Toimintakyvyn arviointi, edistäminen ja ylläpitäminen lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa​, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Toimintamallissa kuvataan hyvät käytännöt asumispalveluiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintakyvyn arvioinnista, edistämisestä ja ylläpitämisestä. Keskeistä on asiakkaan toimintakyvyn edistämisen potentiaalin tunnistaminen.

Toimintaympäristö

Asumispalveluiden lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu omaishoidettaville ja näin mahdollistaa omaishoitajien vapaan ja palautumisen. Jakson aikana saavutettu toimintakyvyn edistyminen tai toimintakyvyn ylläpitäminen tukee sekä omaishoidettavan kotona asumista että omaishoitajan jaksamista.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Asumispalveluiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen jaksojen aikainen toimintakyvyn arviointi, edistäminen ja ylläpitäminen on tunnistettu haasteeksi ja riskinä on ollut jopa toimintakyvyn heikentyminen jakson aikana. Kehittämistyön käynnistyessä ei ollut selkeää käsitystä toimintakäytänteistä LUVN-alueen yksiköissä.

Kehittämisentyön tavoitteena on varmistaa, ettei asiakkaiden toimintakyky laske jakson aikana sekä edistää niiden asiakkaiden toimintakykyä, joilla siihen on potentiaalia.

Strategiset liittymäkohdat:

  1. Vahvistamme perustason palveluihin pääsyä, kevennämme palvelurakennetta ja lisäämme sisäistä yhteistyötä.​
  2. Pidämme toiminnan kustannukset korkeintaan nykytasolla.​​​
  3. Ikääntyneen kuntoutumista edistävät toimintamallit ovat käytössä kaikissa ikääntyneiden palveluissa. Arvioimme jatkuvasti kuntoutumista edistävän toiminnan vaikuttavuutta.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on ollut lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat. Asiakkaita ei ole osallistettu.

Osallistava kehittäminen on tapahtunut työntekijöiden kanssa, jotka työskentelevät lyhytaikaisessa palveluasumisessa. Osaaminen on vahvistunut toimintakyvyn arvioinnissa, edistämisessä ja ylläpitämisessä. Asiakasymmärrys on syventynyt toimintakyvyn edistämisen potentiaalin tunnistamisessa. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamalli ohjaa systemaattiseen toimintakyvyn arviointiin kansallisten suositusten mukaisesti. Arviointi johtaa toimintakyvyn edistämisen/kuntoutumisen potentiaalin tunnistamiseen ja asiakkaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin toimintakyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi tai toimintakyvyn laskun hidastamiseksi. Tavoitteiden pohjalta tehdään suunnitelma jakson ajaksi, kirjataan keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ja varmistetaan tiedon kulku tavoitteista ja keinoista myös asiakkaan läheisille kotiin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintakyvyn arvioinnin, edistämisen ja ylläpitämisen hyvät käytännöt on kuvattu henkilöstön kanssa. Käyttöönoton punaisena lankana on toiminut kuvatut toimintamallit, mutta työyhteisöt ovat itse arvioineet, millä osa-alueilla heillä on toiminnan kehittämisen tarvetta. Käyttöönotto on tapahtunut työyhteisöissä kehittämisen tuloksena. Kehittämistä on tukenut yhteiset työryhmät vastaavien yksiköiden kanssa sekä projektipäällikön sparrauskäynnit yksiköihin.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Käyttöönotetut toimintamallit noudattelevat samaa perusajatusta kuin toimintakyvyn arvioinnin ja edistämisen prosessit missä tahansa toimintaympäristössä. Prosessi alkaa toimintakyvyn arvioinnilla ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistamisella. Tämän jälkeen asetetaan tavoitteet ja määritellään keinot tavoitteeseen pääsemiseksi. Arviointia tavoitteen saavuttamisesta tehdään suunnitellusti.

Erityispiirteenä ikääntyneiden asumisen yksiköissä voidaan nähdä kuntoutumisen tai toimintakyvyn edistämisen potentiaalin tunnistamisen kolmiportainen malli. Jokainen ”porras” kuvattiin tarkemmalla tasolla, joka helpottaa ja ohjaa ammattilaista kuntoutumisen potentiaalin tunnistamista.

  • Potentiaalia toimintakyvyn edistymiselle
  • Tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen
  • Toimintakyvyn laskua pyritään hidastamaan 
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallien kuvauksella ja työyhteisöjä vahvasti osallistavalla käyttöönotolla pyrittiin laajempaan asenneilmapiirinmuutokseen henkilöstössä.

Toimintakyvyn arvioinnin osalta jäätiin tavoitteista, koska teema oli asumisen yksiköissä selkeästi vieraampi. Toimintakykyä oli totuttua arvioimaan havainnoiden, mutta ei toimintakyvyn arvioinnin mittarein.

Toimintakyvyn edistämisen ja ylläpitämisen osalta päästiin hyviin tuloksiin ja systemaattiseen tapaan arvioida asiakkaan toimintakyvyn edistämisen potentiaalia. Toimintakyvyn edistämisen ja ylläpitämisen tavoitteita ja keinoja näkyy kirjauksissa enemmän ja henkilöstö nostaa toimintakykytietoa enemmän esiin yhteisissä keskusteluissa asiakkaan tilanteesta.

Loppuvaiheessa teetetyn kyselyn perusteella 100% yksiköistä oli sopinut yhteiset käytännöt toimintakyvyn edistämiselle ja ylläpitämiselle. Toimintakyvyn arvioinnin osalta käytännöistä oli sovittu 79% yksiköistä, mutta siihen ei sisältynyt kenenkään kohdalla toimintakyvyn arvioinnissa käytettävien mittareiden käyttöä.