Tavoitteena on kuvata alle kouluikäisen ja alkuopetuksessa olevan (1.-2. luokkalaisen) lapsen toimintaterapian kuntoutuspolku yhtenä osana lasten ja nuorten kuntoutuspolun kokonaisuutta.
Toimintaterapian kuntoutuspolku lasten ja nuorten palveluissa
Tekijä
virpi vimpariLuotu
18.12.2023Viimeksi muokattu
25.1.2024* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Tulevaisuuden Sosiaali- ja terveyskeskus –hankkeen (Tulsote) tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella hankkeeseen kuuluu mm. lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen, joiden yhtenä osa-alueena toimintaterapiapalveluiden sujuvoittaminen. Tässä kehittämisprojektissa lapsen toimintaterapiapolun kuvaamisella ja yhtenäisen toimintaterapian kuntoutuspolun kehittämisellä tavoitellaan parempaa palveluiden saatavuutta ja sitä, että toimintaterapiaan pääsy nopeutuu, kun sinne ohjautuvat oikeat asiakkaat, oikea-aikaisesti.
Kehittäjäjoukko on koostunut pääsääntöisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelevistä toimintaterapeuteista. Projektin ydintiimiin on kuulunut kolme toimintaterapeuttia, toimintaterapeuttien esihenkilö sekä Tulsote -hankkeen projektipäällikkö. Ydintiimi on kokoontunut säännöllisesti työskentelyn aikana. Projektin aikana tehtyihin teemahaastatteluihin ja työpajaan on osallistunut noin 30 toimintaterapeuttia.
Yhteisenä motivaattorina on kehittämistyölle tunnistettu tarve jonojen lyhentämiseen sekä toimintaterapeuttien työn kehittämiseen ja toimintaterapeuttien kuulemiseen osana kehittämistyötä.
Kehittämistyön tavoitteena on tunnistaa keskeisimmät kehittämiskohteet lapsen toimintaterapiapolulla siten, että niitä kehittämällä polku sujuvoituu ja lapsi saa toimintaterapiapalveluja oikea-aikaisesti ja oikeaan tarpeeseen.
Tiedonkeruu toimintaterapian nykytilasta sekä tavoitetilan kuvaus tehtiin teemahaastatteluiden avulla ja niihin osallistui yhteensä yhdeksän toimintaterapeuttia sekä heidän esihenkilö. Toimintaterapeuttien yhteistyöfoorumi (TOI-foorumi, noin 30 toimintaterapeuttia) on osallistunut kehittämistyöhön yhteisessä työpajassa, jossa käsiteltiin kehittämistyön tuloksena tuotettua lapsen toimintaterapiapolun tavoitetilan kuvausta.
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Tässä toimintamallikuvauksessa kuvataan lapsen toimintaterapiapolun tavoitetila.
Lapsen toimintaterapiapolulla pääpaino on lapsen ja vanhempien ohjauksessa, jota annetaan jo polun alkuvaiheessa, samalla kun tunnistetaan tarve toimintaterapialle.
Toimintaterapiapolku alkaa siitä kun aikuisella, joko terveydenhuollon tai kasvatuksen ammattilaisella tai vanhemmalla herää huoli lapsesta. Toimintaterapiapolun tavoitetilassa vanhempi voi olla yhteydessä hyvinvointialueen neuvontapalveluun, jossa ammattilainen tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja antaa tarvittavan ohjauksen.
Terveydenhuollon ammattilainen tekee hoidon tarpeen arvioinnin (HTA) jälkeen toimintaterapiaa varten suosituksen ja tekee toimintaterapian jonoajanvarauksen. Tavoitetilassa suosituksen laatimiseen on yhtenäiset kriteerit ja lisäksi terveydenhuollon ammattilainen voi konsultoida toimintaterapeuttia ennen suosituksen laatimista.
Toimintaterapiapolun tavoitetilassa toimintaterapian oikea-aikaisuus arvioidaan ja lapsi asetetaan sen mukaisesti jonoon.
Lapsen toimintaterapian tavoitetilassa on kolme (3) toimintaterapiapolkua:
- ”Matalan kynnyksen palvelut”, joka sisältää lapsen ja vanhempien ohjaus ja neuvonta esim. neuvontapalvelun yhteydenoton myötä. Tällä polulla hyödynnetään valmista ohjausmateriaalia toimintaterapian materiaalipankista.
- Omakuntoutuspolku, jossa lapsi ja vanhemmat ohjataan omakuntoutukseen. Tämä polku sisältää yhteisen tavoitteen asettamisen, varsinaisen kotona, päiväkodissa ja/tai koulussa tapahtuvan omakuntoutuksen ja seurannan.
- Perinteinen toimintaterapia polku, joka sisältää toimintaterapeutin tekemän arvioinnin (= arviointipaketti). Arvioinnissa keskitytään keskeiseen haasteeseen, jonka mukaisesti suositus on laadittu. Arvioinnin jatkona laaditaan toimintaterapiasuositus, lähete erikoissairaanhoidon tai Kelan kuntoutukseen. Toimintaterapiapalvelu hankitaan yleensä yksityiseltä toimintaterapeutilta maksusitoumuksella. Vaihtoehtona on myös ryhmäterapia, joka voidaan toteuttaa moniammatillisesti.
Toimintaterapeutin työ kiteytyy arviointipakettiin, joka sisältää yhteensä 2 – 4 arviointikäyntiä. Arviointikäynnit sisältävät arvioinnin lisäksi ohjauksen ja neuvonnan vanhemmille ja muille kasvattajille. Arvioinnissa keskitytään keskeiseen haasteeseen, jonka mukaisesti suositus toimintaterapiaan on laadittu.
Toimintaterapeutin työpöydälle kuuluu myös omakuntoutuspolulla kulkevien asiakkaiden ohjaus ja seuranta sekä kontrollikäynnit. Toimintaterapeutti osallistuu moniammatillisen työryhmän toimintaan ja tekee yhteistyötä muiden kuntoutuksen ammattilaisten sekä perheneuvolan kanssa. Yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä toimintaterapia sisältää yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa.
Tavoitetilaan päästään seuraavien kehittämiskohteiden kautta:
- Yhtenäisten suosituksen kriteerien ja suosituksen mallipohjan laatiminen, sekä terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen suosituksen laatimiseen.
- Oikea-aikaisuuden arvioinnin kriteereiden määritteleminen ja arvioinnin tekemisen työnjaon määrittely.
- Toimintatavan määrittely siihen, miten oikea-aikaisuuden arvioinnin mukaiset jonot määritellään.
- Keskitetyn neuvontapalvelun toimintamallin kuvaaminen, ohjausmateriaalin laatiminen ja henkilöstön kouluttaminen.
- Matalan kynnyksen toimintaterapiapalveluiden kehittäminen: ohjausmateriaalin laatiminen ja ohjauksen toimintamallin kehittäminen sekä ammattilaisten työnjako.
- Toimintaterapeutin arviointipaketin kehittäminen.
- Arviointikäyntien määritteleminen siten, että arviointi tehdään 2-4 käynnillä. Arvioinnissa keskitytään keskeiseen haasteeseen.
- Toimintaterapeutin tehtävänkuvan määrittäminen.
- Määrällisen asiakastavoitteen määrittäminen.
Kehittämiskohteita toimintaterapiapolun sujuvoittamiseksi on tunnistettu useita. Niiden kehittäminen ja käytäntöön saattaminen vaatii pitkäjänteistä ja sitoutunutta toimintaterapeuttien yhteistyötä sekä esihenkilöiden tukea. Yhtenäisten kriteereiden ja toimintamallien kehittäminen ja kouluttaminen vaatii resurssointia kehittämistyöhön. Myös oppilaitosyhteistyötä suositellaan hyödynnettäväksi.
Kehittämisen tässä vaiheessa on kuvattu polun tavoitetila ja tunnistettu kehittämiskohteet. Kehittämistyö jatkuu edelleen kohti tavoitetilaa.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.