Työ- ja toimintakyvyn tuen Rinnallakulkijapalvelun pilottijakso
Työttömille ja osatyökykyisille suunnattua työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin Rinnallakulkijapalvelua pilotoitiin ajalla 1.2.-31.12.2024 laajan palveluvalikoiman sote-keskuksissa Etelä-Karjalan hyvinvointiasemilla.
Hallitus toteuttaa laajan kokonaisuuden uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Uudistukset kohdistuvat mm. yksinkertaistamalla sosiaaliturvajärjestelmää, helpottamalla työllistymistä ja työvoimapalveluiden uudistamisen jatkamisella. Työllistymisen tukeminen vaatii hyvinvointialueiden, kuntien ja Kelan tekemää yhteistyötä. Näin asiakkaalle voidaan taata tarpeelliset palvelut, tuet ja niihin liittyvät velvoitteet mahdollisuuksien mukaan samasta lähipalvelupisteestä. Hallitusohjelmassa korostuu hyvinvoinnin edistäminen työssä sekä työkyvyttömyyden ja sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys. Työhön hakeutumisen esteitä pyritään vähentämään ja turvaamaan myös perustellun osa-aikatyön tasapainoisia työehtoja.
Hallitusohjelmassa korostuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ennaltaehkäisy, digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttö, palveluiden ketjutus ja palveluohjaus. Hoitoon ja palveluihin pääsyä pyritään parantamaan ja palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuutta pyritään parantamaan perustason palveluihin painottamalla ja vahvistamalla perustason ja erityistason palveluiden välissä olevia välimuotoisia palveluita. Palveluiden porrastuksella palvelut kohdentuvat oikein ja oikea-aikaisesti. Tämä vaatii selkeää porrasteista kokonaisrakennetta, joka muodostuu ennaltaehkäisevistä ja terveyttä ja hyvinvointia edistävistä palveluista, perustason palveluista sekä erityistason palveluista.
Lähde: Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 Hallitusohjelma (valtioneuvosto.fi)
THL suosittaa työkyvyn ja työllistymisen tuen toimintamallien käyttöönottoa hyvinvointialueella. Suositus pitää sisällään työkyvyn tuen huomioimisen hyvinvointialueen strategiatyössä ja sopimaan hyvinvointialueen ja sidosryhmien kesken sopivia yhteistyörakenteita ja resursseja. THL suosittaa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden johtamista yhtenäisenä kokonaisuutena. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus edellyttää verkostojen ja kumppanuuksien hallintaa sekä yhteistä tavoitetta. Palveluiden yhteensovittamisen onnistuminen edellyttää ammattilaisten osaamisen vahvistamista sekä johdolta verkostojohtamisen kyvykkyyttä. THL suosittaa myös työikäisten osallisuuden ja kuulluksi tulemisen vahvistamista palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä osallisuuden ja osallisuuden toteutumisen varmistamista. Työkyvyn ja työllistymisen tuki hyvinvointialueilla – suositukset toimintamallien käyttöönottoon (julkari.fi)
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiakärjistä ”Prosessit ja sujuvuus” ja ”Palvelujen porrastus” ovat keskeisiä kärkiä henkilöstöön panostamisen lisäksi. Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli” on otettu Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategisen painopisteen erillisohjelmaksi vuosille 2023–2025. Palvelupolkujen ja -prosessien kehittämisen lähtökohtana ja keinoina käytetään erityisesti seuraavia näkökulmia:
- integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliset palvelupolut;
- palveluhäiriöiden (ns. häiriökysynnän) systemaattinen tunnistaminen ja vähentäminen;
- perustason ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen sekä
- asiakkaiden ja potilaiden aktiivinen osallistaminen.
Lähde: Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategia 2023–2025
https://www.ekhva.fi/wp-content/uploads/2023/09/EKHVA_Palvelustrategia_2023-2025.pdf
Työ- ja elinkeinopalveluista, mm. työnhakijoiden työnhausta ja työllistymisestä, vastaa Te-palvelut aina vuoden -24 loppuun, jonka jälkeen työllisyyden palveluiden järjestämisvastuu siirtyy TE2024-uudistuksen myötä kunnille. Etelä-Karjalan työllisyysalueen järjestämissuunnitelmassa työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli ja hyvinvointialueen yhdyspintatyö on mainittuna seuraavasti:
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisen kannalta olennaista on hyvä yhteistyö Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa myös laajemmin kuin työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun osalta. Etelä-Karjalan hyvinvointialue kehittää tällä hetkellä työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimäistä palvelumallia. Työllisyyden edistämisen ja hyvinvointialueen yhdyspinnat on tunnistettu ja valmistelua tehdään yhdessä. Hyvinvointialueen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallilla pyritään myös ennaltaehkäisyyn ja entistä lyhyempiin palvelupolkuihin.
Lähde: Etelä-Karjalan työllisyysalueen suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämisestä ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisesta 6.9.2023
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella ensivaiheen palveluprosesseja on kehitetty tukemaan asiakkaiden ohjautumista aikaisempaa sujuvammin tarpeenmukaisin palveluihin. Palvelujen tulevien vuosien kehittämisessä painottuu asiakaslähtöisyys sekä maakunnalliset palveluverkot. Lisäksi tavoitteena on syventää palvelujen integraatiota ja vahvistaa digitalisaation hyödyntämistä. Toimintamallien ja digiratkaisujen kehittämisellä sekä yhteen kytkemisellä, asiakaslähtöisten toimintaprosessien ja ammattilaisia tukevien työvälineiden kehittämisellä sekä poikkihallinnollisella ja ylialueellisella yhteistyöllä vahvistetaan organisaation ja alueen sote-palveluiden tuottamisen kyvykkyyttä. HAPPEE2-hankkeen päätavoitteena onkin nopeuttaa hoitoon ja palveluihin pääsyä ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä edistää sote-uudistuksen toteutumista. Kehittämistyön vaikuttavuutta mitataan asetetuin indikaattorein uudistamalla työn tekemisen toimintamalleja hallitusti toimeenpanoa tukevien pilottien avulla ja siten varmistaa toiminnan vakiintuminen perustoimintaa. Yksi näistä asiakasohjauksen ja toimintaprosessien sujuvuuden parantamisen piloteista on työkyvyn tuen palvelumalli ja sen integroiminen osaksi sote-keskusten omatiimimallia.
Lähde: Etelä-Karjalan alueen RRF ”HAPPEE2”-hankesuunnitelma 5.6.2023/15.12.2023 PÄIVITETTY
Työtä – Etelä-Karjalan osatyökykyisten työkykyohjelman 2020–2022-hankkeen aikana rakennettiin yhteiskehittämisen työpajoissa kokemusasiantuntijoiden ja eri organisaatioiden ammattilaisten ja toimijoiden kanssa Etelä-Karjalan alueen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumalli, jonka jalkauttamista ja käyttöönottoa lähdettiin tekemään vuoden 2023 alusta Yhteinen tulevaisuus – Tulevaisuuden sosiaali- ja terveysasema Etelä-Karjalassa-hankkeessa. Palvelumalli sai nimekseen lopulta Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli -Rinnallakulkijapalvelu, joka kehitettiin työikäisten työttömien ja osatyökykyisten matalan kynnyksen palveluksi työkyvyn tuen haasteissa. Työttömien ja osatyökykyisten sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä muihinkin tarpeenmukaisin palveluihin pääsyssä, ohjautumisessa ja saavutettavuudessa saattaa olla haasteita tai toisaalta haasteita voi tuoda kohderyhmän monialaisten palvelujen tarve ja sen koordinointi. Näihin haasteisiin työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin rinnallakulkijapalvelun pilottijaksolla pyrittiin etsimään ratkaisuja. Tavoitteena oli myös lisätä eri ammattilaisten välistä yhteistyötä niin sisäisten toimijoiden kuin sidosryhmätoimijoidenkin välillä.
Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeen aikana tehtiin työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin rinnallakulkijapalvelun pilottijakson toteuttamisesta ehdotus joka esiteltiin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen toimialueiden johtoryhmissä. Tässä vaiheessa tehtiin päätös pilotoinnista sekä palvelun omistajuudesta. Omistajuus asetettiin työikäisten sosiaalipalvelulle ja aikuissosiaalityölle.
Happee2 hankkeen aikana toteutettiin palvelun pilottijakso. Jaksolla testattiin omistajuuden toimimista sekä laajemmin palvelun jalkauttamista pysyväksi palveluksi sote-keskukseen. Rinnallakulkijapalvelun pilottijakson tavoitteena oli työnkyvyn tuen näkökulmasta vahvistaa työ- ja toimintakyvyn tuen palveluita sote-keskuksessa sekä toissijaisesti kokeilun kautta edistää Etelä-Karjalan työllistymisen tuen monialaista ja yhtenäistä ekosysteemimallin rakentumista eri organisaatioiden välille. Oleellisin muutos kokeilussa oli, että työikäinen työtön ja asiakas sai itselleen rinnallakulkijan eli työkykykoordinaattorin, joka auttoi asiakasta hänen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelupolulla. Tällä pyrittiin myös helpottamaan asiakkaan ymmärrystä tarjolla olevista palveluista ja niiden saavutettavuutta sekä mahdollistaa asiakkaan tarpeenmukaisiin palveluihin ohjautuminen mahdollisimman oikea-aikaisesti.
Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin ja rinnallakulkijapalvelun pilottijaksolla tavoiteltiin:
- Perustason ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen sote-keskuksessa
- Palveluiden oikea-aikaisuus, porrastus, sujuvuus asiakkaan näkökulmasta
- Asiakasvastaavuus ts. ”rinnallakulkijuus” ja asiakkaan aktiivinen osallistaminen
- Asiakasohjauksen parantaminen ja näin häiriökysynnän vähentäminen
- Työttömien terveystarkastuksiin ohjautumisen sujuvoittaminen
- Työkyvyn tuen palveluiden ja niihin liittyen työkykyarviointien mahdollistaminen matalalla kynnyksellä myös niille asiakkaille, joilla ei ole monialaisten työ- ja toimintakyvyn tuen palveluiden
- Yhteistyön lisääminen ammattilaisten välillä työkyvyn tuen asiakkaiden asioissa
- Ns. turhien lääkärin lausuntoaikojen vähentyminen
- Työkyvyn tuen tietämyksen lisääminen sote-keskuksissa
Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin rinnallakulkijapalvelun kohderyhmänä ovat työikäiset työttömät sekä osatyökykyiset eteläkarjalaiset. Lisäksi palvelumalli palvelee työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollon (YTHS) palveluiden ulkopuolella olevia (esim. yrittäjät, opinnoista poissaolevat opiskelijat) sekä muista syistä työelämän ulkopuolella olevia (esim. kotihoidon tuella olevat, kotiäidit/koti-isät, syrjäytyneet) ihmisiä.
Pilottijakson aikana asiakasymmärrystä ja asiakaskokemusta kerrytettiin pyytämällä palvelua käyttäneiltä asiakkailta sekä strukturoitua että avointa kehittämispalautetta. Tätä varten asiakkaille laadittiin kehittämispalauteohje, jonka ohjeita seuraamalla asiakkaat pääsivät helposti antamaan palautetta saamastaan palvelusta ja arvioida sitä. Kehittämispalautteen keräämisellä pyrittiin osallistamaan asiakkaita palvelun jatkokehittämiseen. Palautetta saatiin pilottijakson aikana 19 asiakkaalta. Yhtenä syynä vähäiseen palautteiden määrään oli se, että työntekijät eivät aina muistaneet antaa uusille asiakkaalle kehittämispalauteohjetta tapaamisen jälkeen. Palautetta saatiin myös palvelua käyttäneille asiakkaille järjestetyn asiakaskokemustyöpajan kautta. Siihen osallistui kuusi asiakasta.
Asiakkaiden antama kehittämispalaute saamastaan palvelusta oli hyvää. Palvelu koettiin ystävälliseksi ja henkilökohtaiseksi, monipuoliseksi ja nämä ominaisuudet tekivät siitä asiakkaille arvokkaan ja arvoa tuottavan. Myös osallisuuden mahdollisuutta arvostettiin. Asiakkaan kuunteleminen ja hänen asioihin etukäteen hyvin perehtyminen olivat asiakkaille niin ikään tärkeitä asioita. Palautteiden mukaan palveluun ohjaaminen tulisi tapahtua nopeammin ja aikaisemmassa vaiheessa ja erittäin matalalla kynnyksellä. Palvelun pitäisi siis olla näkyvämpi ja tietoisuuden palvelusta olla laajempi. Asiakkaiden mukaan palvelun pitäisi pysyä monipuolisena, jonka nähdään olevan erona muihin tarjottuihin palveluihin. Auttamisen tulisi asiakaskokemuksen mukaan lähteä asiakkaan henkilökohtaisesta tilanteesta ja tarpeesta ja asioita hoitaa asiakkaan kanssa yhdessä juuri niiden asioiden osalta, jotka on kulloinkin akuuteimpina hoidettavina. Asiakkaiden pelkona on palvelun laadukkuuden aleneminen ja muuttuminen vähäisten henkilöstöresurssien vuoksi samalaiseksi palveluksi kuin muutkin palvelut.