| Innokylä

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueuudistus muuttaa terveydenhuollon rakenteita ja vaikuttaa ensihoidon ja päivystyksen resurssien jakautumiseen. Päätöksenteko turvallisuuskäytännöistä sekä rahoituksen suuntaaminen vaikuttavat koulutuksen jatkuvuuteen. Potilasturvallisuutta ja työhyvinvointia ohjaavat lait, kuten terveydenhuoltolaki ja työturvallisuuslaki, jotka määrittävät koulutuksen sisältöä ja tavoitteita. Myös tietosuojaan ja häiriötilanteiden hallintaan liittyvät säädökset vaikuttavat koulutuksen painopisteisiin. Julkisen sektorin taloustilanne ja hyvinvointialueiden resurssit vaikuttavat koulutusten järjestämismahdollisuuksiin, joten kustannustehokkaiden ja vaikuttavien koulutusratkaisujen kehittäminen on keskeistä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ensihoidon ja päivystyksen työympäristö on vaativa ja nopeatempoisuutensa vuoksi altis erilaisille turvallisuushaasteille. Henkilöstö kohtaa työssään fyysisiä uhkia, psyykkisesti kuormittavia tilanteita sekä potilasturvallisuuteen liittyviä haasteita. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä ei aina toteudu riittävästi, mikä voi johtaa työssä jaksamisen ongelmiin ja heikentää potilaiden saaman hoidon laatua. Henkilöstöltä puuttui yhtenäisiä toimintamalleja ja keinoja parantaa turvallisuutta kaikilla kolmella osa-alueella: psykologinen, potilas- ja fyysinen turvallisuus.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tämä toimintamalli kehitettiin vastaamaan tarpeeseen lisätä henkilöstön tietoa, taitoja ja valmiuksia turvallisuuden eri osa-alueilla. Strategisesti koulutus linkittyy Kymenlaakson hyvinvointialueen tavoitteisiin kehittää työhyvinvointia, lisätä henkilöstön jaksamista ja varmistaa potilasturvallisuus korkealla tasolla. Toimintamalli tukee myös kansallisia linjauksia, kuten työturvallisuuslakia ja terveydenhuoltolakia, sekä hyvinvointialueiden strategisia tavoitteita turvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta turvallisuuden tunne työpaikalla parantaa tutkitusti potilasturvallisuutta, tukee ensihoidon ja päivystyksen työntekijöiden jaksamista sekä vahvistaa terveydenhuollon toimintakykyä. Hyvin koulutettu ja yhteistyötä tekevä henkilöstö tekee parempia päätöksiä, mikä vähentää hoitovirheitä ja säästää terveydenhuollon resursseja. Koulutus edistää luottamusta terveydenhuollon järjestelmään, mikä parantaa asiakkaiden hoitoon hakeutumista ja potilaiden yhteistyötä hoidon aikana.

Mikä on FinnHELP?

https://youtu.be/Xaf2Bh37tig

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Asiantuntijaryhmämme koostuu sote -ja fyysisen turvallisuusalan ammattilaisista. Sote-asiantuntijamme omaavat laajan lisäkoulutuksen työhyvinvoinnin ja/tai vertaistuen saralla.

Tavoiteltu muutos

Työyhteisöjen muutos, työvoiman saatavuus ja henkilöstön jaksaminen vaikuttavat koulutuksen tarpeeseen, ja psykologisen turvallisuuden edistäminen on entistä tärkeämpää työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ensihoitoon, kuten sään ääri-ilmiöt, voivat lisätä turvallisuuskoulutuksen tarvetta ja vaatia uusia toimintamalleja työskentelyyn haastavissa olosuhteissa.

Muutoksen mittaaminen

Kehitettävän toimintamallin onnistumista ja vaikutuksia seurataan henkilöstön turvallisuuskokemusten, koulutuksen vaikuttavuuden, työyhteisössä tapahtuneiden muutosten sekä organisaation työturvallisuusindikaattorien avulla. Henkilöstön kokemuksia turvallisuudesta mitataan kyselyillä ennen ja jälkeen koulutuksen, keskittyen psykologiseen, fyysiseen ja potilasturvallisuuteen liittyviin kokemuksiin. Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan osallistujien palautekyselyillä heti koulutuksen jälkeen sekä seurantakyselyllä kuusi kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen. Työyhteisön käytännön muutoksia seurataan havainnoimalla, onko koulutuksessa esiin nousseita toimintamalleja otettu käyttöön ja onko työpaikalla syntynyt uusia turvallisuutta parantavia käytäntöjä. Organisaation työturvallisuusindikaattoreita tarkastellaan seuraamalla työpaikan turvallisuusilmoituksia, väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointia sekä henkilöstön sairauspoissaoloja ennen ja jälkeen koulutuksen.

Seurantaa ja arviointia varten käytetään kyselylomakkeita henkilöstölle ennen ja jälkeen koulutuksen, palautekeskusteluja ja työpajoja koulutuksen jälkeen sekä tilastoseurantaa työturvallisuusilmoituksista ja poissaolotilastoista. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset arvioidaan ja päivitetään osana hyvinvointialueen turvallisuusstrategiaa.

Toteutussuunnitelma

Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi on tärkeää jatkaa moniammatillista koulutusta ja varmistaa, että turvallisuuden eri osa-alueet pysyvät säännöllisesti esillä työyhteisössä. Käytännön toimina voidaan järjestää säännöllisiä työpajoja ja yhteisiä keskustelutilaisuuksia, joissa pureudutaan turvallisuuteen liittyviin haasteisiin ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Lisäksi jatkuva palautteen kerääminen henkilöstöltä auttaa tunnistamaan kehittämistarpeita ja vahvistamaan turvallisuuskulttuuria. Organisaation tasolla on tärkeää varmistaa, että turvallisuutta tukevat toimintamallit ja ohjeistukset ovat ajan tasalla ja että johto sitoutuu edistämään työhyvinvointia pitkäjänteisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, pelastuspalvelun ammattilaiset, poliisit ja muut ensiauttajat, kuten vapaapalokunta, kolmas sektori ja yksityiset vapaaehtoistoimijat.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä sitoutumista sekä johdon että henkilöstön tasolla. Koulutuksen sisältöjä tulee soveltaa osaksi arjen toimintaa, ja turvallisuuskäytännöt on juurrutettava organisaation rakenteisiin. Jatkuva oppiminen varmistetaan tarjoamalla säännöllisiä koulutuksia, työpajoja ja vertaistukikeskusteluja, joissa turvallisuusteemoja käsitellään käytännönläheisesti. Lisäksi henkilöstön osallistaminen päätöksentekoon ja turvallisuuskäytäntöjen kehittämiseen vahvistaa sitoutumista ja luo yhteistä vastuuntuntoa. Seurannan ja arvioinnin avulla voidaan tunnistaa kehityskohteita ja varmistaa, että turvallisuutta tukevat muutokset vakiintuvat osaksi työyhteisön kulttuuria.

Toimintamalli tarjoaa rakenteen ja keinot kehittää ensihoidon ja päivystyksen työyhteisöjen turvallisuuskulttuuria kokonaisvaltaisesti. Se yhdistää psykologisen, fyysisen ja potilasturvallisuuden näkökulmat, mikä tekee siitä vaikuttavan ja kestävän ratkaisun. Mallin ytimessä on moniammatillinen yhteistyö, jossa eri ammattiryhmät jakavat osaamistaan ja kehittävät yhdessä turvallisuutta parantavia toimintamalleja. Tämä lähestymistapa tukee työhyvinvointia, vähentää työperäistä kuormitusta ja vahvistaa potilasturvallisuutta, mikä hyödyttää niin henkilöstöä, organisaatiota kuin koko yhteiskuntaa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen edellyttää säännöllisiä koulutuksia, joissa henkilöstö pääsee kertaamaan ja kehittämään turvallisuuteen liittyviä taitoja. Johdon sitoutuminen on tärkeää, jotta koulutuksen opit siirtyvät käytäntöön ja organisaatioon luodaan pysyvä turvallisuuskulttuuri. Sisäisten turvallisuuslähettiläiden nimeäminen tukee muutoksen vakiinnuttamista, ja työyhteisöille tarjotaan työkaluja jatkuvaan kehittämiseen. Käytännön toimenpiteitä ovat koulutusmateriaalien päivittäminen, työpajojen järjestäminen ja turvallisuuskäytäntöjen kirjaaminen osaksi organisaation toimintasuunnitelmaa.

Resurssit koostuvat ajasta, henkilöstöstä, rahallisista panostuksista ja osaamisen kehittämisestä. Koulutusten toteuttaminen vaatii asiantuntijoiden panosta, tilojen järjestämistä ja riittäviä resursseja koulutusten koordinointiin. On tärkeää, että työntekijöillä on mahdollisuus osallistua koulutuksiin työajalla ilman, että se kuormittaa muuta toimintaa liikaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen vaatii organisaation johdon ja henkilöstön sitoutumista, riittäviä resursseja sekä selkeitä rakenteita koulutuksen toteuttamiseen ja seurantaan. Kokemuksemme perusteella malli on sovellettavissa myös muihin työympäristöihin, joissa turvallisuus ja moniammatillinen yhteistyö ovat keskeisiä. On tärkeää, että koulutus mukautetaan kunkin organisaation erityistarpeisiin ja haasteisiin. Sudenkuoppia ovat resurssien puute, koulutuksen irrallisuus arjesta ja se, ettei koulutuksen antia juurruteta osaksi organisaation käytäntöjä. Näiden välttämiseksi koulutuksen opit on vietävä osaksi työyhteisöjen päivittäistä toimintaa ja turvallisuutta on jatkuvasti arvioitava ja kehittävä.

a. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Tämä toimintamalli edistää työyhteisöjen tietoisuutta psykologisesta turvallisuudesta, mikä johtaa inhimillisempään ja potilasturvallisempaan työkulttuuriin. Moniammatillinen lähestymistapa yhdistää eri ammattiryhmät yhteisen tavoitteen äärelle ja tarjoaa konkreettisia keinoja turvallisuuden kehittämiseen. Koulutuksesta saatu myönteinen palaute osoittaa sen merkityksen niin osallistujille kuin organisaatiolle.

b. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon vuoden teema: Rohkeat ja raikkaat ilmiölähtöiset ratkaisut tulevaisuuteen?

Koulutus yhdistää eri ammattiryhmiä ja käsittelee turvallisuutta laaja-alaisesti, mikä vaatii avoimuutta ja valmiutta tarkastella omaa toimintaa uudesta näkökulmasta. Koulutuksessa käytetään moderneja koulutusmenetelmiä ja vuorovaikutteisia harjoituksia, jotka tekevät oppimisesta innostavaa ja käytännönläheistä. Koulutus perustuu työelämän todellisiin haasteisiin ja tukee käytännön ratkaisujen löytämistä, jotta työyhteisöt voivat kehittää turvallisuuskulttuuriaan pitkäjänteisesti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Koulutuksen seurauksena henkilöstön turvallisuustietoisuus on lisääntynyt, ja moniammatillinen yhteistyö on vahvistunut. Työyhteisöissä on alettu kehittää uusia toimintatapoja, jotka edistävät turvallisuutta sekä työssä jaksamista. Yllättävänä muutoksena on havaittu avoimempi keskustelukulttuuri, jossa työntekijät uskaltavat puhua haasteistaan ja kehittää ratkaisuja yhdessä. Tämä on lisännyt psykologista turvallisuutta ja vähentänyt työperäistä stressiä.

TURVASSA – Kymenlaakson hyvinvointialueen turvallisuuskoulutus