Ryhmä läheisiä ja ammattilaisia auttaa tukea tarvitsevaa henkilöä viestimään toiveistaan ja ajatuksistaan omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä. Tukea tarvitsevan ääni pääsee paremmin kuuluviin, ja läheisten ja ammattilaisten ymmärrys hänen tilanteestaan paranee.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Tukiringin avulla oma ääni kuuluviin
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Ryhmä läheisiä ja ammattilaisia auttaa tukea tarvitsevaa henkilöä viestimään toiveistaan ja ajatuksistaan omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä. Tukea tarvitsevan ääni pääsee paremmin kuuluviin, ja läheisten ja ammattilaisten ymmärrys hänen tilanteestaan paranee.

Toteutuspaikka
Silta omannäköiseen elämään -hanke (STM 2020–2021) & Sopiva – Etelä-Savon henkilökohtaisen budjetoinnin hanke (STM 2020–2021). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Savo
Kanta-Häme
Pohjois-Savo
Päijät-Häme
Uusimaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Luotu

13.01.2023

Viimeksi muokattu

13.01.2023

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Tukirinki vahvistaa paljon tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja tehdä sitä koskevia päätöksiä. Tuettavan henkilön ympärille muodostettava vapaaehtoinen ryhmä voi koostua niin perheenjäsenistä, tuttavista kuin ammattilaisistakin.

Toiminnalle on tarvetta, sillä erityisesti paljon tukea tarvitsevien henkilöiden ääni jää usein kuulumattomiin jopa heidän omaa elämäänsä koskevissa asioissa.

Toimintaympäristö **

Toimintaa on kehitetty henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhankkeissa yhteistyössä vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Toimintaa voidaan kuitenkin soveltaa laajemminkin sosiaali- ja terveyspalveluissa pitkäkestoisissa asiakassuhteissa. Kuka tahansa tuettavan ihmisen verkostosta voi kutsua tukiringin koolle pohtimaan jotain ajankohtaista asiaa. Sosiaalisen tuen toimintatapana tukirinki ei kuitenkaan korvaa palveluja tai vastaa tukea tarvitsevan hoidosta. Myös apu ja tuki tuettavan henkilön lähityöntekijöille / omaisille rajautuu toiminnan ulkopuolelle.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamalli on suunnattu niin tukea tarvitseville henkilöille, heidän läheisilleen kuin ammattilaisillekin. Toiminnasta hyötyvät sellaiset henkilöt, jotka tarvitsevat tukea elämänsä suunnitteluun ja päätösten tekemiseen ja joiden ääni on vaarassa jäädä kuulumattomiin ilman tukea. Tällaisia henkilöryhmiä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset, ikäihmiset ja mielenterveyskuntoutujat. Silta omannäköiseen elämään - ja Sopiva -hankkeissa kohderyhminä ovat olleet vaikeasti kehitysvammaiset ihmiset. Mitä vaikeampi henkilön on kertoa ajatuksistaan ja toiveistaan, sitä enemmän hän hyötyy tukiringistä ympärillään. Tukirinki tuo parhaimmillaan elämään myös siitä puuttuvia sosiaalisia suhteita. Etenkin kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat tukea sosiaalisten suhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen.

Kohderyhmiin lukeutuvat myös läheiset ja ammattilaiset. Ammattilaisiin lukeutuvat kaikki ne, jotka työskentelevät asiakkaan kanssa ja ovat hänelle tärkeitä ihmisiä. Heitä voivat olla esimerkiksi asumisyksikön vastuutyöntekijä, henkilökohtainen avustaja, kuntouttaja, taksinkuljettaja sekä oma sosiaalityöntekijä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tukiringin muodostaminen                                                                    

Tuettavan henkilön ympärille kootaan vapaaehtoispohjalta toimiva 1–10 henkilön ryhmä. Aloitteen voi tehdä henkilö itse, mutta sen voi tehdä myös läheinen tai joku muu henkilön hyvin tunteva yhdessä hänen kanssaan. Tukiringin muodostamisessa apuna voidaan käyttää esimerkiksi valokuvia, kommunikointikuvia sekä verkostokarttaa tai lähi-ihmisten haastatteluja. Parhaassa tapauksessa tukiringissä ovat edustettuina läheiset sekä ammattilaiset. Tukiringin kokoonpano voi vaihdella tapaamisen teeman mukaan niin, että joku tukija on mukana pelkästään tiettyyn teemaan liittyvissä asioissa.

Tukiringin tapaamiset

Tukiringin tavoitteet määräytyvät aina yksilöllisesti tuettavan henkilön tarpeiden mukaan. Näin ollen tapaamiskertojen määrä, käytetyt menetelmät ja teemat vaihtelevat. Tapaamisia voi olla esimerkiksi neljä. Ensimmäisessä muodostetaan tukirinki. Toisessa tapaamisessa valittu tukirinki on koolla. Tapaamisessa perehdytään tukipiirin toimintaan ja periaatteisiin sekä tutustutaan tuettavan henkilön voimavaroihin ja positiivisiin luonteenpiirteisiin. Kolmas tapaaminen keskittyy henkilön toiveiden ja unelmien kartoittamiseen. Lisäksi keskustellaan siitä, kaipaako hän muutoksia päiväaikaiseen toimintaansa. Neljännessä tapaamisessa arvioidaan tukiringin toimintaa esimerkiksi siitä näkökulmasta, miten se soveltui tuettavan henkilön asioiden käsittelyyn. Vaikka tapaamisilla on omat teemansa, ne ovat vapaamuotoisia ja niissä kahvitellaan aina tapaamisen lopuksi. Tapaamiset kestävät noin 1–2 tuntia ja tapaamispaikkana on tuettavan henkilön koti tai muu rauhallinen paikka. Tukiringin vaikuttavuuteen liittyy myös se, mitä tapahtuu henkilön arjessa tukirinkitapaamisten välillä. Jokaisen tapaamisen alussa on hyvä puhua siitä, mitä tapaamisten välillä on tapahtunut.

Fasilitaattori huolehtii tukiringin toiminnasta

Tukiringissä on hyvä sopia siitä, kuka toimii sen vastuuhenkilönä. Fasilitaattori voi olla joko tuettava henkilö itse, joku tukiringin jäsenistä tai sen ulkopuolinen henkilö. Fasilitaattori kutsuu tukiringin koolle, ylläpitää keskustelua, kirjaa muistiinpanot sekä varmistaa, että asiakkaan ääni varmasti kuuluu. Hän myös huolehtii siitä, että kaikki tukiringin jäsenet pääsevät kertomaan näkemyksensä ja että ne otetaan tasapainoisesti huomioon. Fasilitaattori vetää myös arviointia.

Tukiringissä asiakkaan ääni nousee kuuluviin ja hän pääsee osaksi sosiaalisia verkostoja

Tukiringissä asetetut tavoitteet muotoutuvat yksilöllisesti ja keskiössä ovat aina tuettavan henkilön tarpeet ja toiveet. Toiminnassa voidaan hyödyntää erilaisia menetelmiä, kuten voimavarakortteja sekä tärkeitä asioita ja mieltymyksiä kartoittavaa Elämän puu -julistetta. Tutuista ihmisistä muodostuva verkosto helpottaa tuettavan henkilön viestien tulkitsemista. Väärinymmärrysten riski pienenee silloin kun ympärillä on tuttuja ja tarkentavia kysymyksiä on luontevaa kysyä. Yhteisessä keskustelussa ammattilaisten ja läheisten käsitys tuettavasta henkilöstä rikastuu. Läheiset saavat esimerkiksi tietoa siitä, mitä tuettava henkilö tekee vapaa-ajallaan. Vaikka tukiringin keskeinen tavoite liittyy tuetun päätöksenteon vahvistamiseen, pääsy mukaan itselle tärkeistä ihmisistä koostuviin sosiaalisiin verkostoihin on myös tärkeää.

Tukiringissä tuettavilla henkilöillä on monia keinoja ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään, kuten kuvakommunikointi, valokuvakortit tukirinkiläisten tutustumisessa sekä Pesäpuu ry:n kehittämät voimavarakortit. Olemuskielisyys eli elein ja ilmein kommunikoiminen tukee myös tuettavan henkilön ajatusten esiin nousemista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Läheisistä ja ammattilaisista koostuva ryhmä auttaa tuettavaa henkilöä vaikuttamaan omaan elämäänsä sekä tarjoaa sosiaalisia kontakteja

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Läheisten ja ammattilaisten muodostama tukirinki auttaa tuettavaa henkilöä löytämään yksilöllisiä ratkaisuja arkeensa. Mahdollisuuksien näkemistä tukee se, että tuettava henkilö kohdataan kunnioittaen ja että tapaamisissa keskitytään hänen vahvuuksiinsa ja myönteisesti virittyneen keskusteluilmapiirin rakentamiseen. Tukiringin tapaamiset on teemoiteltuja, mutta niissä voi irrottautua arjesta esimerkiksi vapaamuotoisen kahvittelun avulla. (1) Tuettavan henkilön näkemysten ja toiveiden ymmärtämisen tueksi hyödynnetään kuvakommunikaatiota, olemuskielisyyttä sekä muita menetelmiä. Kun ryhmä koostuu useista henkilöistä, riski ryhmän yhden jäsenen liian suuresta vaikutuksesta tuettavan henkilön päätöksiin pienenee. Läheisten ja ammattilaisten keskinäinen vuorovaikutus auttaa myös paremman tilannekuvan luomista. Tuettava henkilö voi halutessaan toimia ryhmän fasilitaattorina. (2) Tukiringin tapaamiset mahdollistavat pääsyn toisten ihmisten seuraan, jolloin paikallinen yhteisöllisyys vahvistuu. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Tukijan rooli

Tukiringissä tukijat sitoutuvat vapaaehtoisesti toimimaan tietyn aikaa tukiringissä. Toisaalta osallistumisesta ei saisi tulla liiaksi taakkaa. Ammattilaisille tukiringin olisi hyvä sisältyä työaikaan.

Fasilitaattorin toimenkuvan rajallisuus

Fasilitaattorin työnkuva liittyy pelkästään tukiringin tapaamisiin. Tapaamisten ulkopuolella hän ei vastaa tuettavan henkilön asioista ja palveluista. Myös tapaamisessa hänen roolinsa on rajattu, eikä hän esimerkiksi päätä tapaamisten sisällöistä.

Tukiringin rajapinnat palvelujärjestelmään

Tukirinki ei korvaa palveluja tai ota vastuuta tuettavan henkilön arjessa pärjäämisestä. Tukirinki ei ole täysin uudenlainen tuen muoto, vaan vastaavanlaisia elementtejä esiintyy jo esimerkiksi vammaisten henkilöiden palveluissa. Onkin tärkeä tehdä rajanvetoa siitä, mitkä asiat kuuluvat tukiringille. On myös hyvä muistaa, että tukirinki ei ole vammaispalvelujen tarjoama palvelu.

KEHITTÄJÄT:

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu [Silta omannäköiseen elämään -hanke (STM 2020–2021) & Sopiva – henkilökohtaisen budjetoinnin hanke (STM 2020–2021)] tehtyyn kehittämistyöhön. Hankkeet ovat osa THL:n toteuttamaa Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanketta (STM 2020–2021).

Hankkeiden taustaorganisaatioina ovat Eteva sekä Vaalijalan kuntayhtymä. Etevan pääasiallinen toteutuspaikka oli Järvenpään päiväaikainen toiminta.

Kehittäjän yhteyshenkilöt:

Kansikuva
Tukiringin avulla oma ääni kuuluviin -toimintamalli kuuluu Osallisuuden palasiin.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis