Työ- ja toimintakyvyn tuen Rinnallakulkijapalvelun pilottijakso
Työttömille ja osatyökykyisille suunnattua työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin Rinnallakulkijapalvelua pilotoitiin ajalla 1.2.-31.12.2024 laajan palveluvalikoiman sote-keskuksissa Etelä-Karjalan hyvinvointiasemilla.
Toimintamallin nimi
Työttömille ja osatyökykyisille suunnattua työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin Rinnallakulkijapalvelua pilotoitiin ajalla 1.2.-31.12.2024 laajan palveluvalikoiman sote-keskuksissa Etelä-Karjalan hyvinvointiasemilla.
Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin rinnallakulkija-/työkykykoordinaattoripalvelun pilottijaksolla ajalla 1.2.-31.12.2024 kokeiltiin yhteiskehittämisen tuloksena syntynyttä palvelumallia käytännön työssä pidempiaikaisesti. Samalla saatiin kerättyä tietoa palvelun vaikuttavuudesta ja tarpeesta asiakkailta. Pilotoinnin pyrkimyksenä oli myös integroida työkyvyn tuki sote-keskuksiin ja osaksi omatiimimallia ja lisätä kohderyhmän osalta moniammatillista yhteistyötä niin sisäisten toimijoiden kuin muidenkin sidosryhmätoimijoidenkin välillä.
Hallitus toteuttaa laajan kokonaisuuden uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on 80 prosentin työllisyysaste vuoteen 2031 mennessä. Uudistukset kohdistuvat mm. yksinkertaistamalla sosiaaliturvajärjestelmää, helpottamalla työllistymistä ja työvoimapalveluiden uudistamisen jatkamisella. Työllistymisen tukeminen vaatii hyvinvointialueiden, kuntien ja Kelan tekemää yhteistyötä. Näin asiakkaalle voidaan taata tarpeelliset palvelut, tuet ja niihin liittyvät velvoitteet mahdollisuuksien mukaan samasta lähipalvelupisteestä. Hallitusohjelmassa korostuu hyvinvoinnin edistäminen työssä sekä työkyvyttömyyden ja sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys. Työhön hakeutumisen esteitä pyritään vähentämään ja turvaamaan myös perustellun osa-aikatyön tasapainoisia työehtoja.
Hallitusohjelmassa korostuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ennaltaehkäisy, digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttö, palveluiden ketjutus ja palveluohjaus. Hoitoon ja palveluihin pääsyä pyritään parantamaan ja palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuutta pyritään parantamaan perustason palveluihin painottamalla ja vahvistamalla perustason ja erityistason palveluiden välissä olevia välimuotoisia palveluita. Palveluiden porrastuksella palvelut kohdentuvat oikein ja oikea-aikaisesti. Tämä vaatii selkeää porrasteista kokonaisrakennetta, joka muodostuu ennaltaehkäisevistä ja terveyttä ja hyvinvointia edistävistä palveluista, perustason palveluista sekä erityistason palveluista.
Lähde: Vahva ja välittävä Suomi – Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 Hallitusohjelma (valtioneuvosto.fi)
THL suosittaa työkyvyn ja työllistymisen tuen toimintamallien käyttöönottoa hyvinvointialueella. Suositus pitää sisällään työkyvyn tuen huomioimisen hyvinvointialueen strategiatyössä ja sopimaan hyvinvointialueen ja sidosryhmien kesken sopivia yhteistyörakenteita ja resursseja. THL suosittaa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluiden johtamista yhtenäisenä kokonaisuutena. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus edellyttää verkostojen ja kumppanuuksien hallintaa sekä yhteistä tavoitetta. Palveluiden yhteensovittamisen onnistuminen edellyttää ammattilaisten osaamisen vahvistamista sekä johdolta verkostojohtamisen kyvykkyyttä. THL suosittaa myös työikäisten osallisuuden ja kuulluksi tulemisen vahvistamista palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä osallisuuden ja osallisuuden toteutumisen varmistamista. Työkyvyn ja työllistymisen tuki hyvinvointialueilla – suositukset toimintamallien käyttöönottoon (julkari.fi)
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiakärjistä ”Prosessit ja sujuvuus” ja ”Palvelujen porrastus” ovat keskeisiä kärkiä henkilöstöön panostamisen lisäksi. Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli” on otettu Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategisen painopisteen erillisohjelmaksi vuosille 2023–2025. Palvelupolkujen ja -prosessien kehittämisen lähtökohtana ja keinoina käytetään erityisesti seuraavia näkökulmia:
- integroidut sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliset palvelupolut;
- palveluhäiriöiden (ns. häiriökysynnän) systemaattinen tunnistaminen ja vähentäminen;
- perustason ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen sekä
- asiakkaiden ja potilaiden aktiivinen osallistaminen.
Lähde: Etelä-Karjalan hyvinvointialueen palvelustrategia 2023–2025
https://www.ekhva.fi/wp-content/uploads/2023/09/EKHVA_Palvelustrategia_2023-2025.pdf
Työ- ja elinkeinopalveluista, mm. työnhakijoiden työnhausta ja työllistymisestä, vastaa Te-palvelut aina vuoden -24 loppuun, jonka jälkeen työllisyyden palveluiden järjestämisvastuu siirtyy TE2024-uudistuksen myötä kunnille. Etelä-Karjalan työllisyysalueen järjestämissuunnitelmassa työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimalli ja hyvinvointialueen yhdyspintatyö on mainittuna seuraavasti:
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisen kannalta olennaista on hyvä yhteistyö Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa myös laajemmin kuin työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun osalta. Etelä-Karjalan hyvinvointialue kehittää tällä hetkellä työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimäistä palvelumallia. Työllisyyden edistämisen ja hyvinvointialueen yhdyspinnat on tunnistettu ja valmistelua tehdään yhdessä. Hyvinvointialueen työ- ja toimintakyvyn tuen palvelumallilla pyritään myös ennaltaehkäisyyn ja entistä lyhyempiin palvelupolkuihin.
Lähde: Etelä-Karjalan työllisyysalueen suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämisestä ja kotoutumisen edistämisen tehtävien hoitamisesta 6.9.2023
Työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin rinnallakulkijapalvelun kohderyhmänä ovat työikäiset työttömät sekä osatyökykyiset eteläkarjalaiset. Lisäksi palvelumalli palvelee työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollon (YTHS) palveluiden ulkopuolella olevia (esim. yrittäjät, opinnoista poissaolevat opiskelijat) sekä muista syistä työelämän ulkopuolella olevia (esim. kotihoidon tuella olevat, kotiäidit/koti-isät, syrjäytyneet) ihmisiä.
Pilottijakson aikana asiakasymmärrystä ja asiakaskokemusta kerrytettiin pyytämällä palvelua käyttäneiltä asiakkailta sekä strukturoitua että avointa kehittämispalautetta. Tätä varten asiakkaille laadittiin kehittämispalauteohje, jonka ohjeita seuraamalla asiakkaat pääsivät helposti antamaan palautetta saamastaan palvelusta ja arvioida sitä. Kehittämispalautteen keräämisellä pyrittiin osallistamaan asiakkaita palvelun jatkokehittämiseen. Palautetta saatiin pilottijakson aikana 19 asiakkaalta. Yhtenä syynä vähäiseen palautteiden määrään oli se, että työntekijät eivät aina muistaneet antaa uusille asiakkaalle kehittämispalauteohjetta tapaamisen jälkeen. Palautetta saatiin myös palvelua käyttäneille asiakkaille järjestetyn asiakaskokemustyöpajan kautta. Siihen osallistui kuusi asiakasta.
Asiakkaiden antama kehittämispalaute saamastaan palvelusta oli hyvää. Palvelu koettiin ystävälliseksi ja henkilökohtaiseksi, monipuoliseksi ja nämä ominaisuudet tekivät siitä asiakkaille arvokkaan ja arvoa tuottavan. Myös osallisuuden mahdollisuutta arvostettiin. Asiakkaan kuunteleminen ja hänen asioihin etukäteen hyvin perehtyminen olivat asiakkaille niin ikään tärkeitä asioita. Palautteiden mukaan palveluun ohjaaminen tulisi tapahtua nopeammin ja aikaisemmassa vaiheessa ja erittäin matalalla kynnyksellä. Palvelun pitäisi siis olla näkyvämpi ja tietoisuuden palvelusta olla laajempi. Asiakkaiden mukaan palvelun pitäisi pysyä monipuolisena, jonka nähdään olevan erona muihin tarjottuihin palveluihin. Auttamisen tulisi asiakaskokemuksen mukaan lähteä asiakkaan henkilökohtaisesta tilanteesta ja tarpeesta ja asioita hoitaa asiakkaan kanssa yhdessä juuri niiden asioiden osalta, jotka on kulloinkin akuuteimpina hoidettavina. Asiakkaiden pelkona on palvelun laadukkuuden aleneminen ja muuttuminen vähäisten henkilöstöresurssien vuoksi samalaiseksi palveluksi kuin muutkin palvelut.
Etelä-Karjalan työ- ja toimintakyvyn tuen ekosysteemimallin rinnallakulkija-/työkykykoordinaattoripalvelun pilottijakso laajan palvelutason hyvinvointiasemilla toteutui yhden työkykykoordinaattorin toimesta. Palvelumallin yhteiskehittämisen myötä suositus oli sisäisten siirtojen myötä saada palveluun koko Etelä-Karjalan alueelle yhteensä kolme työkykykoordinaattoria; yksi moniammatillisuudesta vastaava työkykykoordinaattori ja kaksi muuta työkykykoordinaattoria toimialueinaan Imatra ja pohjoiset seutukunnat ja Lappeenranta ja läntiset seutukunnat. Pilottijakson kuluessa ei kuitenkaan henkilöstöresursseja ollut mahdollista palveluun siirtää.
Rinnallakulkija-/työkykykoordinaattoripalvelun omistajuus yhteiskehittämisen vaiheessa loppuvuodesta 2023 oli aikuisten monialaisissa palveluissa, työikäisten sosiaalipalveluissa ja aikuissosiaalityössä. Työ itsessään on terveyssosiaalityötä ja käytössä työkykykoordinaattorilla on terveydenhuollon potilastietojärjestelmä. Pilottijakson yhtenä tuloksena pohdintaan tuli omistajuuden siirtäminen perusterveydenhuoltoon, koska työssä tarvittava asiantuntija- ja ammattiosaaminen kohdentui eniten terveydenhuoltoon asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn haasteisiin ja näiden arviointiin. Päätöstä siirrosta ei ole vielä tehty vaan rinnallakulkija-/työkykykoordinaattoripalvelu jatkuu pilottijakson jälkeenkin 1.1.2025 alkaen aikuisten monialaisissa palveluissa, työikäisten sosiaalityössä ja aikuissosiaalityössä. Omistajuuden siirtoa perusterveydenhuoltoon tarkastellaan myöhemmin tulevan organisaatiomuutoksen yhteydessä.
Palvelun jatkokehittämisen ja toiminnan vakiintumiseksi palvelusta on pilottijakson aikana kerätty kehittämispalautetta asiakkailta sekä asiakaskokemusta asiakkaille järjestetystä työpajasta. Lisäksi pilottijakson lopussa terveydenhuollon ammattilaisilta pyydettiin palaute palvelun kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä jatkokehittämisehdotuksista. Saatuja palautteita tullaan käyttämään jatkossakin palvelun kehittämisessä. Pilotoinnin perusteella tavoitteena on mahdollisesti palvelun siirto osaksi vakituista hyvinvointiaseman palveluvalikoimaa edistämään työttömien ja osatyökykyisten hoitoon pääsyä sekä lisäämään tämän kohderyhmän osalta kustannusvaikuttavuutta koordinoimalla palveluja oikea-aikaisesti ja asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Monialainen ja moniammatillinen yhteistyö ja -toiminta niin organisaatio sisällä kuin muidenkin sidosryhmätoimijoiden kanssa vaatii vielä yhteisistä toimintatavoista sopimista. Palvelun vaikutusten ja vaikuttavuuden mittareiden ja mittaamisen asioista sopiminen jää myöhemmäksi ja palvelun mahdollisen tulevan omistajan vaihdoksen jälkeen kehitettäväksi ja toteutettavaksi.
Työ- ja toimintakyvyn tuen rinnallakulkija-/työkykykoordinaattoripalveluun ohjautui yhteensä 176 asiakasta pilottijakson 1.2. – 31.12.2024 aikana. Asiakkaiden ohjautuminen palveluun kasvoi pilotin kuluessa palvelun tunnettavuuden lisääntymisen ja ammattilaisten kokeman hyödyn myötä. Palveluun ohjautumisen kanavien koettiin toimivan hyvin ammattilaisten näkökulmasta. Muiden sidosryhmätoimijoiden asiakasohjauksessa on löytynyt tehokas ja asiakasta itseään osallistava ja sitouttava tapa ohjata asiakas itse ottamaan yhteyttä rinnallakulkija-/työkykykoordinaattoripalveluun, joka kuitenkin asiakkaalle on vapaaehtoinen palvelu osana työllistämisensä edistämistä varsinkin silloin, kun asiakkaalla on työkykyynsä liittyviä työ- ja toimintakyvyn haasteita, joihin hän tarvitsee sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palveluja. Asiakkaat ovat ymmärtäneet rinnallakulkija-/työkykykoordinaattoripalvelun hyödyttävän näiden palveluiden saamiseksi ja toteutumiseksi ja eri palvelujen koordinoimiseksi työkykykoordinaattorin toimesta.
Rinnallakulkija-/työkykykoordinaattoripalvelussa on käytössä ilman ajanvarausta toteutuvat walk-in-vastaanotot (yhteensä 3 tuntia/viikko). Asiakkaita palveluun ohjautuu näiden vastaanottojen kautta verrattain vähän ja muutoinkin ajanvarauksettomat vastaanotot ovat vähäisesti käytössä. Niitä ei kuitenkaan ole ajatuksena poistaa vähäisen käytön vuoksi, sillä akuuteimpia hoidettavia asiakastapauksia tulee pääosin näiden vastaanottojen kautta, vaikkakin tämä on vähäistä.
Pilottijakson aikana palveluun ohjautumisesta rajattiin TYP-asiakkuuksissa olevat asiakkaat kokonaan pois päällekkäisen työn vuoksi. Alun perin rajaus oli yhteiskehittämisen tuloksena sovittu näin, mutta käytännössä ilmeni tilanteita, joissa TYP-asiakkaita palveluun ohjautui sisäisten ja ulkoistenkin toimijoiden kautta erinäisten palvelutarpeiden vuoksi. Yhteistyö TYPn kanssa näiden ohjautuneiden asiakkaiden osalta on muotoutunut pilottijakson aikana tapaus- ja työntekijäkohtaisesti sopien.
Rinnallakulkijapalvelupilotin toiminta on ollut tuloksellista ja siitä on saatu sekä asiakkailta että yhteistyötahoilta erittäin hyvää palautetta. Palvelumallin kehittämisen tavoitteena on ollut yhteensovittaa työ- ja toimintakyvyn tuen palveluja siten, että asiakkaalla on yhtenäinen palvelupolku, joka tukee hänen työ- ja toimintakykynsä edistämistä. Tässä tavoitteessa on onnistuttu lyhyessä ajassa yli odotusten. Nykyinen toimintamalli on toteutunut 1 htv työpanoksella. Asiamäärään ja asiakkaiden palvelutarpeisiin nähden toimintamallin resurssointi on ollut riittämätön. Jotta jatkossakin pystytään toteuttamaan asiakkaiden kokemus laadukkaasta palvelusta, edellyttää se asiakasprofilointia ja resurssoinnin tarkastelua.