| Innokylä

Toimintaympäristö

Turvasuunnitelma-tapaaminen on ollut yksi Tulevaisuuden sotekeskushankkeen Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden järjestöpilotti. Järjestöpilottihankkeet on tarkoitettu korona-ajan aiheuttamaan tuen tarpeeseen. Järjestöpilotit on tehty STM:n rahoituksella.

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Vuosien 2021-2022 aikana tehdyssä väestökyselyyn ja rekistereihin perustuvassa LAKU (Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset) -tutkimuksessa käy ilmi, että 16-74 -vuotiaista suomalaisista 75% on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa ainakin kerran elämässään. Tästä parisuhdeväkivaltaa on kokenut 44% ja lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa 65%. Samassa tutkimuksessa todetaan, että väkivallasta aiheutuvat kustannukset sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluihin ovat merkittävät. Palveluiden käyttäminen on väkivallan kokijoiden kohdalla runsasta, vaikka merkittävä osa lähisuhdeväkivallasta jää palveluissa tunnistamatta. Lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että väkivaltaa kokeneet ovat merkittävästi tyytymättömämpiä palveluihin kuin ei-väkivaltaa kokeneet. (Siltala, H. ym. 2022/ https://urn.fi/URN:ISBN978-952-383-385-2)

Sosiaalihuoltolain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaalipalveluja Lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuneeseen tuen tarpeeseen. Lainsäädännön lisäksi Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset. THL on antanut kunnille ja hyvinvointialueille ohjeet lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi. Ohjeistuksessa nostetaan esille kuntien ja hyvinvointialueiden vastuu turvata yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut. Suosituksiin kuuluu muun muassa, että hyvinvointialueella on käytössä väkivallan puheeksi ottamisen ja riskinarvioinnin menetelmät sekä palvelupolku väkivallan eri osapuolille. Alueelliset erot ovat väkivaltatyössä kuitenkin merkittävät ja henkilöstön osaamisessa eroja. (THL: Ohjaus 10/2022/ https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343878-1) Turvasuunnitelma on yksi työkalu, jota suositellaan erityisesti väkivallan kokijoiden kanssa työskenneltäessä.

Turvasuunnitelma -tapaaminen järjestöpilotissa toiminta kohdistettiin kaikkiin väkivallan osapuoliin; väkivallan kokijoihin, tekijöihin sekä lapsiin ja nuoriin. Perinteisesti turvasuunnitelma mielletään työkaluksi väkivallan kokijan kanssa työskenneltäessä, mutta lähisuhdeväkivaltatyöhön keskittyvissä palveluissa, joissa kohdataan väkivallan kaikkia osapuolia turvasuunnitelma tehdään kaikille.

Oulun ensi- ja turvakoti ry:n Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö tarjoaa matalan kynnyksen palveluita kaikille väkivallan osapuolille koko Pohde hyvinvointialueella. Asiakastyön lisäksi yksikkö tarjoaa konsultaatiota ja koulutusta ammattilaisille sekä osallistuu alueelliseen verkostoyhteistyöhön. Vastaavia yksiköitä on eripuolilla Suomea.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Turvasuunnitelma-tapaamisen kohderyhmää ovat sekä lähisuhdeväkivallan eri osapuolet että ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään lähisuhdeväkivaltaa. Asiakasnäkökulmasta tavoitteena on vahvistaa turvallisuutta ja lieventää väkivallasta aiheutuvia seurauksia. Ammattilaisnäkökulmasta tavoitteena on lisätä väkivaltatyön osaamista. Järjestöpilotti oli kohdennettu lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.

Asiakasymmärrystä on kerätty Turvasuunnitelma-tapaamisten jälkeen kerättyjen palautekyselyiden avulla. Palautekyselyt on lähetetty sekä asiakkaille että ammattilaiselle. Palautekyselyissä kerättiin myös kehittämisajatuksia asiakkailta ja ammattilaisilta. Hanketta on kehitetty jatkuvan arvioinnin kehittämisen keinoin.

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Turvasuunnitelma -tapaamisen pohjalla on lähisuhdeväkivaltatyössä hyväksi havaittu toimintamalli, jossa kaikkien väkivallan osapuolten kanssa tehdään turvasuunnitelma, jota päivitetään tilanteen mukaan. Turvasuunnitelma tapaaminen -järjestöpilotissa väkivallan kokijoiden kanssa ja tekijöiden kanssa on hyödynnetty yksikössä luotua turvasuunnitelmaa (liitteet) ja lasten ja nuorten kanssa Ensi- ja turvakotien liiton Turva10 -kyselyä. Turva10-kyselyä varten ammattilaisen on käytävä maksuton verkkokoulutus. Verkkokoulutus ja materiaalit löytyvät Ensi- ja turvakotien liiton ETKL akatemiasta. Lasten ja nuorten kanssa on kuitenkin huomioitava, että turvasuunnitelma on tehtävä samalla myös toisen vanhemman kanssa. Näin varmistetaan, että perheen turvallisuus on aikuisten vastuulla.

Turvasuunnitelma -tapaamisten yhteydessä voidaan hyödyntää jo olemassa olevia työvälineitä, joita ovat muun muassa THL:n verkkosivuilta löytyvä henkilökohtainen turvasuunnitelma.

Lähisuhdeväkivallan tekijän turvasuunnitelmalomake.pdf (195.56 KB)

Lähisuhdeväkivallan kokijan turvasuunnitelmalomake.pdf (114.98 KB)

Ratkaisun testaaminen

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Turvasuunnitelma -tapaaminen on tarkoitettu lähisuhdeväkivallan kaikille osapuolille; väkivallan kokijoille, tekijöille sekä lapsille ja nuorille. Turvasuunnitelma -tapaaminen järjestetään asiakkaalle yhteistyössä kunnan palveluiden ja lähisuhdeväkivaltatyön erityispalveluiden kanssa.

Turvasuunnitelma -tapaamisen käytännön toteutus:

1) Ammattilainen tunnistaa perheen/asiakkaan tilanteessa lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa ja kertoo asiakkaalle Turvasuunnitelma -tapaamisesta.

2) Ammattilainen varaa itselle ja asiakkaalle yhteisen tunnin mittaisen turvasuunnitelma-tapaamisen lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijan kanssa.

3) Yhteiselle Turvasuunnitelma -tapaamisella tehdään asiakkaalle turvasuunnitelma.

4) Turvasuunnitelma -tapaamisen lopuksi sovitaan asiakkaan mahdollisesta jatkotuen tarpeesta sekä seurannasta.

(Liitteenä on työkalu ammattilaisen tueksi. Liitteet täydentyvät myöhemmin)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Käyttöönotto edellyttää myös, että alueella on lähisuhdeväkivaltatyön erityispalvelut ja yhteistyötä hyvinvointialueen palveluiden ja lähisuhdeväkivaltatyön palveluiden välillä. Keskeistä on sopia toimintamallin käyttöönotosta sekä tiedottamisesta asiakastyötä tekeville ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään lähisuhdeväkivaltaa. POPsote järjestöpilotoinnissa Turvasuunnitelma -tapaamisten ammattilaisille järjestettiin infoja toimintamallin jalkauttamisen tueksi. Lisäksi on tietysti tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat lähisuhdeväkivallan ja että väkivaltaan puuttuminen on määritelty osaksi heidän tehtävänkuvaa.

Pilotoinnissa Turvasuunnitelma -tapaamisia varten varattiin erilliset päivystysajat, jotta varmistettiin tapaamisten toteutuminen mahdollisimman pian tarpeen tunnistamisen jälkeen. Turvasuunnitelma -tapaamisten järjestäminen päivystysluonteisesti edellyttää resurssia lähisuhdeväkivaltatyön palveluissa. Tapaamisaikoja tarjottiin myös päivystysaikojen ulkopuolella, jotta palvelu olisi mahdollisimman joustava. Turvasuunnitelma -tapaamiset on mahdollista järjestää joko kasvotusten tai etäyhteyksiä hyödyntäen. Etäyhteyksiä hyödyntäen varmistetaan, että palvelua voidaan tarjota yhdenvertaisesti maantieteellisesti laajemmalla alueella.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Turvasuunnitelma-tapaaminen toimintamallin käytännön kokeilu jäi odotettua vähäisemmäksi. Merkittävimpänä syynä tähän oli, että tieto pilotoinnista ei tavoittanut ammattilaisia. Käyttöönotto edellyttää alueella että toimintamalli on osana rakenteita lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa ja kirjattuna osaksi väkivalta-asiakkaan hoitopolkua.

Turvasuunnitelma -tapaaminen toimintamalli on sovellettavissa alueilla, jossa on lähisuhdeväkivaltatyön osaamista. Toimintamalli toimii hyvin yhteistyössä julkisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa. Turvasuunnitelma -tapaaminen järjestöpilotissa toimintamallia hyödynnettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa, mutta toimintamallia on mahdollista käyttää kaikissa palveluissa, joissa ammattilaiset kohtaavat lähisuhdeväkivallan osapuolia.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Turvasuunnitelma -tapaaminen pilotoinnin käytännön kokeilu jäi vähäiseksi. Tapaamisia järjestettiin neljä, joista kolme järjestettiin etätapaamisina ja yksi kasvotusten. Kaikki pilottivaiheen Turvasuunnitelma -tapaamiset järjestettiin väkivaltaa kokeneille aikuisille, joista yhden kohdalla kyse oli eron jälkeisestä vainosta.

Asiakaspalautteiden mukaan käynnit vastasivat odotuksia ja asiakas sai tapaamisissa tehtyä itselleen turvasuunnitelman. Asiakkailla oli kokemus, että tapaamisilla käsiteltiin oleellisia asioita. Ammattilaisilta palautetta saatiin vähän. Palautteessa nostettiin esille, että tapaamisella suunniteltiin toimia, joilla turvatiin asiakkaiden arkea.

Koska Turvasuunnitelma-tapaamisten käytännön pilotointi jäi vähäiseksi, osana pilottia tehtiin hyvinvointialueen ammattilaisille kysely lähisuhdeväkivaltatyön palveluista alueella. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä kahdeksan ammattilaista. Vastausten perusteella ammattilaiset asiakkaalle yhdessä tehty turvasuunnitelma selkiyttäisi kaikkien osapuolten toimijuutta ja roolia. Ammattilaisten vastauksista nousi esille, että väkivaltatyön koordinoinnista ja kehittämisestä alueella oli epätietoisuutta ja koulutus koettiin puutteellisena. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että vastausmäärä jäi kuitenkin pieneksi.