Turvasuunnitelma -tapaaminen
Turvasuunnitelma -tapaaminen on toimintamalli, jonka tavoitteena on rakentaa asiakkaan turvallisuutta ja vähentää lähisuhdeväkivaltaa ja lieventää sen seurauksia sekä vahvistaa ammattilaisten lähisuhdeväkivaltatyön osaamista. Se huomioi väkivallan kaikki osapuolet.
Toimintamallin nimi
Turvasuunnitelma -tapaaminen on toimintamalli, jonka tavoitteena on rakentaa asiakkaan turvallisuutta ja vähentää lähisuhdeväkivaltaa ja lieventää sen seurauksia sekä vahvistaa ammattilaisten lähisuhdeväkivaltatyön osaamista. Se huomioi väkivallan kaikki osapuolet.
Turvasuunnitelma -tapaaminen on tarkoitettu lähisuhdeväkivallan kaikille osapuolille; väkivallan kokijoille, tekijöille sekä lapsille ja nuorille. Turvasuunnitelma -tapaaminen järjestetään asiakkaalle yhteistyössä kunnan palveluiden ja lähisuhdeväkivaltatyön erityispalveluiden kanssa.
Turvasuunnitelma -tapaamisen käytännön toteutus:
1) Ammattilainen tunnistaa perheen/asiakkaan tilanteessa lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa ja kertoo asiakkaalle Turvasuunnitelma -tapaamisesta.
2) Ammattilainen varaa itselle ja asiakkaalle yhteisen tunnin mittaisen turvasuunnitelma-tapaamisen lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijan kanssa.
3) Yhteiselle Turvasuunnitelma -tapaamisella tehdään asiakkaalle turvasuunnitelma.
4) Turvasuunnitelma -tapaamisen lopuksi sovitaan asiakkaan mahdollisesta jatkotuen tarpeesta sekä seurannasta.
(Liitteenä on työkalu ammattilaisen tueksi. Liitteet täydentyvät myöhemmin)
Turvasuunnitelma-tapaaminen on ollut yksi Tulevaisuuden sotekeskushankkeen Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden järjestöpilotti. Järjestöpilottihankkeet on tarkoitettu korona-ajan aiheuttamaan tuen tarpeeseen. Järjestöpilotit on tehty STM:n rahoituksella.
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Vuosien 2021-2022 aikana tehdyssä väestökyselyyn ja rekistereihin perustuvassa LAKU (Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset) -tutkimuksessa käy ilmi, että 16-74 -vuotiaista suomalaisista 75% on kokenut henkistä, fyysistä tai seksuaalista lähisuhdeväkivaltaa ainakin kerran elämässään. Tästä parisuhdeväkivaltaa on kokenut 44% ja lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa 65%. Samassa tutkimuksessa todetaan, että väkivallasta aiheutuvat kustannukset sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluihin ovat merkittävät. Palveluiden käyttäminen on väkivallan kokijoiden kohdalla runsasta, vaikka merkittävä osa lähisuhdeväkivallasta jää palveluissa tunnistamatta. Lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että väkivaltaa kokeneet ovat merkittävästi tyytymättömämpiä palveluihin kuin ei-väkivaltaa kokeneet. (Siltala, H. ym. 2022/ https://urn.fi/URN:ISBN978-952-383-385-2)
Sosiaalihuoltolain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä sosiaalipalveluja Lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuneeseen tuen tarpeeseen. Lainsäädännön lisäksi Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset. THL on antanut kunnille ja hyvinvointialueille ohjeet lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi. Ohjeistuksessa nostetaan esille kuntien ja hyvinvointialueiden vastuu turvata yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut. Suosituksiin kuuluu muun muassa, että hyvinvointialueella on käytössä väkivallan puheeksi ottamisen ja riskinarvioinnin menetelmät sekä palvelupolku väkivallan eri osapuolille. Alueelliset erot ovat väkivaltatyössä kuitenkin merkittävät ja henkilöstön osaamisessa eroja. (THL: Ohjaus 10/2022/ https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343878-1) Turvasuunnitelma on yksi työkalu, jota suositellaan erityisesti väkivallan kokijoiden kanssa työskenneltäessä.
Turvasuunnitelma -tapaaminen järjestöpilotissa toiminta kohdistettiin kaikkiin väkivallan osapuoliin; väkivallan kokijoihin, tekijöihin sekä lapsiin ja nuoriin. Perinteisesti turvasuunnitelma mielletään työkaluksi väkivallan kokijan kanssa työskenneltäessä, mutta lähisuhdeväkivaltatyöhön keskittyvissä palveluissa, joissa kohdataan väkivallan kaikkia osapuolia turvasuunnitelma tehdään kaikille.
Oulun ensi- ja turvakoti ry:n Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö tarjoaa matalan kynnyksen palveluita kaikille väkivallan osapuolille koko Pohde hyvinvointialueella. Asiakastyön lisäksi yksikkö tarjoaa konsultaatiota ja koulutusta ammattilaisille sekä osallistuu alueelliseen verkostoyhteistyöhön. Vastaavia yksiköitä on eripuolilla Suomea.
Turvasuunnitelma-tapaamisen kohderyhmää ovat sekä lähisuhdeväkivallan eri osapuolet että ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään lähisuhdeväkivaltaa. Asiakasnäkökulmasta tavoitteena on vahvistaa turvallisuutta ja lieventää väkivallasta aiheutuvia seurauksia. Ammattilaisnäkökulmasta tavoitteena on lisätä väkivaltatyön osaamista. Järjestöpilotti oli kohdennettu lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.
Asiakasymmärrystä on kerätty Turvasuunnitelma-tapaamisten jälkeen kerättyjen palautekyselyiden avulla. Palautekyselyt on lähetetty sekä asiakkaille että ammattilaiselle. Palautekyselyissä kerättiin myös kehittämisajatuksia asiakkailta ja ammattilaisilta. Hanketta on kehitetty jatkuvan arvioinnin kehittämisen keinoin.
Käyttöönotto edellyttää myös, että alueella on lähisuhdeväkivaltatyön erityispalvelut ja yhteistyötä hyvinvointialueen palveluiden ja lähisuhdeväkivaltatyön palveluiden välillä. Keskeistä on sopia toimintamallin käyttöönotosta sekä tiedottamisesta asiakastyötä tekeville ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään lähisuhdeväkivaltaa. POPsote järjestöpilotoinnissa Turvasuunnitelma -tapaamisten ammattilaisille järjestettiin infoja toimintamallin jalkauttamisen tueksi. Lisäksi on tietysti tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tunnistavat lähisuhdeväkivallan ja että väkivaltaan puuttuminen on määritelty osaksi heidän tehtävänkuvaa.
Pilotoinnissa Turvasuunnitelma -tapaamisia varten varattiin erilliset päivystysajat, jotta varmistettiin tapaamisten toteutuminen mahdollisimman pian tarpeen tunnistamisen jälkeen. Turvasuunnitelma -tapaamisten järjestäminen päivystysluonteisesti edellyttää resurssia lähisuhdeväkivaltatyön palveluissa. Tapaamisaikoja tarjottiin myös päivystysaikojen ulkopuolella, jotta palvelu olisi mahdollisimman joustava. Turvasuunnitelma -tapaamiset on mahdollista järjestää joko kasvotusten tai etäyhteyksiä hyödyntäen. Etäyhteyksiä hyödyntäen varmistetaan, että palvelua voidaan tarjota yhdenvertaisesti maantieteellisesti laajemmalla alueella.
Turvasuunnitelma -tapaaminen pilotoinnin käytännön kokeilu jäi vähäiseksi. Tapaamisia järjestettiin neljä, joista kolme järjestettiin etätapaamisina ja yksi kasvotusten. Kaikki pilottivaiheen Turvasuunnitelma -tapaamiset järjestettiin väkivaltaa kokeneille aikuisille, joista yhden kohdalla kyse oli eron jälkeisestä vainosta.
Asiakaspalautteiden mukaan käynnit vastasivat odotuksia ja asiakas sai tapaamisissa tehtyä itselleen turvasuunnitelman. Asiakkailla oli kokemus, että tapaamisilla käsiteltiin oleellisia asioita. Ammattilaisilta palautetta saatiin vähän. Palautteessa nostettiin esille, että tapaamisella suunniteltiin toimia, joilla turvatiin asiakkaiden arkea.
Koska Turvasuunnitelma-tapaamisten käytännön pilotointi jäi vähäiseksi, osana pilottia tehtiin hyvinvointialueen ammattilaisille kysely lähisuhdeväkivaltatyön palveluista alueella. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä kahdeksan ammattilaista. Vastausten perusteella ammattilaiset asiakkaalle yhdessä tehty turvasuunnitelma selkiyttäisi kaikkien osapuolten toimijuutta ja roolia. Ammattilaisten vastauksista nousi esille, että väkivaltatyön koordinoinnista ja kehittämisestä alueella oli epätietoisuutta ja koulutus koettiin puutteellisena. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että vastausmäärä jäi kuitenkin pieneksi.