Tunne voimavarasi- vertaisryhmät ikääntyneille omaishoitajanaisille
Tunne voimavarasi -vertaisryhmämalli on ennaltaehkäisevän väkivaltatyön menetelmä, jolla tuetaan omista tunteistaan ja käyttäytymisestään huolissaan olevia omaishoitajanaisia. Suljetuissa pienryhmissä käsitellään tunnetaitoja ja voimavaroihin liittyviä teemoja.
Oivalla ja ymmärrä
Suomessa arvioidaan olevan n. 350 000 ihmistä, jotka kantavat vastuuta läheisensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Suurin osa, noin 60 % omaishoitosuhteista on puolisoiden välisiä ja valtaosa hoitajista on ikääntyneitä. Vuonna 2017 70 % omaishoitajista oli naisomaishoitajia. (Sotkanet tietokanta, 2019)
Omaishoitajan arjen ja haasteiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta heille voidaan tarjota tarpeenmukaista tukea. Tutkimusten perusteella on havaittavissa haasteita, joita useimmat omaishoitajat kohtaavat. Omaishoitajien väkivaltaisuutta käsittelevissä tutkimuksissa on tunnistettu omaishoitajia kuormittavia tekijöitä. Tutkimustietoa on riskitekijöistä, joita löytyy omaishoitosuhteissa tapahtuvan kaltoinkohtelun taustalta. Omaishoitajan kuormitus on yksi keskeinen syy hoidettavan kaltoinkohteluun. Omaishoitajan oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota omaishoitosuhteen kuormitustekijöihin . Kuormitusta voidaan keventää vahvistamalla omaishoitajan omia voimavaroja. Voimavarojen vahvistamisen yhdeksi lähtökohdaksi voidaankin ottaa hoivaan liittyvät positiiviset tekijät, jotka auttavat jaksamaan ja motivoivat antamaan läheiselle parasta mahdollista hoivaa.
Koronapandemia on lisännyt omaishoitajien uupumisen riskiä, koska monet tukipalvelut ovat olleet suljettuina lähes kokonaan. Omaishoitajat ovat kokeneet jääneensä yksin. Omaishoitajan uupuminen sekä sosiaalisen tuen ja tarvittavien verkostojen puute ovat tärkeimpiä kaltoinkohtelun riskitekijöitä. Kaltoinkohtelu voi olla tahallista tai tahatonta mm. omaishoitajan tiedonpuutteesta tai uupumuksesta johtuvaa laiminlyöntiä. Väkivalta voi kohdistua paitsi hoidettavaan myös itseen esimerkiksi liiallisena vaativuutena tai armottomuutena. Kuntoutussäätiön Tunne voimavarasi -hankkeessa laatima kirjallisuuskatsaus osoittaa, että omaishoitajat kokevat fyysistä, psyykkistä ja taloudellista rasitusta. Yleinen omaishoitajien hyvinvointia heikentävä tekijä on uupumus. Uupumus ja puutteelliset voimavarat saattavat johtaa väkivaltaan ja kaltoinkohteluun. Kuntoutussäätiön kartoituksessa nousi esiin myös se seikka, että monet ammattilaiset kokevat kaltoinkohtelu-aiheen äärellä epävarmuutta ja neuvottomuutta, joten moni tilanne saattaa jäädä myös havaitsematta tai sitä ei osata ottaa puheeksi.
Suomen hallitusohjelman yhtenä tavoitekohtana on: Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. (Marinin hallituksen hallitusohjelma) Tavoitteena on lisätä ihmisten osallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi-, terveys- ja tuloeroja. Tunnevoimavarsi-hanke kohdistuu ikääntyvien omaishoitajanaisten hyvinvoinnin edistämiseen.
Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa puitteissa, joten omaishoitajat ovat valtakunnallisesti hyvin eriarvoisessa asemassa keskenään. Omaishoitotilanteet vaihtelevat ja siksi on tärkeää kehittää omaishoitoperheille monipuolisesti erilaisia hyvinvointia edistäviä ja omaishoitajien tarpeisiin vastaavia tuen muotoja.
Hankkeessa toimi aktiivinen kehittäjäryhmä, joka koostui ikääntyvistä omaishoitajanaisista. Osallistujat olivat mukana hankkeen kehittämistyössä ideoimalla, kommentoimalla sekä arvioimalla hankkeessa tuotettuja materiaaleja. Ryhmäläiset tekivät myös vaikuttamistyötä esiintyen eri medioissa ja hankkeen tapahtumissa sekä kirjoittamalla artikkeleita.
Ryhmämallin tavoitteina on, että osallistujien itsetuntemus kasvaa ja he oppivat tunnistamaan tarpeitaan, roolejaan ja rajojaan. Ryhmämallin keskiössä ovat tunteet sekä niiden säätelytaidot. Tavoitteena on, että osallistujat oppivat tunnistamaan vaikeita tunteita, tietämään mistä ne syntyvät ja oppivat samalla hyvödyntämään niitä mm.omien rajojen asettamisessa. Tunne voimavarasi-vertaisryhmissä keskustellaan voimavaroista, opitaan tunnistamaan niitä, sekä löydetään selviytymiskeinoja arkeen .Pyrkimyksenä on tukea osallistujien hyvinvoinnin ja jaksamisen paranemista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että osallistujien kaltoinkohtelun ja väkivaltaisen käyttäytymisen riski pienenee hyvinvoinnin ja itsetuntemuksen lisääntymisen myötä.
Toimintaamme osallistuvia omaishoitajia pyydetään täyttämään TunneVaaka-mittari sekä ryhmän alussa että ryhmän päättyessä. Tavoitteena on, että ryhmän jälkeen omaishoitaja kokee voimavarojensa kasvaneen sekä mahdollinen riski väkivaltaiseen käyttäytymiseen on vähentynyt. Tämän lisäksi heiltä pyydetään kirjallista palautetta kokemuksistaan vertaisryhmään osallistumisesta. Ryhmäläisille pidetään myös seurantatapaaminen n. 3kk.n päästä ryhmän loppumisesta. Tämän tarkoituksena on kuulla kuulumisia sekä selvittää mahdollisesti ilmenneitä tuen tai palveluohjauksen tarpeita.
TunneVaaka-mittarin kysymykset löytyvät liitteenä.
Vuonna 2021 toimintamallia on kehitetty yhteistyössä pilottiyhdistysten (yht 4 kpl Omaishoitajaliiton paikallisyhdistyksiä) kanssa. Ensimmäiset ryhmät on ohjattu yhteistyössä paikallisyhdistyksen työntekijän kanssa. Hankkeen aikana ryhmiin osallistuneilta omaishoitajilta sekä yhdistyksen työntekijöiltä kerätään palautetta ja kehittämisideoita. Ryhmämallia on muokattu saadun palautteen pohjalta.
Vuonna 2022 mukaan otetaan lisää paikallisyhdistyksiä sekä koulutetaan ammattilaisia ryhmämallin käyttöön.
Ryhmämallista kehitetään tuotos, jonka käyttöönottoa ja soveltamista jalkautetaan vuonna 2022 koulutustilaisuuksissa ja ammattilaisille suunnatuissa tapahtumissa.
Ammattilaisten tietouden lisäämiseksi olemme työstämässä yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa 5 ov:n opintokokonaisuutta, joka tullaan lisäämään valtakunnalliseen Campus-onlinen vapaavalinnaisten opintojen valikoimaan. Opintokokonaisuus (Omaishoito ja kaltoinkohtelu - tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja puuttuminen) koostuu seuraavista teemoista: omaishoitajuus, kaltoinkohtelu ja väkivalta sekä moniammatillisuus.
Tunne voimavarasi-hankkeen kohderyhmänä ovat omaishoidontuen piirissä tai sen ulkopuolella olevat ikääntyvät 60+-vuotiaat omaishoitajanaiset, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Kohderyhmään kuuluvat myös toisella paikkakunnallla asuvat etäomaishoitajat, jotka huolehtivat läheisestään.
Keskusteluista omaishoitajien ja ammattilaisten kanssa on tehty havaintoja siitä, miten haastavaa on tunnistaa itsessään mahdollisuus kaltoinkohteluun. Omaishoitajat tunnistavat itsessään syvän uupumisen, mutta voimakkaista ja pelottavista tunteista ei niinkään haluta puhua. Kaltoinkohtelu ja väkivalta koetaan vaikeiksi ja häpeällisiksi puheenaiheiksi, niistä keskusteleminen vaatii hyvin luottamuksellista ilmapiiriä. Ryhmissä saatetaan nostaa esille kysymys, että saako omaishoitajana olla vihainen tai saako haluta lopettaa omaishoitajana toimiminen? Tämän ikäpolven ihmiset ovat hyvin sitoutuneita avioliittoon ja parisuhteeseen ja hyvin monet sotien jälkeiset sukupolvet ovat saaneet kasvatuksen, jossa vitsaa ei säästelty eikä tunteista puhuttu. Moni nainen puhuu siitä, miten kiltteys oli hyve ja valittaa ei saanut. Tämä sama saattaa toistua heillä omaishoitajana toimiessaan.
Asiakkaiden osallistamisesta:
Ennen jokaista Tunne voimavarasi-ryhmää käydään halukkaiden osallistujen kanssa yksilökeskustelut, ryhmän loppuessa pyydetään palautetta ja 3 kk ryhmän päättymisen jälkeen toteutetaan seurantahaastattelu. Olemme kysyneet myös osallistujilta kehittämisideoita ryhmämallille sekä pyydetty heitä kirjoittamaan tarinoita omaishoitajuudesta.
Hankkeessa toimii myös kehittäjäryhmä, joka koostuu entisistä tai nykyisistä omaishoitajanaisista. He ovat mukana jakamassa omia omaishoidon kokemuksiaan ja ideoita palveluiden kehittämiseksi, sekä kommentoivat ryhmämallia ja muita hankkeessa tuotettuja materiaaleja. He ovat vapaaehtoisia, joilla on halu vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.