TURVASSA – Kymenlaakson hyvinvointialueen turvallisuuskoulutus
Kymenlaakson hyvinvointialueen päivystyksen ja ensihoidon henkilöstölle järjestetty koulutus vahvistamaan turvallisuuden eri osa-alueita (psyykkinen ja fyysinen, sekä potilasturvallisuus) ja rakensi ammattiryhmien välistä yhteistyötä.
Toimintamallin nimi
Kymenlaakson hyvinvointialueen päivystyksen ja ensihoidon henkilöstölle järjestetty koulutus vahvistamaan turvallisuuden eri osa-alueita (psyykkinen ja fyysinen, sekä potilasturvallisuus) ja rakensi ammattiryhmien välistä yhteistyötä.
Tavoitellun muutoksen saavuttamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä sitoutumista sekä johdon että henkilöstön tasolla. Koulutuksen sisältöjä tulee soveltaa osaksi arjen toimintaa, ja turvallisuuskäytännöt on juurrutettava organisaation rakenteisiin. Jatkuva oppiminen varmistetaan tarjoamalla säännöllisiä koulutuksia, työpajoja ja vertaistukikeskusteluja, joissa turvallisuusteemoja käsitellään käytännönläheisesti. Lisäksi henkilöstön osallistaminen päätöksentekoon ja turvallisuuskäytäntöjen kehittämiseen vahvistaa sitoutumista ja luo yhteistä vastuuntuntoa. Seurannan ja arvioinnin avulla voidaan tunnistaa kehityskohteita ja varmistaa, että turvallisuutta tukevat muutokset vakiintuvat osaksi työyhteisön kulttuuria.
Toimintamalli tarjoaa rakenteen ja keinot kehittää ensihoidon ja päivystyksen työyhteisöjen turvallisuuskulttuuria kokonaisvaltaisesti. Se yhdistää psykologisen, fyysisen ja potilasturvallisuuden näkökulmat, mikä tekee siitä vaikuttavan ja kestävän ratkaisun. Mallin ytimessä on moniammatillinen yhteistyö, jossa eri ammattiryhmät jakavat osaamistaan ja kehittävät yhdessä turvallisuutta parantavia toimintamalleja. Tämä lähestymistapa tukee työhyvinvointia, vähentää työperäistä kuormitusta ja vahvistaa potilasturvallisuutta, mikä hyödyttää niin henkilöstöä, organisaatiota kuin koko yhteiskuntaa.
Hyvinvointialueuudistus muuttaa terveydenhuollon rakenteita ja vaikuttaa ensihoidon ja päivystyksen resurssien jakautumiseen. Päätöksenteko turvallisuuskäytännöistä sekä rahoituksen suuntaaminen vaikuttavat koulutuksen jatkuvuuteen. Potilasturvallisuutta ja työhyvinvointia ohjaavat lait, kuten terveydenhuoltolaki ja työturvallisuuslaki, jotka määrittävät koulutuksen sisältöä ja tavoitteita. Myös tietosuojaan ja häiriötilanteiden hallintaan liittyvät säädökset vaikuttavat koulutuksen painopisteisiin. Julkisen sektorin taloustilanne ja hyvinvointialueiden resurssit vaikuttavat koulutusten järjestämismahdollisuuksiin, joten kustannustehokkaiden ja vaikuttavien koulutusratkaisujen kehittäminen on keskeistä.
Kohderyhmänä on sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, pelastuspalvelun ammattilaiset, poliisit ja muut ensiauttajat, kuten vapaapalokunta, kolmas sektori ja yksityiset vapaaehtoistoimijat.
Toimintamallin juurruttaminen edellyttää säännöllisiä koulutuksia, joissa henkilöstö pääsee kertaamaan ja kehittämään turvallisuuteen liittyviä taitoja. Johdon sitoutuminen on tärkeää, jotta koulutuksen opit siirtyvät käytäntöön ja organisaatioon luodaan pysyvä turvallisuuskulttuuri. Sisäisten turvallisuuslähettiläiden nimeäminen tukee muutoksen vakiinnuttamista, ja työyhteisöille tarjotaan työkaluja jatkuvaan kehittämiseen. Käytännön toimenpiteitä ovat koulutusmateriaalien päivittäminen, työpajojen järjestäminen ja turvallisuuskäytäntöjen kirjaaminen osaksi organisaation toimintasuunnitelmaa.
Resurssit koostuvat ajasta, henkilöstöstä, rahallisista panostuksista ja osaamisen kehittämisestä. Koulutusten toteuttaminen vaatii asiantuntijoiden panosta, tilojen järjestämistä ja riittäviä resursseja koulutusten koordinointiin. On tärkeää, että työntekijöillä on mahdollisuus osallistua koulutuksiin työajalla ilman, että se kuormittaa muuta toimintaa liikaa.
Koulutuksen seurauksena henkilöstön turvallisuustietoisuus on lisääntynyt, ja moniammatillinen yhteistyö on vahvistunut. Työyhteisöissä on alettu kehittää uusia toimintatapoja, jotka edistävät turvallisuutta sekä työssä jaksamista. Yllättävänä muutoksena on havaittu avoimempi keskustelukulttuuri, jossa työntekijät uskaltavat puhua haasteistaan ja kehittää ratkaisuja yhdessä. Tämä on lisännyt psykologista turvallisuutta ja vähentänyt työperäistä stressiä.
Kansikuva
