Tunne voimavarasi- vertaisryhmät ikääntyneille omaishoitajanaisille
Tunne voimavarasi -vertaisryhmämalli on ennaltaehkäisevän väkivaltatyön menetelmä, jolla tuetaan omista tunteistaan ja käyttäytymisestään huolissaan olevia omaishoitajanaisia. Suljetuissa pienryhmissä käsitellään tunnetaitoja ja voimavaroihin liittyviä teemoja.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Tunne voimavarasi -vertaisryhmämalli on ennaltaehkäisevän väkivaltatyön menetelmä, jolla tuetaan omista tunteistaan ja käyttäytymisestään huolissaan olevia omaishoitajanaisia. Suljetuissa pienryhmissä käsitellään tunnetaitoja ja voimavaroihin liittyviä teemoja.
Toimintamalli lyhyesti
Tunnevoimavarasi- vertaisryhmämalli on ennaltaehkäisevän väkivaltatyön muoto ja se perustuu Maria Akatemiassa tehtyyn työmalliin. Ryhmämallin keskiössä on omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen ja niiden terve ilmaiseminen, tunnesäätely ja voimavarat. Ryhmämalli perustuu psykoedukaatioon. Psykoedukaation avulla voidaan tukea omaishoitajia tunnistamaan omat rajat sekä ymmärtämään, ettei kukaan voi venyä kaikkeen ja että ensin täytyy pitää itsestään hyvää huolta, jotta voi auttaa toista.
Ryhmämallista lyhyesti:
•Vertaisryhmän idea on jakaa ja saada kokemus siitä, ettei ole yksin ajatustensa, tunteidensa ja käytöksensä kanssa.
•Viiden kokoontumiskerran suljettu pienryhmä, 2-2,5 h /kerta
•Vertaisryhmätyöskentelyä edeltää yksilökeskustelu ryhmän ohjaajan kanssa
Tunne voimavarasi-hankkeessa on sovellettu omaishoitajien käyttöön versio Maria Akatemiassa kehitetystä ennaltaehkäisevän väkivaltatyön työkalusta (Tunnevaaka) joka pitää sisällään myös vertaisryhmämallin arvioinnissa käytetyn TunneVaaka-mittarin.
TunneVaaka -kirjasen tarkoituksena on ehkäistä tilanteita, jotka pitkään jatkuneina voivat johtaa omaishoitajan uupumiseen ja sitä kautta joko itsensä tai hoidettavan läheisen kaltoinkohteluun. Osallistujat saavat TunneVaaka -kirjasen sekä vertaisryhmässä käsitellyt materiaalit itselleen.
Suomessa arvioidaan olevan n. 350 000 ihmistä, jotka kantavat vastuuta läheisensä terveydestä ja hyvinvoinnista. Suurin osa, noin 60 % omaishoitosuhteista on puolisoiden välisiä ja valtaosa hoitajista on ikääntyneitä. Vuonna 2017 70 % omaishoitajista oli naisomaishoitajia. (Sotkanet tietokanta, 2019)
Omaishoitajan arjen ja haasteiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta heille voidaan tarjota tarpeenmukaista tukea. Tutkimusten perusteella on havaittavissa haasteita, joita useimmat omaishoitajat kohtaavat. Omaishoitajien väkivaltaisuutta käsittelevissä tutkimuksissa on tunnistettu omaishoitajia kuormittavia tekijöitä. Tutkimustietoa on riskitekijöistä, joita löytyy omaishoitosuhteissa tapahtuvan kaltoinkohtelun taustalta. Omaishoitajan kuormitus on yksi keskeinen syy hoidettavan kaltoinkohteluun. Omaishoitajan oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota omaishoitosuhteen kuormitustekijöihin . Kuormitusta voidaan keventää vahvistamalla omaishoitajan omia voimavaroja. Voimavarojen vahvistamisen yhdeksi lähtökohdaksi voidaankin ottaa hoivaan liittyvät positiiviset tekijät, jotka auttavat jaksamaan ja motivoivat antamaan läheiselle parasta mahdollista hoivaa.
Koronapandemia on lisännyt omaishoitajien uupumisen riskiä, koska monet tukipalvelut ovat olleet suljettuina lähes kokonaan. Omaishoitajat ovat kokeneet jääneensä yksin. Omaishoitajan uupuminen sekä sosiaalisen tuen ja tarvittavien verkostojen puute ovat tärkeimpiä kaltoinkohtelun riskitekijöitä. Kaltoinkohtelu voi olla tahallista tai tahatonta mm. omaishoitajan tiedonpuutteesta tai uupumuksesta johtuvaa laiminlyöntiä. Väkivalta voi kohdistua paitsi hoidettavaan myös itseen esimerkiksi liiallisena vaativuutena tai armottomuutena. Kuntoutussäätiön Tunne voimavarasi -hankkeessa laatima kirjallisuuskatsaus osoittaa, että omaishoitajat kokevat fyysistä, psyykkistä ja taloudellista rasitusta. Yleinen omaishoitajien hyvinvointia heikentävä tekijä on uupumus. Uupumus ja puutteelliset voimavarat saattavat johtaa väkivaltaan ja kaltoinkohteluun. Kuntoutussäätiön kartoituksessa nousi esiin myös se seikka, että monet ammattilaiset kokevat kaltoinkohtelu-aiheen äärellä epävarmuutta ja neuvottomuutta, joten moni tilanne saattaa jäädä myös havaitsematta tai sitä ei osata ottaa puheeksi.
Tunne voimavarasi-hankkeen kohderyhmänä ovat omaishoidontuen piirissä tai sen ulkopuolella olevat ikääntyvät 60+-vuotiaat omaishoitajanaiset, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Kohderyhmään kuuluvat myös toisella paikkakunnallla asuvat etäomaishoitajat, jotka huolehtivat läheisestään.
Keskusteluista omaishoitajien ja ammattilaisten kanssa on tehty havaintoja siitä, miten haastavaa on tunnistaa itsessään mahdollisuus kaltoinkohteluun. Omaishoitajat tunnistavat itsessään syvän uupumisen, mutta voimakkaista ja pelottavista tunteista ei niinkään haluta puhua. Kaltoinkohtelu ja väkivalta koetaan vaikeiksi ja häpeällisiksi puheenaiheiksi, niistä keskusteleminen vaatii hyvin luottamuksellista ilmapiiriä. Ryhmissä saatetaan nostaa esille kysymys, että saako omaishoitajana olla vihainen tai saako haluta lopettaa omaishoitajana toimiminen? Tämän ikäpolven ihmiset ovat hyvin sitoutuneita avioliittoon ja parisuhteeseen ja hyvin monet sotien jälkeiset sukupolvet ovat saaneet kasvatuksen, jossa vitsaa ei säästelty eikä tunteista puhuttu. Moni nainen puhuu siitä, miten kiltteys oli hyve ja valittaa ei saanut. Tämä sama saattaa toistua heillä omaishoitajana toimiessaan.
Asiakkaiden osallistamisesta:
Ennen jokaista Tunne voimavarasi-ryhmää käydään halukkaiden osallistujen kanssa yksilökeskustelut, ryhmän loppuessa pyydetään palautetta ja 3 kk ryhmän päättymisen jälkeen toteutetaan seurantahaastattelu. Olemme kysyneet myös osallistujilta kehittämisideoita ryhmämallille sekä pyydetty heitä kirjoittamaan tarinoita omaishoitajuudesta.
Hankkeessa toimii myös kehittäjäryhmä, joka koostuu entisistä tai nykyisistä omaishoitajanaisista. He ovat mukana jakamassa omia omaishoidon kokemuksiaan ja ideoita palveluiden kehittämiseksi, sekä kommentoivat ryhmämallia ja muita hankkeessa tuotettuja materiaaleja. He ovat vapaaehtoisia, joilla on halu vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.
Ilmiön esilletuominen:
-Hankkeen webinaarit ammattilaisille ja vapaaehtoisille (sekä kunta-että järjestötoimijoille) sekä omaishoitajille Webinaareissa käsitellään erilaisia hankkeeseen liittyviä teemoja (mm.Tunteet ja rajat, Hyvä paha aggressio, Kaltoinkohtelu omaishoitosuhteissa)
-Hankkeessa tuotetun videon "En ole tunteideni kanssa yksin"- kampanjointi. Maaliskuussa-22 (vko 9) videosta esitetään 30 s. versio Yle:n yhteiskunnallisena spottina.
-Erilaiset some-kampanjat
-Artikkelit ammattilaisten lehdissä
Tunnevoimavarasi-vertaisryhmämallin jalkauttaminen:
-Valtakunnalliset koulutustilaisuudet Tunnevoimavarasi-vertaisryhmämallista sekä muiden hankkeessa tuotettujen materiaalien esittely (mm.TunneVaaka-kirjanen mittareineen+ video)
-Yhteistyö omaishoidon paikallisyhdistysten kanssa jatkuu: ohjaamme yhdessä 3:n paikallisyhdistyksen kanssa 3 vertaisryhmää sekä olemme mukana tukemassa ja sparraamassa kahta yhdistystä, jotka haluavat ottaa mallin käyttöön ensi vuonna.
-Osallistuminen MS/Soste risteilylle, Sosiaalialan asiantuntijapäiville sekä vanhustyönmessuille/materiaalien jako+ mahdolliset puheenvuorot
-
Alunperin malli suunniteltiin lähiryhmiä varten. Koronapandemian takia aloitimmekin täysin etäryhmillä. Yllätyimme, miten hyvin malli toimikin myös verkossa. Saimme huomata myös, että ryhmiin tulo ei tapahtunutkaan anonyymin auttavan puhelimen tai chatin kautta vaan sosiaalisen median, lehti-ilmoittelun ja paikallisyhdistysten työntekijöiden kautta. Päätimme lopettaa puhelin-ja chatpäivystykset puolentoista vuoden kokeilun perusteella.
Ryhmämalli on saanut osallistujilta paljon hyvää palautetta, joten alkuperäistä mallia ei ole lähdetty muuttamaan kovin suurella kädellä, mutta sinne on lisätty teemoja (esim.seksuaalisuus) omaishoitajien ehdotusten perusteella.
Kansikuva
