vastuukäyttäjät, jotka osallistuvat käyttöoikeusprosessiin sekä jatkossa ovat linkki työkalun kehittäjien ja käyttäjien välillä.
ICF:n mukaista rakenteista kirjaamista voi toteuttaa joko tuottamalla toimintakyvyn merkintöjä suoraan asiakas- tai potilastietojärjestelmään tai hyödyntämällä toimintakykykirjaamisen työkalua sen tuottamiseen. Yksikön arvioimia käyttötarpeita voivat olla esimerkiksi
- päivittäinen toimintakykytiedon kirjaaminen
- toimintakykykooste lausuntojen tueksi
- toimintakykykoosteet hakemusten tueksi
- hoitojaksojen alku-, väli- ja loppuarvioinnit
Toimintakykyarviointia toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa kaikissa sotepalveluissa. Työkalun käyttöönotto onkin mahdollista sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluissa. Se mahdollistaa myös ammattilaisten yhteisen arvioinnin toteuttamisen ja tulevaisuudessa se palvelee soteyhteisen toimintakykytiedon tuottamisessa.
Vaikka kehitetty työkalu on ammattilaisen kirjausväline, on työkalun käyttö sekä selainpohjaisena että tulevaisuudessa myös mobiililaitteen avulla mahdollista ottaa yhteisen keskustelun tueksi tapaamisessa asiakkaan kanssa. Arviointia voidaan työkalun avulla toteuttaa myös etätapaamisen yhteydessä.
Yhdessä asiakkaan kanssa toimintakykytiedon tarkastelu visuaalisesta toimintakykykoosteesta auttaa tätä havainnoimaan toimintakyvyn kokonaisuutta sekä muutosta toimintakyvyssä. Tämä osallistaa asiakasta huomioimaan omaan toimintakykyynsä vaikuttavia asioita ja reagoimaan niiden muutoksiin. Työkalun avulla kirjattu toimintakykykirjaus on asiakkaan luettavissa Oma kanta palvelusta, kun se on tuotettu lopulliseksi potilas- ja asiakastietojärjestelmään. Vähitellen asiakkaiden ymmärrys ICF:n mukaisesta kirjaamisesta myös laajenee.
ICF on kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus, joka kuvaa, miten sairauden ja vamman vaikutukset näkyvät yksilön elämässä. Lähtökohtana ICF-viitekehyksen jalkauttamiseen Kanta-Hämeen hyvinvointialueella on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositus sen käyttöönotosta sekä Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettaman Kuntoutuksen uudistamiskomitean suositus (2017). THL on julkaissut Toimintakykytiedon kirjaamisen oppaan 4/2024, ja tätä hyödynnetään ICF-viitekehyksen mukaisen toimintakykytiedon kirjaamisen kehittämisessä.
Toimintakykytietoa voidaan hyödyntää paikallisesti kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon toimialoilla, esimerkiksi käytännön työssä yhteisenä kielenä eri ammattialoilla: toimintakyvyn ymmärtämisessä ja jäsentämisessä, toimintakyvyn kuvaamisessa ja mittaamisessa, arvioinnin muistilistana sekä rakenteisessa kirjaamisessa, sähköisessä terveys- ja hoitosuunnitelmassa, kuntoutus-, palvelu- ja opetussuunnitelmissa sekä erilaisissa lausunnoissa. Lisäksi sitä voi käyttää palvelujen ja tukijärjestelmien suunnittelun ja hallinnon tukena, väestökyselyissä, tilastoinnissa, oppimisessa ja kouluissa, sosiaali- ja terveyspolitiikassa sekä vammaisten henkilöiden voimaantumisessa ja oikeuksien ajamisessa. (Paltamaa & Perttinä 2015.)
Toimintakyvyn arviointi on tärkeää, jotta toiminta- ja työkyvyn menetystä ehkäisevät hoito- ja kuntoutustoimet voidaan ajoittaa oikein. Toimintakykykuvausta tarvitaan myös erilaisten palveluiden järjestämisen ja etuuksien myöntämisen päätöksenteon pohjaksi (esim. Kela, vakuutusyhtiöt). Valtakunnallinen toimintakykytiedon hyödyntäminen tulee mahdolliseksi rakenteisen kirjaamisen myötä. Tiedon avulla voidaan esimerkiksi ohjata asiakkaita tarkoituksenmukaisten ja oikea-aikaisten palveluiden piiriin sekä suunnitella ja seurata palvelujen vaikuttavuutta.
Toimintakyvyn yhteneväisestä ymmärryksestä hyötyvät kaikki asiakasryhmät. Tavoitteena on, että asiakkaan tai läheisen kertomana sekä tehtyjen toimintakykyhavaintojen ja -mittareiden avulla voidaan tunnistaa toimintakyvyn haasteet ja suunnitella tarkoituksenmukaiset toimintakykyä tukevat interventiot. Tässä kehittämisen vaiheessa asiakasosallistujaa ei kyetty hyödyntämään. Jatkossa asiakasosallistujan mukanaolo voisi tukea hahmottamaan merkityksellisiä toimintakyvyn osa-alueita eri prosesseissa tai palveluissa.
Toimintakykytietoa kirjataan kaikissa sotepalveluissa ja lähtökohtana työkalun käyttäjinä nähtiinkin laajasti kaikki soteammattilaiset. Toimintakykyä arvioidaan vauvasta vaariin, joten sen käyttö on mahdollista eri asiakassegmenttejä palvelevissa palveluissa. Käyttäjinä voivat olla sekä toimintakykytiedon tuottajat että sitä hyödyntävät ammattilaiset. Asiakaskokemus kertyy vähitellen, kun ammattilaiset konkreettisesti käyttävät työkalua asiakaskohtaamisissa sekä sen myötä, kun asiakkaiden palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa alkaa näkymään ICF mallin mukaisen rakenteisen toimintakykytiedon hyödyntäminen ja sen tulokset esimerkiksi kelan palveluissa.
Toimintakyky-ymmärrystä on yhtenäistetty järjestämällä aktiivisia työpajoja ja tukiklinikoita, sekä ICF-luokituksen peruskoulutusta. Tavoitteena työpajoissa on ollut ohjata ammattilaisia tunnistamaan ja sanoittamaan ihmisen toimintakykyä ICF mallin avulla. Työpajoja on järjestetty niin sote-yhteisesti asiakasprosessilähtöisesti (esim. työkyvyn tuen tiimit), palvelualueittain (esim. aikuisten kuntoutuspalvelut) kuin ammattiryhmäkohtaisesti (esim. terveyssosiaalityö). Työpajat ovat sisältäneet noin 3-8 tapaamista etätoteutuksella tai osin läsnäollen. Lisäksi erilaisia etätukiklinikoita on toteutettu koko hyvinvointialueen ammattilaisille avoimista tilaisuuksista aina henkilökohtaiseen ohjaukseen.
Jotta toimintakyky-ymmärrys yhtenäistyy ja ICF säilyy toimintakyvyn kuvaamisen mallina, tarvitaan
- esihenkilöiden tukea
- ammattilaisten osaamisen vahvistamista – aikaa sisäistää
- soveltamista omassa työssä ja sitoutumista toimintamalliin
- yhteistä tarkastelua ja kehittämistä
- osaamisen ylläpitämisen tukea
- uusien työntekijöiden perehdyttämistä
Toimintakykytiedon kirjaamisen työkalun käyttöönoton edellytykset organisaatiotasolla
- Linjaukset ICF:n hyödyntämisestä
- Järjestelmien integraatio
- Työkalut (mobiililaitteet, tietokoneet)
- Valmius yhteiskehittämiseen
- Toimintakykytiedon hyödyntäminen
ammattilaisilla
- ICF ymmärrys
- Käyttöoikeusprosessin mukaisten roolien arviointi
- osaamisen valmistaminen
Toimintakykytiedon kirjaamisen työkalun käyttöönotto vaatii ICF ymmärryksen sisäistämistä. Työkalusta saatava hyöty tukee siinä kehittymisessä, sujuvoittaen ammattilaisen työtä. Työkalu itsessään ei ole riittävä edistämään toimintakykytiedon hyödyntämistä. Työkalun käyttöönotossa on ensiarvoisen tärkeää huomioida integraatiot eri järjestelmien välillä, jotta kerätty tieto on sote-yhteisesti käytettävissä sekä asiakkaan nähtävissä. Kehittäminen edellyttää oikeiden toimijoiden tunnistamisen ja yhteisen työskentelyn prosessin eri vaiheissa.