Toimintakyvyn arviointi, edistäminen ja ylläpitäminen lyhytaikaisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Toimintamallissa kuvataan hyvät käytännöt asumispalveluiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintakyvyn arvioinnista, edistämisestä ja ylläpitämisestä. Keskeistä on asiakkaan toimintakyvyn edistämisen potentiaalin tunnistaminen.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kuvataan hyvät käytännöt asumispalveluiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen toimintakyvyn arvioinnista, edistämisestä ja ylläpitämisestä. Keskeistä on asiakkaan toimintakyvyn edistämisen potentiaalin tunnistaminen.
Toimintamalli ohjaa systemaattiseen toimintakyvyn arviointiin kansallisten suositusten mukaisesti. Arviointi johtaa toimintakyvyn edistämisen/kuntoutumisen potentiaalin tunnistamiseen ja asiakkaan henkilökohtaisiin tavoitteisiin toimintakyvyn edistämiseksi, ylläpitämiseksi tai toimintakyvyn laskun hidastamiseksi. Tavoitteiden pohjalta tehdään suunnitelma jakson ajaksi, kirjataan keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ja varmistetaan tiedon kulku tavoitteista ja keinoista myös asiakkaan läheisille kotiin.
Asumispalveluiden lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu omaishoidettaville ja näin mahdollistaa omaishoitajien vapaan ja palautumisen. Jakson aikana saavutettu toimintakyvyn edistyminen tai toimintakyvyn ylläpitäminen tukee sekä omaishoidettavan kotona asumista että omaishoitajan jaksamista.
Kohderyhmänä on ollut lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaat. Asiakkaita ei ole osallistettu.
Osallistava kehittäminen on tapahtunut työntekijöiden kanssa, jotka työskentelevät lyhytaikaisessa palveluasumisessa. Osaaminen on vahvistunut toimintakyvyn arvioinnissa, edistämisessä ja ylläpitämisessä. Asiakasymmärrys on syventynyt toimintakyvyn edistämisen potentiaalin tunnistamisessa.
Toimintakyvyn arvioinnin, edistämisen ja ylläpitämisen hyvät käytännöt on kuvattu henkilöstön kanssa. Käyttöönoton punaisena lankana on toiminut kuvatut toimintamallit, mutta työyhteisöt ovat itse arvioineet, millä osa-alueilla heillä on toiminnan kehittämisen tarvetta. Käyttöönotto on tapahtunut työyhteisöissä kehittämisen tuloksena. Kehittämistä on tukenut yhteiset työryhmät vastaavien yksiköiden kanssa sekä projektipäällikön sparrauskäynnit yksiköihin.
Toimintamallien kuvauksella ja työyhteisöjä vahvasti osallistavalla käyttöönotolla pyrittiin laajempaan asenneilmapiirinmuutokseen henkilöstössä.
Toimintakyvyn arvioinnin osalta jäätiin tavoitteista, koska teema oli asumisen yksiköissä selkeästi vieraampi. Toimintakykyä oli totuttua arvioimaan havainnoiden, mutta ei toimintakyvyn arvioinnin mittarein.
Toimintakyvyn edistämisen ja ylläpitämisen osalta päästiin hyviin tuloksiin ja systemaattiseen tapaan arvioida asiakkaan toimintakyvyn edistämisen potentiaalia. Toimintakyvyn edistämisen ja ylläpitämisen tavoitteita ja keinoja näkyy kirjauksissa enemmän ja henkilöstö nostaa toimintakykytietoa enemmän esiin yhteisissä keskusteluissa asiakkaan tilanteesta.
Loppuvaiheessa teetetyn kyselyn perusteella 100% yksiköistä oli sopinut yhteiset käytännöt toimintakyvyn edistämiselle ja ylläpitämiselle. Toimintakyvyn arvioinnin osalta käytännöistä oli sovittu 79% yksiköistä, mutta siihen ei sisältynyt kenenkään kohdalla toimintakyvyn arvioinnissa käytettävien mittareiden käyttöä.