| Innokylä

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin kehittäjät: osaston ohjaajat Hannele Rannikko, Melina Mattila, Saara Männistö, Katja Rantanen, Ian Granström sekä yksikön esimies Kristiina Helenius. Perhekuntoutuskeskus Lauste, Riihelä.

Jokainen lapsi tapaa viikoittain moniammatillisen työryhmän. Osaston työryhmä ja moniammatillinen työryhmä arvioivat yhdessä lapsen kanssa väkivaltaista käyttäytymistä ja sitä, mistä se johtuu ja miten nuori voi tilanteissa toimia. Yhdessä pohditaan, miten työryhmänä siihen voidaan vaikuttaa.

Tavoiteltu muutos

Lisätä turvallisuutta ja ehkäistä väkivaltaista käyttäytymistä vahvistamalla nuorten osallisuutta sekä turvallisuuden tunnetta. Tarkoituksena on ehkäistä konfliktitilanteita ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja uhkatilanteisiin.

Tavoitteena on, ettei kiinnipitoihin tarvitsisi turvautua, koska ne provosoivat yleensä tilannetta, ovat nuorelle traumatisoivia ja toisinaan johtavat loukkaantumisiin. Jos kiinnipito on kuitenkin nuorten tai työntekijöiden turvallisuuden kannalta välttämätön, niin se tehdään.

Muutoksen mittaaminen

Mittareina ovat vaaratilanneilmoitukset, rajoitustoimenpiteet sekä asiakastyytyväisyysmittari. Niitä seurataan ja osaston toimintatapoja tarkastellaan ja arvioidaan jatkuvasti yhdessä.

Toteutussuunnitelma

Nuoren saapuessa osastolle tehdään hänen kanssaan välittömästi turvallisuussuunnitelma. Viikoittaisissa yhteisökokouksissa käydään säännöllisesti yhteistä keskustelua odotuksista suhteessa turvallisuuteen. Osaston työntekijät ja nuori sitoutetaan turvalliseen ympäristöön, eikä osastolla hyväksytä väkivaltaa eikä väkivaltaista käyttäytymistä. Yhdessä keskustellaan siitä, mitä väkivaltainen käyttäytyminen saa aikaan. Nuorten kanssa keskustellaan turvallisuudesta ja siitä, miten turvallisuutta voidaan lisätä ja vastaavasti väkivaltaa vähentää.

Osallisuus näkyväksi: Viikoittaisissa yhteisökokouksissa suunnitellaan yhdessä arjen asiat, ruokailut ja yhteinen tekeminen. Arjen struktuuri on selkeä ja ennalta sovittu, kaikki tekeminen on ennakoitavaa ja siihen sitoudutaan. Jokainen lapsi tapaa viikoittain moniammatillisen työryhmän. Hän kertoo työryhmässä kuulumisistaan, itselleen merkityksellisistä ja tärkeistä asioista sekä tarpeistaan. Nuorella on mahdollisuus kysyä erityistyöntekijöiltä ja ohjaajilta häntä askarruttavista asioista. Jokaisen nuoren kanssa suunnitellaan yhdessä hänen yksilölliset kuntoutustavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Osaston työryhmä ja moniammatillinen työryhmä arvioivat yhdessä lapsen kanssa väkivaltaista käyttäytymistä ja sitä, mistä se johtuu ja miten nuori voi tilanteissa toimia. Yhdessä pohditaan, miten työryhmänä siihen voidaan vaikuttaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Vaativahoitoiset nuoret, joilla on vakavaa väkivaltaisuutta, käytöshäiriö- ja päihdeoireilua sijaishuollossa.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Nuoren tullessa osastolle omaohjaaja laatii hänen kanssaan turvallisuussuunnitelman. Turvallisuussuunnitelman malli on haettu Ruotsista SIS:ltä. Suunnitelma pitää sisällään seuraavia asioita: Mistä muut voivat nähdä, että nuori on suuttumassa ja mikä saa hänet käyttäytymään väkivaltaisesti? Mitä keinoja hän voi itse käyttää välttääkseen väkivaltaa? Mitä ohjaajat voivat tehdä auttaakseen nuorta välttämään väkivaltaista käyttäytymistä? Millaisia asioita nuori toivoo ohjaajien huomioivan, jos fyysiseen rajaamistilanteeseen joudutaan? Viikoittaisissa yhteisökokouksissa käydään säännöllisesti yhteistä keskustelua odotuksista suhteessa turvallisuuteen. Osaston työntekijät ja nuori sitoutetaan turvalliseen ympäristöön, eikä osastolla hyväksytä väkivaltaa eikä väkivaltaista käyttäytymistä. Yhdessä keskustellaan siitä, mitä väkivaltainen käyttäytyminen saa aikaan. Nuorten kanssa keskustellaan turvallisuudesta ja siitä, miten turvallisuutta voidaan lisätä ja vastaavasti väkivaltaa vähentää.

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Lisätä turvallisuutta ja ehkäistä väkivaltaista käyttäytymistä vahvistamalla nuorten osallisuutta sekä turvallisuuden tunnetta olemalla nuorille läsnä. Nuorelle opetetaan itsesäätelytaitoja, keinoja arjen tilanteisiin sekä taitoja vuorovaikutustilanteissa toimimiseen. Tarkoituksena on ehkäistä konfliktitilanteita ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja uhkatilanteisiin.

Nuoren saapuessa osastolle tehdään hänen kanssaan välittömästi turvallisuussuunnitelma. Turvallisuutta on lisännyt nuoren osallistuminen osastolla kokoontuvaan moniammatilliseen työryhmään viikoittain. Työryhmän kaikki jäsenet ovat Lausteen omia työntekijöitä ja nuori tapaa heitä myös muulloin. Tämä takaa sen, että nuori tuntee ryhmän jäsenet, joka osaltaan lisää hänen turvallisuudentunnettaan ryhmässä. Aiemmin työryhmä kokoontui osaston ulkopuolella ja nuoren osallistuminen ei ollut yhtä säännöllistä ja jatkuvaa kuin nyt.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Osaston työntekijät ja nuori sitoutetaan turvalliseen ympäristöön, eikä osastolla hyväksytä väkivaltaa eikä väkivaltaista käyttäytymistä. Yhdessä keskustellaan siitä, mitä väkivaltainen käyttäytyminen saa aikaan. Nuorten kanssa keskustellaan turvallisuudesta ja siitä, miten turvallisuutta voidaan lisätä ja vastaavasti väkivaltaa vähentää.

Viikoittaisissa yhteisökokouksissa suunnitellaan yhdessä arjen asiat, ruokailut ja yhteinen tekeminen. Arjen struktuuri on selkeä ja ennalta sovittu, kaikki tekeminen on ennakoitavaa ja siihen sitoudutaan. Jokainen lapsi tapaa viikoittain moniammatillisen työryhmän. Hän kertoo työryhmässä kuulumisistaan, itselleen merkityksellisistä ja tärkeistä asioista sekä tarpeistaan. Nuorella on mahdollisuus kysyä erityistyöntekijöiltä ja ohjaajilta häntä askarruttavista asioista. Jokaisen nuoren kanssa suunnitellaan yhdessä hänen yksilölliset kuntoutustavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Osaston työryhmä ja moniammatillinen työryhmä arvioivat yhdessä lapsen kanssa väkivaltaista käyttäytymistä ja sitä, mistä se johtuu ja miten nuori voi tilanteissa toimia. Yhdessä pohditaan, miten työryhmänä siihen voidaan vaikuttaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Turvallisuus rakentuu ihmissuhteissa ja nuoren kuntouttavassa arjessa osastolla. Ohjaajan ja lapsen välinen suhde on tärkein, osallisuus edellyttää ihmissuhdetta. Olennaista on nuoren ja ohjaajan välisen emotionaalisen kohtaamisen turvaaminen ja läsnäoleminen nuorelle. Kuntoutustyö perustuu suhdetyölle. Omaohjaajuuteen sitoudutaan. Omaohjaaja pitää työryhmän tietoisena nuoren asioista ja yhteisistä sopimuksista, joilla taataan jatkuvuus ja johdonmukaisuus. Kuntoutustyö perustuu suunnitelmallisuuteen. Turvallista ympäristöä tukevat strukturoitu arki ja yhteisöllisyys. Ryhmämuotoiset hoidolliset keinot, kuten DKT-ryhmä, -yksilötyöskentely, päihderyhmät ja toiminnallinen ryhmä ovat kuntoutuksessa viikoittain mukana. Kaikki ohjaajat sitoutuvat yhteisiin toimintatapoihin. Nuoren vanhempien ja/läheisten kanssa tehdään yhteistyötä ja nämä pyritään kiinnittämään kuntoutustyöhön.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Osastolla ei ole ollut yhtään kiinnipitoa aikavälillä tammikuu-elokuu 2019 ja aikavälillä syyskuu-joulukuu 2019 kiinnipitoja oli kolme.

Työntekijät ovat kiitettävästi sitoutuneet yhteiseen toimintatapaan ja sen katsotaan vaikuttavan erittäin positiivisesti osaston ilmapiiriin ja arkeen. Nuoret osallistuvat aktiivisesti turvallisuutta koskeviin keskusteluihin ja he ovat esittäneet myös oma-aloitteisesti ideoita turvallisuuden lisäämiseksi ja niitä ollaan yhdessä työstetty. Nuoret ovat antaneet palautetta siitä, että heitä oikeasti kuullaan ja heidän mielipiteillään on todella merkitystä. Tehdyt muutokset ovat lisänneet myös nuorten halukkuutta väkivallattomampaan ympäristöön. Tämä on käynyt hyvin selväksi sekä nuorten puheista että heidän toiminnastaan.

Moniammatillisen työryhmän työskentelyssä on nuorten suunnalta esitetty toive siitä, että tunteiden käsittely ja niiden säätely integroitaisiin luontevammin osaksi päihdekuntoutusta. Tämän johdosta osastolle on nyt tehty ryhmätyön kansio, jossa päihderyhmät ja tunneryhmät linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Esimerkiksi käsiteltäessä muutoshalukkuutta tulee saman viikon tunneryhmässä ahdistuksen säätelyn harjoittelua. Nuoret ovat oppineet puhumaan ja näyttämään tunteitaan muutoin kuin väkivallan keinoin, mikä osaltaan on lisännyt turvallisuutta osastolla.

Turvallisuutta yhdessä toimien