Toimintaterapeutin tehtävänä oli kerätä tietoa varhaiseen puuttumiseen ja matalankynnyksen tuen järjestämiseen oppimisympäristössä. Oulun Ammattikorkeakoulun toimintaterapeutti opiskelijoiden kanssa ryhmien suunnittelu ja ohjaaminen yhteistyössä opettajien kanssa.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
SOTE-uudistus ennaltaehkäisevä varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palvelut.
T
Perusopetuksen ala- ja yläkoululaiset. Kerätty tietoa lasten ja nuorten tuen tarpeesta kouluarjessa. Menetelminä on käytetty luokkaseuranta, yksilö- ja ryhmätapaamisia. Laadittu yksilöllisiä valmennusohjelmia, jotka pohjautuvat neuropsykiatriseen valmennukseen. Yhteistyötä on tehty koulun henkilöstön, ammattikorkeakoulun ja Oulun kaupungin lasten ja nuorten kuntoutuksen kanssa. Tutustuminen muihin hankkeisiin, joissa toimintaterapiaa kouluilla on tutkittu.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Pilotissa keskityttiin arvioimaan ja tarkastelemaan matalan kynnyksen toimintaterapiapalvelujen tarvetta Haukiputaalla, Kellon ja Martinniemen perusopetuksen kouluilla. Kouluille suunnatun yhteistyön aikana toimintaterapeutti keräsi tietoa koululaisista, joilla oli havaittu kouluarjen toimintakykyyn liittyviä rajoitteita. Palveluun ohjautuminen edellytti, ettei koululaisilla ole todettu hoitoa vaativaa terveydenhuollon kontaktia tai he eivät kuuluneet lakisääteisten kuntoutuspalveluiden piiriin. Pilotti toteutettiin koululaisten opettajien ja vanhempien suostumuksella.
Kohderyhmään kuuluvista useimmilla oli erityisen tai tehostetun tuen päätös. Kouluarjen haasteita olivat yhteistyötaitojen ja tunteiden säätelyn pulmat, tarkkaavuuden haasteet, häiriöherkkyys, ylivilkkaus, toiminnanohjauksen vaikeudet, sekä alhainen pettymysten sietokyky.
Kehittämisohjelman tavoitteena oli arvioida lasten ja nuorten toimintakykyä sekä psykososiaalisen tuen tarvetta ja sen järjestämistä kouluympäristössä. Tarkoituksena oli selvittää koulutoimintaterapian vaikutusta pulmien vähenemiseen siten, että kuormitus muuhun terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon vähenisi. Opettajat toivoivat yhteistyön lisäävän henkilöstön työssäjaksamista ja täydentämään omia keinoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.
Suunnitteilla on yhteistyön jatkaminen tulevalla hyvinvointialueella Oulun alueen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Jatkossa kannattaa keskittyä erityisesti alkuopetuksen oppilaisiin.
Ryhmätoimintojen juurruttaminen kouluarkeen vaatii toimintaterapeutin ja koulun puolelta ohjaavaa resurssia, jatkorahoitusta. Ammattikorkeakoululta toimintaterapiaopiskelija resurssit toteuttamaan ryhmät.
Uuden toimintamallin soveltamista ryhmätoiminnoissa joustavuutta tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Ryhmien suunnittelu edellyttää aktiivista yhteistyötä ammattikorkeakoulun opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Laadittua suunnitelmaa siirretään tavoitteellisesti ryhmiin, joihin osallistujat on valikoitu tarkan arvioinnin perusteella. Arviointiin ovat osallistuneet ammattikorkeakoulun opiskelijat ja ala-ja yläkoulun toimijat.
Pilotissa selvitettiin käytännönläheisesti toimintaterapian viitekehykseen soveltuvaa toimintamallia, ennaltaehkäisevän, varhaisen puuttumisen periaatteen mukaisesti. Menetelmiksi valikoitui havainnointi, luokkaseuranta, yksilötapaamiset, valmennusohjelmat sekä Lego-Based therapy ryhmätoiminta. Muina arviointimenetelminä hyödynnettiin kouluarjessa mittaavia haastatteluja ja yksilöllisiä Nepsy-valmennusohjelmia.
Kouluterveydenhuoltoa täydentävän toimintaterapian arvioitiin erityisopettajien ja terveydenhoitajien sekä kuraattorien mukaan edistävän koululaisten arjessa pärjäämistä pidemmällä aikavälillä. Lisäksi toimintaterapian katsottiin tuovan helpotusta koululaisten opetustyöhön sekä vahvistamaan kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta.
Palautekyselyssä lapset kokivat saaneensa apua ja tukea koulutyöskentelyyn ja kaveritaitoihin. Ryhmätoiminnat huomioitiin tärkeäksi osaksi lasten yhteistyötaitojen arviointimittarina. Opettajien palautteissa vahvistui koulutoimintaterapeutin asiantuntijuuden tarve palvelujärjestelmää täydentävänä resurssina.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.