Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun malli
Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun malli on kehitetty osana Turvallinen Oulu -hanketta (2019–2022). Mallin tavoitteena on lapsiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy tunne- ja turvataitokasvatuksen laajamittaisella vahvistamisella Oulussa.
Turvallinen Oulu -hanke käynnistyi Oulussa vuonna 2019 sen jälkeen, kun kaupungissa ilmi tulleet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikosten sarjat vaikuttivat kaupungin yleiseen ilmapiiriin ja lisäsivät turvattomuuden tunnetta kaupunkilaisissa. Hankkeen päätavoite on ollut ennaltaehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia Oulussa. Turvataitokasvatuksen edistäminen ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi ovat tärkeitä pitkän aikavälin toimia, joita Oulun tunne- ja turvataitokasvatuksen mallissa edistetään.
Seksuaalirikokset ja seksuaalinen häirintä ovat suurissa määrin piilorikollisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa rikoksista jää ilmoittamatta poliisille, ja pelkästään poliisin tilastojen tarkastelu ei kerro kokonaiskuvaa näiden rikosten osalta. Seksuaalirikoksia ja seksuaalisen häirinnän yleisyyttä tarkastellessa tärkeitä ovatkin uhritutkimukset sekä muut kyselyt, joissa kartoitetaan väestötasolla ihmisten kokemuksia. Lasten osalta joka toinen vuosi julkaistava Kouluterveyskysely seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalista häirintää sekä avunsaantia koskevine indikaattoreineen on hyvä väline kokemusten määrien tarkasteluun sekä paikallisella että kansallisella tasolla.
Tuloksia tarkastellessa on syytä huomioida seksuaalisen häirinnän ja -väkivallan sukupuolittuneisuus. Tyttöjen ja poikien kokemusten määrät lähtevät erottumaan toisistaan jyrkästi, mitä vanhemmaksi lapset kasvavat. Samalla on huomattava että poikien, myös anonyymissa kyselyssä, ilmoittamiin kokemusmääriin voi vaikuttaa kokemuksiin liittyvä erityinen häpeä. Tyttöjen (ja muidenkin nuorten) osalta on huomioitava väkivallan normalisoituminen osaksi heidän arkeaan, jollointekoja ei välttämättä osata nimetä esimerkiksi häirinnäksi, sekä myös muut tekojen nimeämiseen ja tunnistamiseen liittyvät vaikeudet, joihintosin Kouluterveyskyselyn kysymyksenasettelullavoidaan ja on voitu vaikuttaa.
Kouluterveyskyselyn julkisissa kuntakohtaisissa tuloksissa ei myöskään erotella sukupuolivähemmistöihin kuuluien lasten ja nuorten tuloksia. Aiempien kyselyiden koko maan tulokset näiltä osin kuitenkin kertovat, että sukupuolivähemmistöihin, kuten myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret ovat suuremmassa riskissä kokea seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua sekä seksuaaliväkivaltaa, kuin cissukupuoliset sekä heterot lapset ja nuoret (Kouluterveyskysely 2019).
Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan oululaisista 4.–5.-luokkalaisista tytöistä 9,4 % oli kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä viimeisen vuoden aikana. Samanikäisistä oululaisista pojista näitä kokemuksia oli 6,8 prosentilla. Nämä lapset kertoivat siis kokeneensa edellisen vuoden aikana häiritsevää tai pelottavalta tuntuvaa kehon kommentointia tai ehdottelua ja/tai seksuaalisesti häiritsevää viestittelyä tai videoiden tai kuvien näyttämistä. Tämä tarkoittaa oululaisten 4.- ja 5.-luokkalaisten osalta noin 370 lasta, joilla on kyselyä edeltäneen vuoden aikana ollut edellä mainittuja kokemuksia (kysymykseen oli vastannut 4537 oululaista lasta, joista 8,1 % oli kokenut seksuaalista kommentointia, viestittelyä, ehdottelua tai kuvamateriaalin näyttämistä). (Kouluterveyskysely 2021.) Nämä teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön, erityisesti niiden kohdistuessa nuoriin lapsiin.
Oululaisista 4.–5. luokkalaisista tytöistä 2,1 % oli kokenut seksuaalista koskettelua tai painostamista koskettamaan viimeisen vuoden aikana. Samanikäisistä oululaisista pojista 1,7 % oli kokenut seksuaalista koskettelua tai siihen painostamista. Nämä lapset vastasivat kyllä, väitteeseen ”joku on koskettanut sinun rintojasi tai sukuelimiäsi vastoin tahtoasi ja/tai joku on painostanut tai pakottanut sinut koskemaan rintojaan tai sukuelimiään”. Tämä tarkoittaa oululaisten 4.- ja 5.-luokkalaisten osalta noin 86 lasta, jotka ovat joutuneet vakavan seksuaaliväkivallan uhreiksi kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana (kysymykseen on vastannut 4530 oululaista lasta, joista 1,9 % on vastannut kysymykseen kyllä). (Kouluterveyskysely 2021)
Oululaisista perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 48,9 % oli kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana. Samanikäisistä pojista 8,7 % oli kokenut seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua. Ammattioppilaitoksessa opiskelleista oululaisista tytöistä ehdottelua ja ahdistelua viimeisen vuoden aikana oli kokenut 49 % ja lukiossa 1. ja 2. vuotta opiskelleista tytöistä 46,4 %. Oululaisista ammattioppilaitoksessa opiskelevista pojista 6,8 % ja lukiossa 1. ja 2. vuotta opiskelevista pojista 8,3 % oli kokenut seksuaalista ehdottelua ja häirintää viimeisen vuoden aikana. (Kouluterveyskysely 2021.) Seksuaalisen ehdottelun ja ahdistelun tapaukset voivat monissa tapauksissa täyttää rikoksen tunnusmerkit, erityisesti kun ehdottelu ja ahdistelu kohdistuu alaikäisiin.
Seksuaaliväkivaltaa eli pakottamista riisuuntumaan, kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa, yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista ja/tai rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä oli kokenut oululaisista 8.–9.-luokkalaisista tytöistä viimeisen vuoden aikana 13,1 %, lukiossa ensimmäistä tai toista vuotta opiskelevista tytöistä 11,8%, ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 15,3 %. Pojissa vastaavat osuudet olivat 3,6 %, 2,7 % ja 4 %. (Kouluterveyskysely 2021.) Kuten kouluterveyskyselyn indikaattorin kuvauksesta voi lukea, näissä nuorten raportoimissa tapauksissa kyse on vakavista seksuaalirikoksista. Luvut ovat reippaassa kasvussa edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna.
Tilastojen valossa on todettava, että on itsestään selvää, että Oulussa, kuten myös muualla, työtä lasten ja nuorten turvataitojen lisäämiseksi ja suojaamiseksi väkivallalta, seksuaalirikoksilta ja häirinnältä on vielä tehtävänä ja siihen tulee suunnata resursseja. Ensisijainen tavoite on tietenkin saada lasten ja nuorten kokema seksuaaliväkivalta ja häirintä vähenemään, mutta tässä hetkessä tärkeää on myös se, että väkivallan kokemukset tulisivat useammin aikuisten ja viranomaisten tietoon ja lapset ja nuoret saisivat apua.
Poliisille tehtyjen rikosilmoitusten määrän kasvua, voimakastakin sellaista, voidaan pitää positiivisena kehityksenä, mikäli muussa tilanteen seurannassa, kuten Kouluterveyskyselyssä tai uhritutkimuksissa lasten ja nuorten ilmoittama väkivallan määrä ei ole kasvussa. Silloin voisimme tulkita tilastoja niin, että yhä useampi lapsi tai nuori kertoo kokemuksistaan jollekin turvalliseksi kokemalleen aikuiselle.
Oulun mallin tunne- ja turvataitokasvatuksessa painotetaan paitsi lasten omien turvataitojen vahvistamista, niin lasten rohkaisemista, että he tulisivat aina kertomaan aikuiselle ikävistä kokemuksistaan tai jos jokin asia huolettaa heitä. Turvataitokasvatuksella pyritään vahvistamaan lapsen taitoja tunnistaa uhkaavia tilanteita ja taitoja toimia niissä itseään suojaten.
Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun mallissa on koulutettu laajasti ja monialaisesti kasvatusalan ja muita ammattilaisia sekä opiskelijoita ja esim. harrastustoiminnassa lasten ja nuorten kanssa toimivia aikuisia tunne- ja turvataitokasvatuksesta. Mallissa luotujen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaalien pohjalta ja sen myötä, kun tunne- ja turvataitokasvatus on lisätty Oulun opetussuunnitelmaan, jokaisella oululaisella lapsella on oikeus saada tunne- ja turvataitokasvatusta. Oppilaskuntaa ja tukioppilaita on osallistettu kouluissa tunne- ja turvataitoaiheisten tapahtumien ja tempausten suunnittelemisessa.