| Innokylä

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tulevaisuuden Sosiaali- ja terveyskeskus –hankkeen (Tulsote) tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella hankkeeseen kuuluu mm. lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen, joiden yhtenä osa-alueena toimintaterapiapalveluiden sujuvoittaminen. Tässä kehittämisprojektissa lapsen toimintaterapiapolun kuvaamisella ja yhtenäisen toimintaterapian kuntoutuspolun kehittämisellä tavoitellaan parempaa palveluiden saatavuutta ja sitä, että toimintaterapiaan pääsy nopeutuu, kun sinne ohjautuvat oikeat asiakkaat, oikea-aikaisesti.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehitystyön näkökulmana on ammattilaisen eli toimintaterapeutin näkökulma, josta toimintaterapiaa tarvitsevan lapsen polkua tarkastellaan. Nykytilanteessa toimintaterapeutin arvioon on pitkä jonotusaika, minkä johdosta asiakkaat eivät pääse toimintaterapia-arvioon ja sitä mahdollisesti seuraavaan toimintaterapiaan oikea-aikaisesti. Toimintaterapiassa oikea-aikaisuus tarkoittaa mm. puuttumista toimintaterapian tarpeeseen jo varhaisessa vaiheessa, ennaltaehkäisevästi ja siinä vaiheessa kun haasteet eivät ole vielä kovin suuria. Lapsen toimintaterapiapolkua on tarpeen sujuvoittaa siten, että toimintaterapian resurssit kohdentuvat kaikille sitä tarvitseville asiakkaille asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja strukturoidusti.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko on koostunut pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelevistä toimintaterapeuteista. Projektin ydintiimiin on kuulunut kolme toimintaterapeuttia, toimintaterapeuttien esihenkilö sekä Tulsote -hankkeen projektipäällikkö. Ydintiimi on kokoontunut säännöllisesti työskentelyn aikana. Projektin aikana tehtyihin teemahaastatteluihin ja työpajaan on osallistunut noin 30 toimintaterapeuttia.

Yhteisenä motivaattorina on kehittämistyölle tunnistettu tarve jonojen lyhentämiseen sekä toimintaterapeuttien työn kehittämiseen ja toimintaterapeuttien kuulemiseen osana kehittämistyötä.

Tavoiteltu muutos

Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa keskeisimmät kehittämiskohteet lapsen toimintaterapiapolulla siten, että niitä kehittämällä polku sujuvoituu ja lapsi saa toimintaterapiapalveluja oikea-aikaisesti ja oikeaan tarpeeseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Tiedonkeruu toimintaterapian nykytilasta sekä tavoitetilan kuvaus tehtiin teemahaastatteluiden avulla ja niihin osallistui yhteensä yhdeksän toimintaterapeuttia sekä heidän esihenkilö. Toimintaterapeuttien yhteistyöfoorumi (TOI-foorumi, noin 30 toimintaterapeuttia) on osallistunut kehittämistyöhön yhteisessä työpajassa, jossa käsiteltiin kehittämistyön tuloksena tuotettua lapsen toimintaterapiapolun tavoitetilan kuvausta.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tässä toimintamallikuvauksessa kuvataan lapsen toimintaterapiapolun tavoitetila.

Lapsen toimintaterapiapolulla pääpaino on lapsen ja vanhempien ohjauksessa, jota annetaan jo polun alkuvaiheessa, samalla kun tunnistetaan tarve toimintaterapialle.

Toimintaterapiapolku alkaa siitä kun aikuisella, joko terveydenhuollon tai kasvatuksen ammattilaisella tai vanhemmalla herää huoli lapsesta. Toimintaterapiapolun tavoitetilassa vanhempi voi olla yhteydessä hyvinvointialueen neuvontapalveluun, jossa ammattilainen tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja antaa tarvittavan ohjauksen.

Terveydenhuollon ammattilainen tekee hoidon tarpeen arvioinnin (HTA) jälkeen toimintaterapiaa varten suosituksen ja tekee toimintaterapian jonoajanvarauksen. Tavoitetilassa suosituksen laatimiseen on yhtenäiset kriteerit ja lisäksi terveydenhuollon ammattilainen voi konsultoida toimintaterapeuttia ennen suosituksen laatimista.

Toimintaterapiapolun tavoitetilassa toimintaterapian oikea-aikaisuus arvioidaan ja lapsi asetetaan sen mukaisesti jonoon.

Lapsen toimintaterapian tavoitetilassa on kolme (3) toimintaterapiapolkua:

”Matalan kynnyksen palvelut”, joka sisältää lapsen ja vanhempien ohjaus ja neuvonta esim. neuvontapalvelun yhteydenoton myötä. Tällä polulla hyödynnetään valmista ohjausmateriaalia toimintaterapian materiaalipankista.
Omakuntoutuspolku, jossa lapsi ja vanhemmat ohjataan omakuntoutukseen. Tämä polku sisältää yhteisen tavoitteen asettamisen, varsinaisen kotona, päiväkodissa ja/tai koulussa tapahtuvan omakuntoutuksen ja seurannan.
Perinteinen toimintaterapia polku, joka sisältää toimintaterapeutin tekemän arvioinnin (= arviointipaketti). Arvioinnissa keskitytään keskeiseen haasteeseen, jonka mukaisesti suositus on laadittu. Arvioinnin jatkona laaditaan toimintaterapiasuositus, lähete erikoissairaanhoidon tai Kelan kuntoutukseen. Toimintaterapiapalvelu hankitaan yleensä yksityiseltä toimintaterapeutilta maksusitoumuksella. Vaihtoehtona on myös ryhmäterapia, joka voidaan toteuttaa moniammatillisesti.

Toimintaterapeutin työ kiteytyy arviointipakettiin, joka sisältää yhteensä 2 – 4 arviointikäyntiä. Arviointikäynnit sisältävät arvioinnin lisäksi ohjauksen ja neuvonnan vanhemmille ja muille kasvattajille. Arvioinnissa keskitytään keskeiseen haasteeseen, jonka mukaisesti suositus toimintaterapiaan on laadittu.

Toimintaterapeutin työpöydälle kuuluu myös omakuntoutuspolulla kulkevien asiakkaiden ohjaus ja seuranta sekä kontrollikäynnit. Toimintaterapeutti osallistuu moniammatillisen työryhmän toimintaan ja tekee yhteistyötä muiden kuntoutuksen ammattilaisten sekä perheneuvolan kanssa. Yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä toimintaterapia sisältää yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tavoitetilaan päästään seuraavien kehittämiskohteiden kautta:

Yhtenäisten suosituksen kriteerien ja suosituksen mallipohjan laatiminen, sekä terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen suosituksen laatimiseen.
Oikea-aikaisuuden arvioinnin kriteereiden määritteleminen ja arvioinnin tekemisen työnjaon määrittely.
- Toimintatavan määrittely siihen, miten oikea-aikaisuuden arvioinnin mukaiset jonot määritellään.
Keskitetyn neuvontapalvelun toimintamallin kuvaaminen, ohjausmateriaalin laatiminen ja henkilöstön kouluttaminen.
Matalan kynnyksen toimintaterapiapalveluiden kehittäminen: ohjausmateriaalin laatiminen ja ohjauksen toimintamallin kehittäminen sekä ammattilaisten työnjako.
Toimintaterapeutin arviointipaketin kehittäminen.
- Arviointikäyntien määritteleminen siten, että arviointi tehdään 2-4 käynnillä. Arvioinnissa keskitytään keskeiseen haasteeseen.
Toimintaterapeutin tehtävänkuvan määrittäminen.
Määrällisen asiakastavoitteen määrittäminen.

Kehittämiskohteita toimintaterapiapolun sujuvoittamiseksi on tunnistettu useita. Niiden kehittäminen ja käytäntöön saattaminen vaatii pitkäjänteistä ja sitoutunutta toimintaterapeuttien yhteistyötä sekä esihenkilöiden tukea. Yhtenäisten kriteereiden ja toimintamallien kehittäminen ja kouluttaminen vaatii resurssointia kehittämistyöhön. Myös oppilaitosyhteistyötä suositellaan hyödynnettäväksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämisen tässä vaiheessa on kuvattu polun tavoitetila ja tunnistettu kehittämiskohteet. Kehittämistyö jatkuu edelleen kohti tavoitetilaa.

Toimintaterapian kuntoutuspolku lasten ja nuorten palveluissa