Matalan kynnyksen avointa kohtaamistoimintaa työikäisille aikuisille. Tavoitteena vähentää yksinäisyyden kokemusta ja vahvistaa osallisuutta, sekä vertaistuen antaminen. 

Toimintaympäristö

Koronapandemia lisäsi ihmisten kokemaa yksinäisyyttä ja eristäytymistä. Yksinäisyys voi tuntua jopa fyysisenä kipuna, joka voimistaa ahdistuneisuuden tunnetta. Julkisen sektorin toimijat ovat havainneet yksinäisyyden lisäävän asiointia terveyspalveluissa. Yksinäisyys voi lisätä päihde- ja mielenterveysongelmia. 

Tilastojen mukaan yksinäisyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Vuodesta 2018 vuoteen 2022 yksinäisten osuus kasvoi noin 8%.  Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 lähes joka kolmas työikäinen toimintarajoitteinen koki ulkopuolisuuden tunnetta.  Tul peremmäl  toiminta pyrkii vähentämään ja lieventämään ihmisen kokemaa yksinäisyyttä tarjoamalla vertaistukea, tietoa, sosiaalisuutta ja mielen hyvinvointia vahvistavaa  toimintaa. 

Toteutussuunnitelma

Tul peremmäl kohtaamistoimminnassa sisältää eri osa-alueita:

MATALAN KYNNYKSEN YSTÄVÄKAHVILA

Avoin, matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta ajoitetaan virka-ajan ulkopuolelle. Paikkakunnasta riippuen ystäväkahvila on ollut kestoltaan 2-3h kerran viikossa. Myöhäiseen iltapäivään (klo 16 - 20 välillä) sijoittuva toiminta antaa kävijöille sosiaalisen kontaktin mahdollisen päivätoiminnan lisäksi. 

Ystäväkahvilan toimintaperiaatteisiin kuuluu asiakkaiden vapaaehtoinen osallistuminen. Asiakas voi osallistua toimintaan säännöllisesti tai silloin kun itselle parhaiten sopii. Hän voi käväistä paikalla juomassa kahvia tai viipyä koko toimintaillan. Ystäväkahviloissa on vaihtuva teema. Sisällön voi jakaa neljään eri kategoriaan: viihde (pelit, visat), hyvinvointi ja elämänhallinta (kokemusasiantuntijoiden, sekä muiden asiantuntijoiden vierailut, leipominen) ja kulttuuri (retket, yhteistoiminta eri toimijoiden kanssa). Ohjelmallisen toiminnan lisäksi on tärkeää mahdollistaa vapaa keskustelu ja omaehtoinen toiminen. Työntekijät ovat läsnä kuuntelemassa ja ohjaamassa toimintaa asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Mahdollistetaan asiakkaiden oman osaamisen ja mielenkiinnon esiin tulemista. Esimerkkinä kaikille avoin runokilpailu. Kilpailussa oli kaksi kategoriaa: elämän aallokossa ja kohtaamisia. Ulkopuolinen taho valitsi palkittavat, jotka julkistettiin ystävänpäivä juhlissa. Kaikista runoista julkaistiin Runokilpailun satoa lehtinen (liite).

Katariina Patosalmi teki opinnäytetyön Ystäväkahvilatoimintaa edeltävästä Hyvis-iltojen asiakkaiden kokemuksista 2020 (linkki).

 

YKSILÖTYÖ

Yksilötyö on kohdennettu henkilöille, jotka kokevat hyötyvänsä kuuntelevasta ja ratkaisukeskeisestä työotteesta. Asiakkaaksi voi ohjautua itse tai julkisen sektorin työntekijän ohjaamana. Työkaluina voidaan käyttää esimerkiksi Helsinki Mission yksinäisyys työkirjaa ja erilaisia keskustelukortteja. Asiakas tavataan hänelle turvallisessa paikassa (kotona, kirjastossa, ulkona tai työntekijän toimistossa). Tapaamiskertoja on tapauskohtaisesti 5 -10 kertaa. Tapaamiset voidaan kirjata: päivämäärä, dialogi, tavoitteet ja muutos. Kirjaamisessa on noudatettava mm henkilötietolakia. Kirjaamiset voidaan tehdä esim nimimerkillä. Kirjaamisen tarkoituksena on ainoastaan palauttaa mieleen edellisen kerran keskustelu.

  • Ensimmäisen tapaamisen varaaminen puhelimitse. Samalla lyhyt haastattelu sen hetkisestä tilanteesta.
  • Asiakas tavataan sovitussa paikassa. 
  • Tapaamiskerta kestää noin 1 - 2 tuntia.
  • Asiakas määrittelee tapaamisen sisällön. 
  • Jokaisen tapaamiskerran lopuksi sovitaan mahdollinen seuraava tapaaminen. Kokeeko asiakas vielä hyötyvänsä tapaamisista?

     

LUURIKAVERITOIMINTA

Luurikaveritoiminta perustuu koulutettujen vapaaehtoisten soittamiin puheluihin viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Tavoitteena on vähentää asiakkaan kokemaa yksinäisyyden tunnetta. Muista palvelupuheluista poiketen tämä on asiakkaalle maksuton, pidempiaikainen luurikaverisuhde, sekä ennalta sovittu keskusteluaika. 

Työntekijä haastattelee ja tekee kirjallisen sopimuksen puhelinasiakkaaksi haluavan kanssa. Haastattelun tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan tilanne, sekä kertoa tarkemmin luuritoiminnan periaatteista.  Sopimuksessa asiakas antaa luvan puhelinnumeronsa luovuttamiseen vapaaehtoiselle palvelun ajaksi.  Työntekijä ottaa yhteyttä asiakkaalle sopivaan vapaaehtoiseen ja luovuttaa puhelinnumeron, asiakkaan etunimen, sekä sopii ensimmäinen soittoajan. Sovittuna ajankohtana vapaaehtoinen soittaa asiakkaalle erillisestä Luurikaveri puhelimesta. Vapaaehtoinen raportoi puhelun raportointilomakkeelle. Puhelun lopuksi sovitaan uusi soittoaika. 

Marja Lohikosken opinnäytetyössä Luurikaveritoiminnan kehittäminen 2022, kuvataan palvelun suunnittelua ja toteutusta (linkki). 

 

PEREMMÄL SANOMAT

Verkossa ilmestyvä lehti, jota asiakkaat yhdessä työntekijöiden kanssa työstävät. Lehden sisältö pidetään asiakaslähtöisenä. Julkaistaan asiakkaiden tekstejä ja valokuvia. Lehteä työstetään helppokäyttöisellä graafisen suunnittelun Canva verkkoalustalla. Työskentely lisää asiakkaiden osallisuutta, sekä vahvistaa tietoteknisiä taitoja.  Lehteä voidaan jakaa yhteiskumppaneille, sekä some kanavissa. 

Kaikki Tul peremmäl hankkeen aikana julkaistut lehdet löytyvät Hyvis Satakunnan sivuilta (linkki).

 

KEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN POLUN LUOMISEKSI

Kehittämispäivään kutsutaan toiminta-alueen sote ammattilaisia julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Päivää ohjaa järjestävän tahon ulkopuolinen fasilaattori.  Ennen kehittämispäivää on tehtävä tarkka runko päivän kulkuun. Huomioitavaa: 

  • Päivän suunnittelu aloitetaan ajoissa yhdessä fasilaattorin kanssa. Suunnitellaan päivän kulku, kutsuttavat tahot, päivän teemaa tukevan power point esityksen sisältö, tarvikkeet (kirjaamisvälineet, tekniikka jne)
  • Kutsujen lähettäminen vähintään 3 kk aikaisemmin ja lähempänä ajankohtaa yhteydenotto ilmoittautuneisiin.
  • Omakustanteinen/tarjottu lounas. 
  • Paikan varaus.

Kehittämispäivän kulku

  • Kehittämispäivää alustaa kyseiseen haasteeseen perehtynyt asiantuntija. 
  • Osallistujat jaetaan moniammatillisiin max 5 hengen ryhmiin. 
  • Jokaiselle ryhmälle jaetaan asiakastarina kysymyksineen.
  • Ryhmät pohtivat asiakastarinaa omien työkuviensa mukaisesti ja kirjaavat asiat kartongille.
  • Ryhmien keskustelua sivusta seuraa järjestävän tahon työntekijä tekemällä samalla muistiinpanoja ryhmän keskusteluista. 
  • Ryhmätöiden jälkeen tuotokset esitellään kaikille osallistujille. Fasilaattori tekee tarkentavia kysymyksiä ja muistiinpanoja erilliselle taululle. 
  • Järjestävän tahon työntekijä kokoaa kaikki tuotokset myöhemmin yhteen ja lähettää koonnin kaikille osallistujille. 

Tavoitteena on lisätä tiedonvälitystä, sekä välttää päällekkäistä toimintaa eri toimijoiden kesken.  Työpajoissa tulee esille haasteita ja kehittämisideoita. 

Työpajassamme nousi esille:

  • Asiakkaalla on oltava yksi yhteyshenkilö, joka tietää koko verkoston ja kutsuu sen tarvittaessa koolle. 
  • Eri toimijoiden työnjako on selkeästi kirjattava auki. 
  • Saattaen vaihtaen, sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä. 
  • PTV:n eli Palvelutietovarannon ja Lähellä.fi aktiivinen käyttäminen, sekä päivittäminen jokaisella sektorilla. 
  • Säännölliset kokoontumiset ja yhteydenpidot eri sektoreiden kesken – avointa tiedonvälitystä kootusti.
  • Asiakkaan oman toimijuuden tukeminen. Mahdollistetaan tarvittaessa erilaisia etäyhteyksiä. 

Työpajatuotosten pohjalta laadittiin Asiakkaan polku julkisen ja kolmannen sektorin välillä (liite). 

 

VERTAISOHJAAJAKOULUTUS

Vertaisohjaajalla on oma henkilökohtainen kokemus asiasta. Ohjaajaksi aikovalla on oltava oma prosessi pitkällä. Vertaisohjaaja keskittyy oman kokemustiedon pohjalta toisen kuuntelemiseen ja tukemiseen. Vertaistuessa kummatkin osapuolet hyötyvät. Vertaisohjaajan tuki ja ammattilaisen työ täydentävät toisiaan. 

Koulutuksessa vahvistetaan osallistujien voimavaroja ja vahvuuksia toimia ryhmän vertaisohjaajana. Tarpeesta riippuen koulutus voidaan järjestää hybridina, joka mahdollistaa samanaikaisen lähi- ja etä osallistumisen.  Hybridimallissa on kaksi kouluttajaa, joista toinen työskentelee kokoaikaisesti Teams alustalla ja toinen lähiosallistujien parissa. Lähiosallistujat liittyvät koulutuspäivien aikana kaikille yhteisiin Teams opintoihin (liite). Kolmen kerran vertaisohjaajakoulutus tapahtuu kokonaisuudessaan lähiosallistumisena (liite). Mahdolliset poissaolot opinnoista korvataan välitehtävän tekemisellä, sekä kyseiseen päivään erikseen laaditulla tehtävällä. 

Aikaisemmassa Hyvis-illat hankkeessa yhdessä vertaisohjaajien kanssa laadittiin opas vertaisryhmän ohjaamiseen (linkki). 

 

VERTAISRYHMÄ ÄIJIEN HENKIREIKÄ

Parhaimmat vertaisryhmät syntyvät tarpeeseen ja ovat vertaisohjaajien itsensä kehittämiä. Miehelle suunnattu Äijien henkireikä on viihteellinen, mielen hyvinvointia vahvistava toimintamuoto. Koulutetut vertaisohjaajat (mies) suunnittelevat ja toteuttavat avointa ryhmätoimintaa kahden viikon välein.  Vertaisohjaajien jaksamisen kannalta parhaimmaksi ajankohdaksi valikoitui 1,5 tuntia iltapäivällä. Tärkeässä osassa ryhmäntoimintaa ovat kahvi ja vapaa keskustelu. Vertaisohjaajat suunnittelevat ohjelmallisia tuokioita omien vahvuuksiensa ja mielenkiinnon pohjalta luonnosta, liikunnasta ja musiikista. Miesten oma ryhmä madaltaa kynnystä nostaa esille mieltä painavia asioita. Miesten ryhmästä on tekeillä opinnäytetyö (Samk 2025) Opinnäytetyö tulee myöhemmin luettavaksi Hyvis Satakunnan kotisivuille. 

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminnan tarve nousi esille eri yhteistyötahojen kertomana. Kohtaamistoiminta keskitettiin pääasiassa pienille paikkakunnille, missä samankaltaista kolmannen sektorin järjestämää toimintaa ei ollut ennestään. Toiminta täydentää julkisen sektoria toimia. Asiakasryhmä on syrjäytymisvaarassa olevia työikäisiä aikuisia, jotka kokevat yksinäisyyttä. Osa asiakkaista ei täytä julkisen sektorin palveluiden kriteereitä. Tul peremmäl kohtaamistoiminnassa saavat asiakkaat osallistua omien voimavarojensa mukaisesti. 

Ratkaisun perusidea

Matalan kynnyksen toiminnan järjestäminen mielenterveyshäiriöitä  kokeneille, päihdekuntoutujille ja yksinäisyyttä kokeville työikäisille aikuisille. Toimintaan osallistuminen ei vaadi sitoutumista, diagnoosia eikä lähetettä. Toimintamallista on tässä kuvattuna: Ystäväkahvila, yksilötyö, vertaisohjaajien koulutus, Luurikaveri ja kehittämispäivä eri sektoreiden kesken. Eri osa-alueet ovat Tul peremmäl nimikkeen alla. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toiminnan toteuttaminen koko laajuudessaan vaatii 2 kokoaikaista työntekijää, joilla on mahdollisuus työskennellä itsenäisesti ja joustavasti arki-iltaisin. On tärkeää, että työntekijöillä on sosiaalialan koulutus, sekä mahdollisesti Nepsy osaamista. 

Kohderyhmä on vaikeasti tavoitettavissa ja motivoitavissa toimintaan. Tavoitteena on löytää syrjäytymisuhan alla olevat henkilöt. Toiminnan tekeminen tutuksi eri toimijoille:

  • Hyvinvointialueen psykiatriset työryhmät
  • Alueen valikkoverkosto
  • Alueen Aunet verkosto
  • Sosiaaliohjaajat ja sosiaalityöntekijät
  • Diakoniatyö
  • Psykososiaaliset avopalvelut
Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhteistyö eri organisaatioiden ja sektoreiden kesken on tärkeää asiakkaiden ohjaamiseksi toimintaan ja resurssien hallinnan kannalta. Asiakkaiden osallisuus ja sosiaalisuus lisääntyy erilaisten yhteistyössä järjestettyjen tapahtumien myötä (leikkimieliset olympialaiset, vapun ja itsenäisyyspäivän juhlat jne)

Ystäväkahvilan asiakkailta saatujen palautteiden perusteella paras aika toteuttaa toimintaa on klo 15 - 20 välisenä aikana. Enimmillään toiminta saa olla 3 tuntia kerrallaan. Vertaisryhmien enimmäiskestoaika on 2 tuntia. 

Ryhmätoiminnassa toimintaympäristö on oltava helposti saavutettavissa ilman julkista liikennettä ja omaa ajoneuvoa. Tila on oltava asiakkaiden yksityisyyttä kunnioittava (ei isoja avoimia ikkunoita, ei kirkkaita valoja jne) Tilassa on oltava mahdollisuus myös hetkelliseen vetäytymiseen ryhmätoiminnasta, sekä mahdollisuus syvällisempään keskusteluun. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toiminnan kehittämiseksi kerättiin säännöllisesti kävijäpalautteita. 

Samaa mieltä/jokseenkin samaa mieltä:

  • Kaikki vastannee ovat kokeneet, että kohtaamispaikoissa on ollut hyvä ilmapiiri
  • 90% on kokenut saaneensa tukea toisilta kävijöiltä
  • Yli 90% on kokenut kuuluvansa kohtaamispaikan yhteisöön
  • Kaikki ovat kokeneet tulleensa hyväksytyksi sellaisena kuin on
  • Yli 80% on kokenut omien voimavarojensa vahvistuneen
  • Yli 90% on kokenut toimintaan osallistumisen vähentäneen yksinäisyyttä
  • Vertaisohjaajista lähes 60% kertoo olevan motivaatiota ja voimavaroja jatkaa vertaisohjaajana. He kokevat olevansa tarpeellisia muille ihmisille.

Luurikaveritoiminta:

70% kyselyyn vastanneista on kokenut toisinaan yksinäisyyttä viikonloppuisin ja juhlapyhisin. Tämän yksinäisyyden lievittämiseksi on Luurikaveritoiminta. 

Pitkäaikaisten asiakkaiden yksinäisyydenkokemus on laskenut ajan myötä usein koetusta yksinäisyydestä harvoin koetuksi. Osalla yksinäisyys on hävinnyt kokonaan.