Toistuvat palvelutarpeen arvioinnit perhepalveluissa
Toimintamallin tavoitteena on kartoittaa asiakkaiden ja palvelutarpeen arviointia tekevien työntekijöiden näkemyksiä toistuvista palvelutarpeen arvioinneista.
Lapsiperheiden sosiaalityössä tehdään sosiaalihuoltolain (36 ja 37 §) mukaisia palvelutarpeen arviointeja lapsille ja perheille sekä selvitetään lastensuojelulain (26 §) mukaisesti lastensuojelun tarvetta. Lapsiperheiden sosiaalityössä tehtävät palvelutarpeen arvioinnit ovat osa hyvinvointialueen sosiaalipalveluita, joten valtion sekä hyvinvointialueiden taloudelliset säästöpaineet vaikuttavat väistämättä myös palvelutarpeen arviointien tekemiseen. Palvelutarpeen arviointien tulee olla asiakkaiden tilanteet huomioiden riittävän laajoja sekä laadukkaita ja tavoitteena on ennaltaehkäistä perheiden tilanteiden kriisiytymistä ja ohjata perheet oikea-aikaisesti palveluiden piiriin. Toisaalta on tärkeää myös ehkäistä lastensuojelullisten huolten syntymistä ja vaikuttaa näin hyvinvointialueen menojen kasvuun.
Lapsiperheiden sosiaalityössä tehdään toistuvasti palvelutarpeen arviointeja samoille asiakaslapsille. Huolenaihe voi olla toistuvasti sama tai eri huolenaiheet voivat vähitellen kertyä, kun lapsen tilanne monimutkaistuu. Sopivaa palvelua ei välttämättä ole löytynyt ennaltaehkäisevistä palveluista tai asiakasperhe ei ole ollut halukas sen vastaanottamiseen.
Toistuvien palvelutarpeen arviointien kartoittamisen tarve ilmeni Keskusta-Tampereen lapsiperheiden sosiaalityön tiimille pidetyssä hukkatyöpajassa. Hukkatyöpajassa tavoitteena oli kartoittaa kehittämiskohteita tiimin toimintamalleissa ja asiakasprosesseissa. Hukkapajan jälkeen kehittämiskohteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla palvelutarpeen arviointiprosesseja voitaisiin Keskusta-Tampereen tiimissä kehittää tilanteissa, joissa lapsesta on tehty lyhyen ajan sisällä useampi palvelutarpeen arviointi ilman asiakkuuden aloittamista. Koska keväälle 2025 suunniteltujen organisaatiomuutosten myötä tiimirakenteet tulevat muuttumaan, eikä tiimin sisäisen kehittämisen jatkuminen ole mahdollista, toimintamallin tavoitteita oli tarpeen muuttaa. Uuden työskentelymallin kehittämisen sijaan todettiin tarve kartoittaa lähtötilanne laajemmin Pirkanmaalla.
Kehittämistehtävä tehdään Pirkanmaan hyvinvointialueella. Kartoituksen kohderyhmänä ovat palvelutarpeen arviointeja tekevät työntekijät. Jatkokehittämisen osalta tulee merkittäväksi saada kehittämiseen mukaan esimerkiksi asiasta päättäviä esihenkilöitä sekä keväällä 2025 perustettavan palvelutarpeen arviointiyksikön palvelupäällikkö.
Kehittämistyön tavoitteena kartoittaa työntekijöiden ja asiakkaiden näkemyksiä toistuvista palvelutarpeen arvioinneista. Kartoituksen myötä pyritään mahdollistamaan täsmällistä palvelutarpeen arviointiprosessin kehittämistyötä tulevassa palvelutarpeen arviointiyksikössä. Aihetta kehittämällä tavoitellaan tehokasta ja laadukasta palvelutarpeen arviointityötä sekä lapsen ja perheen nopeampaa ja oikea-aikaisempaa ohjautumista tarvitsemiinsa palveluihin.
Työntekijöiden näkemystä kartoitetaan Forms-kyselyllä. Työntekijöiltä kartoitetaan mahdollisia asiakkaita asiakaspolun kuvaukseen ja haastatteluun.