Toimintaterapeutin ennaltaehkäisevän työn tarpeen selvitys-pilotti

Toimintaterapeutin tehtävänä oli kerätä tietoa varhaiseen puuttumiseen ja matalankynnyksen tuen järjestämiseen oppimisympäristössä. Oulun Ammattikorkeakoulun toimintaterapeutti opiskelijoiden kanssa ryhmien suunnittelu ja ohjaaminen yhteistyössä opettajien kanssa.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

SOTE-uudistus ennaltaehkäisevä varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palvelut.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Perusopetuksen ala- ja yläkoululaiset. Kerätty tietoa lasten ja nuorten tuen tarpeesta kouluarjessa. Menetelminä on käytetty luokkaseuranta, yksilö- ja ryhmätapaamisia. Laadittu yksilöllisiä valmennusohjelmia, jotka pohjautuvat neuropsykiatriseen valmennukseen. Yhteistyötä on tehty koulun henkilöstön, ammattikorkeakoulun ja Oulun kaupungin lasten ja nuorten kuntoutuksen kanssa. Tutustuminen muihin hankkeisiin, joissa toimintaterapiaa kouluilla on tutkittu.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Pilotissa keskityttiin arvioimaan ja tarkastelemaan matalan kynnyksen toimintaterapiapalvelujen tarvetta Haukiputaalla, Kellon ja Martinniemen perusopetuksen kouluilla. Kouluille suunnatun yhteistyön aikana toimintaterapeutti keräsi tietoa koululaisista, joilla oli havaittu kouluarjen toimintakykyyn liittyviä rajoitteita. Palveluun ohjautuminen edellytti, ettei koululaisilla ole todettu hoitoa vaativaa terveydenhuollon kontaktia tai he eivät kuuluneet lakisääteisten kuntoutuspalveluiden piiriin. Pilotti toteutettiin koululaisten opettajien ja vanhempien suostumuksella.

Kohderyhmään kuuluvista useimmilla oli erityisen tai tehostetun tuen päätös. Kouluarjen haasteita olivat yhteistyötaitojen ja tunteiden säätelyn pulmat, tarkkaavuuden haasteet, häiriöherkkyys, ylivilkkaus, toiminnanohjauksen vaikeudet, sekä alhainen pettymysten sietokyky.

Kehittämisohjelman tavoitteena oli arvioida lasten ja nuorten toimintakykyä sekä psykososiaalisen tuen tarvetta ja sen järjestämistä kouluympäristössä. Tarkoituksena oli selvittää koulutoimintaterapian vaikutusta pulmien vähenemiseen siten, että kuormitus muuhun terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon vähenisi. Opettajat toivoivat yhteistyön lisäävän henkilöstön työssäjaksamista ja täydentämään omia keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Suunnitteilla on yhteistyön jatkaminen tulevalla hyvinvointialueella Oulun alueen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Jatkossa kannattaa keskittyä erityisesti alkuopetuksen oppilaisiin.

Ryhmätoimintojen juurruttaminen kouluarkeen vaatii toimintaterapeutin ja koulun puolelta ohjaavaa resurssia, jatkorahoitusta. Ammattikorkeakoululta toimintaterapiaopiskelija resurssit toteuttamaan ryhmät.

Uuden toimintamallin soveltamista ryhmätoiminnoissa joustavuutta tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Ryhmien suunnittelu edellyttää aktiivista yhteistyötä ammattikorkeakoulun opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Laadittua suunnitelmaa siirretään tavoitteellisesti ryhmiin, joihin osallistujat on valikoitu tarkan arvioinnin perusteella. Arviointiin ovat osallistuneet ammattikorkeakoulun opiskelijat ja ala-ja yläkoulun toimijat.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintaterapeuttiresurssi tarvitaan koululla ohjaamassa ja sopia käytännön järjestelyt; tehtävänkuva, toimintaedellytykset ja tilat.

Toimintaterapeutin verkostoituminen, aktiivinen koollekutsuja verkostoihin ja perheiden huomioiminen yhteistyössä. Spontaanisuutta ja luovuutta tilanteiden muuttuessa.

Suunnitelmat eivät aina toteudu arjessa ja edellyttää soveltamista eri tilanteissa. Tämän muutoksen hyväksyminen ja toiminnan uudelleen arviointi ja tehdä toimintaan tarvittavat muutokset.

Toimintaa voi soveltaa varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen kouluilla tai siirtyessä voi olla tarve yksilöohjaukseen/valmennukseen alakoululta yläkoululle tai jatko-opintoihin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotissa selvitettiin käytännönläheisesti toimintaterapian viitekehykseen soveltuvaa toimintamallia, ennaltaehkäisevän, varhaisen puuttumisen periaatteen mukaisesti. Menetelmiksi valikoitui havainnointi, luokkaseuranta, yksilötapaamiset, valmennusohjelmat sekä Lego-Based therapy ryhmätoiminta. Muina arviointimenetelminä hyödynnettiin kouluarjessa mittaavia haastatteluja ja yksilöllisiä Nepsy-valmennusohjelmia.

Kouluterveydenhuoltoa täydentävän toimintaterapian arvioitiin erityisopettajien ja terveydenhoitajien sekä kuraattorien mukaan edistävän koululaisten arjessa pärjäämistä pidemmällä aikavälillä. Lisäksi toimintaterapian katsottiin tuovan helpotusta koululaisten opetustyöhön sekä vahvistamaan kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta.

Palautekyselyssä lapset kokivat saaneensa apua ja tukea koulutyöskentelyyn ja kaveritaitoihin. Ryhmätoiminnat huomioitiin tärkeäksi osaksi lasten yhteistyötaitojen arviointimittarina. Opettajien palautteissa vahvistui koulutoimintaterapeutin asiantuntijuuden tarve palvelujärjestelmää täydentävänä resurssina.