Ryhmä läheisiä ja ammattilaisia auttaa tukea tarvitsevaa henkilöä viestimään toiveistaan ja ajatuksistaan omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä. Tukea tarvitsevan ääni pääsee paremmin kuuluviin, ja läheisten ja ammattilaisten ymmärrys hänen tilanteestaan paranee.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Toimintaa on kehitetty henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeissa yhteistyössä vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Toimintaa voidaan kuitenkin soveltaa laajemminkin sosiaali- ja terveyspalveluissa pitkäkestoisissa asiakassuhteissa. Kuka tahansa tuettavan ihmisen verkostosta voi kutsua tukiringin koolle pohtimaan jotain ajankohtaista asiaa. Sosiaalisen tuen toimintatapana tukirinki ei kuitenkaan korvaa palveluja tai vastaa tukea tarvitsevan hoidosta. Myös apu ja tuki tuettavan henkilön lähityöntekijöille / omaisille rajautuu toiminnan ulkopuolelle.
Toimintamalli on suunnattu niin tukea tarvitseville henkilöille, heidän läheisilleen kuin ammattilaisillekin. Toiminnasta hyötyvät sellaiset henkilöt, jotka tarvitsevat tukea elämänsä suunnitteluun ja päätösten tekemiseen ja joiden ääni on vaarassa jäädä kuulumattomiin ilman tukea. Tällaisia henkilöryhmiä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset, ikäihmiset ja mielenterveyskuntoutujat. Silta omannäköiseen elämään - ja Sopiva -hankkeissa kohderyhminä ovat olleet vaikeasti kehitysvammaiset ihmiset. Mitä vaikeampi henkilön on kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan, sitä enemmän hän hyötyy tukiringistä ympärillään. Tukirinki tuo parhaimmillaan elämään myös siitä puuttuvia sosiaalisia suhteita. Etenkin kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tukea sosiaalisten suhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen.
Kohderyhmiin lukeutuvat myös läheiset ja ammattilaiset. Ammattilaisiin lukeutuvat kaikki ne, jotka työskentelevät asiakkaan kanssa ja ovat hänelle tärkeitä ihmisiä. Heitä voivat olla esimerkiksi asumisyksikön vastuutyöntekijä, henkilökohtainen avustaja, kuntouttaja, taksinkuljettaja sekä oma sosiaalityöntekijä.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Tukirinki vahvistaa paljon tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja tehdä sitä koskevia päätöksiä. Tuettavan henkilön ympärille muodostettava vapaaehtoinen ryhmä voi koostua niin perheenjäsenistä, tuttavista kuin ammattilaisistakin.
Toiminnalle on tarvetta, sillä erityisesti paljon tukea tarvitsevien henkilöiden ääni jää usein kuulumattomiin jopa heidän omaa elämäänsä koskevissa asioissa.
Tukiringin muodostaminen
Tuettavan henkilön ympärille kootaan vapaaehtoispohjalta toimiva 1–10 henkilön ryhmä. Aloitteen voi tehdä henkilö itse, mutta sen voi tehdä myös läheinen tai joku muu henkilön hyvin tunteva yhdessä hänen kanssaan. Tukiringin muodostamisessa apuna voidaan käyttää esimerkiksi valokuvia, kommunikointikuvia sekä verkostokarttaa tai lähi-ihmisten haastatteluja. Parhaassa tapauksessa tukiringissä ovat edustettuina läheiset sekä ammattilaiset. Tukiringin kokoonpano voi vaihdella tapaamisen teeman mukaan niin, että joku tukija on mukana pelkästään tiettyyn teemaan liittyvissä asioissa.
Tukiringin tapaamiset
Tukiringin tavoitteet määräytyvät aina yksilöllisesti tuettavan henkilön tarpeiden mukaan. Näin ollen tapaamiskertojen määrä, käytetyt menetelmät ja teemat vaihtelevat. Tapaamisia voi olla esimerkiksi neljä. Ensimmäisessä muodostetaan tukirinki. Toisessa tapaamisessa valittu tukirinki on koolla. Tapaamisessa perehdytään tukipiirin toimintaan ja periaatteisiin sekä tutustutaan tuettavan henkilön voimavaroihin ja positiivisiin luonteenpiirteisiin. Kolmas tapaaminen keskittyy henkilön toiveiden ja unelmien kartoittamiseen. Lisäksi keskustellaan siitä, kaipaako hän muutoksia päiväaikaiseen toimintaansa. Neljännessä tapaamisessa arvioidaan tukiringin toimintaa esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten se soveltui tuettavan henkilön asioiden käsittelyyn. Vaikka tapaamisilla on omat teemansa, ne ovat vapaamuotoisia ja niissä kahvitellaan aina tapaamisen lopuksi. Tapaamiset kestävät noin 1–2 tuntia ja tapaamispaikkana on tuettavan henkilön koti tai muu rauhallinen paikka. Tukiringin vaikuttavuuteen liittyy myös se, mitä tapahtuu henkilön arjessa tukirinkitapaamisten välillä. Jokaisen tapaamisen alussa on hyvä puhua siitä, mitä tapaamisten välillä on tapahtunut.
Fasilitaattori huolehtii tukiringin toiminnasta
Tukiringissä on hyvä sopia siitä, kuka toimii sen vastuuhenkilönä. Fasilitaattori voi olla joko tuettava henkilö itse, joku tukiringin jäsenistä tai sen ulkopuolinen henkilö. Fasilitaattori kutsuu tukiringin koolle, ylläpitää keskustelua, kirjaa muistiinpanot sekä varmistaa, että asiakkaan ääni varmasti kuuluu. Hän myös huolehtii siitä, että kaikki tukiringin jäsenet pääsevät kertomaan näkemyksensä ja että ne otetaan tasapainoisesti huomioon. Fasilitaattori vetää myös arviointia.
Tukiringissä asiakkaan ääni nousee kuuluviin ja hän pääsee osaksi sosiaalisia verkostoja
Tukiringissä asetetut tavoitteet muotoutuvat yksilöllisesti ja keskiössä ovat aina tuettavan henkilön tarpeet ja toiveet. Toiminnassa voidaan hyödyntää erilaisia menetelmiä, kuten voimavarakortteja sekä tärkeitä asioita ja mieltymyksiä kartoittavaa Elämän puu -julistetta. Tutuista ihmisistä muodostuva verkosto helpottaa tuettavan henkilön viestien tulkitsemista. Väärinymmärrysten riski pienenee silloin kun ympärillä on tuttuja ja tarkentavia kysymyksiä on luontevaa kysyä. Yhteisessä keskustelussa ammattilaisten ja läheisten käsitys tuettavasta henkilöstä rikastuu. Läheiset saavat esimerkiksi tietoa siitä, mitä tuettava henkilö tekee vapaa-ajallaan. Vaikka tukiringin keskeinen tavoite liittyy tuetun päätöksenteon vahvistamiseen, pääsy mukaan itselle tärkeistä ihmisistä koostuviin sosiaalisiin verkostoihin on myös tärkeää.
Tukiringissä tuettavilla henkilöillä on monia keinoja ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään, kuten kuvakommunikointi, valokuvakortit tukirinkiläisten tutustumisessa sekä Pesäpuu ry:n kehittämät voimavarakortit. Olemuskielisyys eli elein ja ilmein kommunikoiminen tukee myös tuettavan henkilön ajatusten esiin nousemista.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Läheisistä ja ammattilaisista koostuva ryhmä auttaa tuettavaa henkilöä vaikuttamaan omaan elämäänsä sekä tarjoaa sosiaalisia kontakteja
Läheisten ja ammattilaisten muodostama tukirinki auttaa tuettavaa henkilöä löytämään yksilöllisiä ratkaisuja arkeensa. Mahdollisuuksien näkemistä tukee se, että tuettava henkilö kohdataan kunnioittaen ja että tapaamisissa keskitytään hänen vahvuuksiinsa ja myönteisesti virittyneen keskusteluilmapiirin rakentamiseen. Tukiringin tapaamiset on teemoiteltuja, mutta niissä voi irrottautua arjesta esimerkiksi vapaamuotoisen kahvittelun avulla. (1) Tuettavan henkilön näkemysten ja toiveiden ymmärtämisen tueksi hyödynnetään kuvakommunikaatiota, olemuskielisyyttä sekä muita menetelmiä. Kun ryhmä koostuu useista henkilöistä, riski ryhmän yhden jäsenen liian suuresta vaikutuksesta tuettavan henkilön päätöksiin pienenee. Läheisten ja ammattilaisten keskinäinen vuorovaikutus auttaa myös paremman tilannekuvan luomista. Tuettava henkilö voi halutessaan toimia ryhmän fasilitaattorina. (2) Tukiringin tapaamiset mahdollistavat pääsyn toisten ihmisten seuraan, jolloin paikallinen yhteisöllisyys vahvistuu. (3)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.