Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun malli
Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun malli on kehitetty osana Turvallinen Oulu -hanketta (2019–2022). Mallin tavoitteena on lapsiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy tunne- ja turvataitokasvatuksen laajamittaisella vahvistamisella Oulussa.
Toimintamallin nimi
Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun malli on kehitetty osana Turvallinen Oulu -hanketta (2019–2022). Mallin tavoitteena on lapsiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisy tunne- ja turvataitokasvatuksen laajamittaisella vahvistamisella Oulussa.
Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun malli on ammattilaisten ja muiden toimijoiden kouluttamisesta; varhaiskasvatus-, esiopetus ja perusopetusyksiköiden tunne- ja turvataitokasvatuksesta; tunne- ja turvataitokasvatuksen opetussuunnitelmakirjauksista ja materiaaleista rakentuva kokonaisuus. Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun malliin kuuluu jokaisessa perusopetusyksikössä toimiva koulun tunne- ja turvataitovastaava, joka koordinoi koulun tunne- ja turvataitokasvatusta ja koko kaupungin tasolla tunne- ja turvataitokasvatusta koordinoiva kehittäjäopettaja. Tunne- ja turvataitokasvatuksen laajalla jalkauttamisella on tavoite lisätä lasten tietoja ja taitoja suojata itseään turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa, rohkaista lapsia kertomaan huolista ja uhkaavista tilanteista aikuisille ja vahvistaa turvaverkkoa lasten ympärillä.
Turvallinen Oulu -hanke käynnistyi Oulussa vuonna 2019 sen jälkeen, kun kaupungissa ilmi tulleet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikosten sarjat vaikuttivat kaupungin yleiseen ilmapiiriin ja lisäsivät turvattomuuden tunnetta kaupunkilaisissa. Hankkeen päätavoite on ollut ennaltaehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia Oulussa. Turvataitokasvatuksen edistäminen ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen seksuaalirikosten ennaltaehkäisemiseksi ovat tärkeitä pitkän aikavälin toimia, joita Oulun tunne- ja turvataitokasvatuksen mallissa edistetään.
Seksuaalirikokset ja seksuaalinen häirintä ovat suurissa määrin piilorikollisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa rikoksista jää ilmoittamatta poliisille, ja pelkästään poliisin tilastojen tarkastelu ei kerro kokonaiskuvaa näiden rikosten osalta. Seksuaalirikoksia ja seksuaalisen häirinnän yleisyyttä tarkastellessa tärkeitä ovatkin uhritutkimukset sekä muut kyselyt, joissa kartoitetaan väestötasolla ihmisten kokemuksia. Lasten osalta joka toinen vuosi julkaistava Kouluterveyskysely seksuaaliväkivaltaa ja seksuaalista häirintää sekä avunsaantia koskevine indikaattoreineen on hyvä väline kokemusten määrien tarkasteluun sekä paikallisella että kansallisella tasolla.
Tuloksia tarkastellessa on syytä huomioida seksuaalisen häirinnän ja -väkivallan sukupuolittuneisuus. Tyttöjen ja poikien kokemusten määrät lähtevät erottumaan toisistaan jyrkästi, mitä vanhemmaksi lapset kasvavat. Samalla on huomattava että poikien, myös anonyymissa kyselyssä, ilmoittamiin kokemusmääriin voi vaikuttaa kokemuksiin liittyvä erityinen häpeä. Tyttöjen (ja muidenkin nuorten) osalta on huomioitava väkivallan normalisoituminen osaksi heidän arkeaan, jollointekoja ei välttämättä osata nimetä esimerkiksi häirinnäksi, sekä myös muut tekojen nimeämiseen ja tunnistamiseen liittyvät vaikeudet, joihintosin Kouluterveyskyselyn kysymyksenasettelullavoidaan ja on voitu vaikuttaa.
Kouluterveyskyselyn julkisissa kuntakohtaisissa tuloksissa ei myöskään erotella sukupuolivähemmistöihin kuuluien lasten ja nuorten tuloksia. Aiempien kyselyiden koko maan tulokset näiltä osin kuitenkin kertovat, että sukupuolivähemmistöihin, kuten myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret ovat suuremmassa riskissä kokea seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua sekä seksuaaliväkivaltaa, kuin cissukupuoliset sekä heterot lapset ja nuoret (Kouluterveyskysely 2019).
Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan oululaisista 4.–5.-luokkalaisista tytöistä 9,4 % oli kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä viimeisen vuoden aikana. Samanikäisistä oululaisista pojista näitä kokemuksia oli 6,8 prosentilla. Nämä lapset kertoivat siis kokeneensa edellisen vuoden aikana häiritsevää tai pelottavalta tuntuvaa kehon kommentointia tai ehdottelua ja/tai seksuaalisesti häiritsevää viestittelyä tai videoiden tai kuvien näyttämistä. Tämä tarkoittaa oululaisten 4.- ja 5.-luokkalaisten osalta noin 370 lasta, joilla on kyselyä edeltäneen vuoden aikana ollut edellä mainittuja kokemuksia (kysymykseen oli vastannut 4537 oululaista lasta, joista 8,1 % oli kokenut seksuaalista kommentointia, viestittelyä, ehdottelua tai kuvamateriaalin näyttämistä). (Kouluterveyskysely 2021.) Nämä teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön, erityisesti niiden kohdistuessa nuoriin lapsiin.
Oululaisista 4.–5. luokkalaisista tytöistä 2,1 % oli kokenut seksuaalista koskettelua tai painostamista koskettamaan viimeisen vuoden aikana. Samanikäisistä oululaisista pojista 1,7 % oli kokenut seksuaalista koskettelua tai siihen painostamista. Nämä lapset vastasivat kyllä, väitteeseen ”joku on koskettanut sinun rintojasi tai sukuelimiäsi vastoin tahtoasi ja/tai joku on painostanut tai pakottanut sinut koskemaan rintojaan tai sukuelimiään”. Tämä tarkoittaa oululaisten 4.- ja 5.-luokkalaisten osalta noin 86 lasta, jotka ovat joutuneet vakavan seksuaaliväkivallan uhreiksi kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana (kysymykseen on vastannut 4530 oululaista lasta, joista 1,9 % on vastannut kysymykseen kyllä). (Kouluterveyskysely 2021)
Oululaisista perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 48,9 % oli kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana. Samanikäisistä pojista 8,7 % oli kokenut seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua. Ammattioppilaitoksessa opiskelleista oululaisista tytöistä ehdottelua ja ahdistelua viimeisen vuoden aikana oli kokenut 49 % ja lukiossa 1. ja 2. vuotta opiskelleista tytöistä 46,4 %. Oululaisista ammattioppilaitoksessa opiskelevista pojista 6,8 % ja lukiossa 1. ja 2. vuotta opiskelevista pojista 8,3 % oli kokenut seksuaalista ehdottelua ja häirintää viimeisen vuoden aikana. (Kouluterveyskysely 2021.) Seksuaalisen ehdottelun ja ahdistelun tapaukset voivat monissa tapauksissa täyttää rikoksen tunnusmerkit, erityisesti kun ehdottelu ja ahdistelu kohdistuu alaikäisiin.
Seksuaaliväkivaltaa eli pakottamista riisuuntumaan, kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa, yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista ja/tai rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä oli kokenut oululaisista 8.–9.-luokkalaisista tytöistä viimeisen vuoden aikana 13,1 %, lukiossa ensimmäistä tai toista vuotta opiskelevista tytöistä 11,8%, ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä 15,3 %. Pojissa vastaavat osuudet olivat 3,6 %, 2,7 % ja 4 %. (Kouluterveyskysely 2021.) Kuten kouluterveyskyselyn indikaattorin kuvauksesta voi lukea, näissä nuorten raportoimissa tapauksissa kyse on vakavista seksuaalirikoksista. Luvut ovat reippaassa kasvussa edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna.
Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun mallissa on koulutettu laajasti ja monialaisesti kasvatusalan ja muita ammattilaisia sekä opiskelijoita ja esim. harrastustoiminnassa lasten ja nuorten kanssa toimivia aikuisia tunne- ja turvataitokasvatuksesta. Mallissa luotujen tunne- ja turvataitokasvatuksen opetusmateriaalien pohjalta ja sen myötä, kun tunne- ja turvataitokasvatus on lisätty Oulun opetussuunnitelmaan, jokaisella oululaisella lapsella on oikeus saada tunne- ja turvataitokasvatusta. Oppilaskuntaa ja tukioppilaita on osallistettu kouluissa tunne- ja turvataitoaiheisten tapahtumien ja tempausten suunnittelemisessa.
Oulun tunne- ja turvataitokasvatuksen malli koostuu seuraavista toimista:
Kirjaukset ohjaavissa ja velvoittavissa asiakirjoissa:
- Turvataitokasvatus on kirjattu Oulun kaupungin esiopetussuunnitelman, perusopetussuunnitelmaan sekä varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kirjaukset velvoittavat kaikkia Oulun kaupungin varhaiskasvatus- esi- ja perusopetusyksiköitä toteuttamaan tunne- ja turvataitokasvatusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman liite 12 sisältää turvataitokasvatuksen tavoitteet ja sisällöt perusopetukseen.
- Turvataitokasvatus on lisätty lakisääteiseen Oulun kaupungin suunnitelmaan oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (pdf). Suunnitelma on tarkoitettu Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen työtä ohjaavaksi dokumentiksi sekä työvälineeksi kaikille kasvattajille.
Turvataitokasvatusta toteutetaan koordinoidusti ja moniammatillisesti:
- Kaikkiin Oulun perusopetusyksiköihin on valittu turvataitovastaava. Hän on koulun opettaja, jonka tehtävänä on muun muassa koordinoida oman koulunsa turvataitokasvatusta ja laatia yhdessä koulun muiden toimijoiden kanssa turvataitokasvatuksen vuosisuunnitelma. Tehtävä on kirjattu Oulun kaupungin TVA-järjestelmään, mikä velvoittaa kouluja ja takaa tehtävässä toimiville TVA-lisän.
- Turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja koordinoi ja tukee yksiköiden turvataitokasvatusta koko kaupungin tasolla. Turvataitokasvatuksen kehittäjäopettajan tehtävää pilotoidaan syksyn 2022 aikana.
- Kaikki Oulun perusopetuksen opettajat ja esiopetusyksiköt on koulutettu turvataitokasvatuksesta Turvallinen Oulu -hankkeen aikana. Osaamisen ylläpitämiseksi on rakennettu turvataitokouluttajaverkosto, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilöstönvaihdosten yhteydessä. Osaamisen vahvistamiseksi on rakennettu myös kaikille avoin verkkokurssi Oulun turvataitokasvatuksen mallista.
- Turvataitokasvatusta jalkautetaan moniammatillisena yhteistyönä. Turvallinen Oulu -hankkeen aikana on koulutettu laajasti lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia ja eri toimijoita.
Materiaalit turvataitokasvatukseen ja kriisitilanteiden hoitamiseen:
- Tunne- ja turvataitokasvatuksen tueksi on luotu ikä- ja kehitystasoiset turvataitokasvatuksen opetusmateriaalit ja muuta materiaalia, jotka löytyvät Ammattilaisille-valikosta.
- Koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan työn tueksi on luotu opas oppilaiden psykososiaaliseen tukemiseen seksuaaliväkivalta- ja häirintä tapausten ilmetessä (pdf), sekä kriisitoimintasuunnitelma (pdf) jota näissä tilanteissa voidaan hyödyntää.
Vanhempia ja huoltajia tuetaan turvataitokasvatuksessa:
- Vanhempia ja huoltajia tuetaan turvataitokasvatuksessa tilaisuuksien, kuten vanhempainiltojen ja webinaarien sekä vanhempien materiaalien avulla. Painettuja materiaaleja jaetaan myös neuvolassa 6-vuotistarkastuksessa. Turvataitokasvatuksen opetusmateriaalit sisältävät kotitehtäviä huoltajien ja lasten yhdessä tehtäväksi.
Turvallinen Oulu -hanke osallistui Tunne- ja turvataitokasvatuksen Oulun mallilla kansalliseen Rikoksentorjuntaneuvoston vuosittain järjestämään rikoksentorjuntakilpailuun, jonka voiton myötä hanke pääsi edustamaan Suomea myös Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa, European Crime Prevention Awardseissa (ECPA). Tässä kisassa hanke sijoittui toiseksi. Rikoksentorjuntaneuvoston raati perusteli hankkeen voittoa muun muassa sillä, että turvataitokasvatuskokonaisuutta pidettiin selkeimmin dokumentoituna, minkä takia se on vaivatta siirrettävissä myös muille paikkakunnille ja maihin. Toisaalta raati ilmaisi myös huolensa mallin toistamisen hinnasta.
Raati arvosti sitä, että hankkeessa oli hyödynnetty valmiina olevia toimintamalleja kuten restoratiivinen oikeus ja sovittelu sekä turvataitokasvatus ja kehitetty niistä toimintamalli seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Raati arvosti perusteluissaan myös sitä, että hankkeen toimijat ovat ansiokkaasti hyödyntäneet olemassa olevaa osaamista ja hyvin perusteltuja toimintatapoja ja ottaneet mukaan kaiken ikäiset lapset, heidän vanhempansa sekä ammattikasvattajat. Myös pysyvien toimintamallien luomista kaupungin organisaatioon ja toimintoihin arvostettiin, tätä pidettiin yhtenä hankkeen keskeisenä tuloksena.
Raati piti myös sarjakuvatyöskentelyä innovatiivisena ja nuoret hyvin huomioivana ja hankkeen keskiössä olevaa teemaa erittäin tärkeänä ja ajankohtaisena sekä koko Suomea ja muuta maailmaa koskettavana. Raati myös totesi, että turvataitojen opettaminen on osa laajempaa seksuaalikasvatusta, jossa lapsia varhaiskasvatuksesta yläasteen lopulle kasvatetaan vastuulliseen, empaattiseen ja kunnioittavaan seksuaalikulttuuriin ja piti siksi hankkeen vaikutuksia potentiaalisesti yhteiskunnallisesti mullistavina ja parhaimmillaan kulttuuria ja toimintatapoja pitkällä aikavälillä muuttavana. (Kansallinen rikoksentorjuntakilpailu 2021, raadin päätös.)
Kansikuva
