Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto Etelä-Savon hyvinvointialueella
Etelä-Savon hyvinvointialueen kotihoitoon luotiin työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto, jonka tehtävänä on jakaa, kehittää ja ylläpitää hyviä työhyvinvoinnin käytäntöjä. Yhteyshenkilöt toimivat yksikkönsä esihenkilön ja henkilöstön tukena arjessa.
Oivalla ja ymmärrä
Hyvinvointialueet kamppailevat talouden haasteissa ja työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen korostuu entistä enemmän. Työnantajan on löydettävä toimintamalli, joka edistää organisaation ja työntekijöiden yhteistyötä ollen voimaannuttava asia arjessa. Työntekijästä huolehtiminen on toiminnan ja asiakastyön laadun kannalta tärkeintä.
Pula työntekijöistä ja sijaisista kuormittaa kotihoidon nykyisiä työntekijöitä, ja työhyvinvoinnista huolehtiminen nousee entistäkin tärkeämmäksi. Työpaineen keskellä työhyvinvointi jää helposti sivurooliin tai yksittäisen työntekijän omaksi asiaksi. Kotihoito tarvitsee aktiivista toimintaa oman hyvinvoinnin tukemiseen, mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua työyhteisön työhyvinvointityöhön. Ongelman ratkaisuksi ehdotetaan kotihoidon työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostomallin laajentamista. Malli on laadittu Vetovoimainen kotihoito - tehdään hyvä arki yhdessä -hankkeessa (ESR) 2020-2021.
Kotihoidon alueilta koottiin yhteen työhyvinvoinnista kiinnostuneet työntekijät, joiden kanssa pohdittiin kotihoidon hyviä ja haastavia puolia. Hanke toimi koollekutsujana huolehtien tapaamisten konkreettista toimista. Työryhmä pohti omaa rooliaan ja sen toimintamallia arjessa.
Yhteyshenkilö on osa työyhteisöä ja verkostoa. Hän toimii innostajana ja kannustajana tuoden esiin onnistumiset. Yhteyshenkilö on esihenkilön tukena hyvinvointikyselyjen tarkastelussa ja tuo osaltaan työyhteisössä olevat työilmapiiriin vaikuttavat asiat keskusteluun.
Työhyvinvoinnin vahvistamista ja siihen liittyvää toimintakulttuurin muutosta edistää yhteisesti sovittu toimintamalli, jossa on pelisäännöt ja säännöllisiä tapaamisia. Yhteiset materiaalit ja säännölliset koulutukset tukevat työhyvinvoinnin yhteyshenkilöiden ja työhyvinvointiverkoston toimintaa. Työhyvinvointiverkoston työtä koordinoidaan ja siitä viestitään laajasti eri tahoille.
Verkoston koordinoinnin avulla voidaan varmistaa, että työhyvinvointi pysyy esillä eri tasoilla ja kaikkien vastuuhenkilöiden viestinnässä. Pienen budjetin varaaminen tiimien tai työhyvinvointiverkoston käyttöön mahdollistaa ideoiden toteutuksen myös käytännössä. Varsinkin alussa on tärkeää varata aikaa työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkoston omiin keskinäisiin tapaamisiin ja omaehtoiseen tekemiseen, ettei heidän roolinsa kutistu ylhäältä päin tulevien toimenpiteiden tiedottamiseen työyhteisössä. Toiminnan tukena on yhdessä laadittu vuosikello.
Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöiden ja heistä luodun verkoston avulla työhyvinvointi on enemmän läsnä työn arjessa, kun sitä on päätetty yhteisesti kehittää. Työntekijät voivat tuoda enemmän itselleen tärkeitä työhyvinvointia tukevia ja vahvistavia asioita esiin.
Työhyvinvoinnin yhteyshenkilömallin kautta työhyvinvoinnin merkityksestä on luontevaa puhua työyhteisössä ratkaisukeskeisesti. Asia konkretisoituu ja pysyy paremmin esillä. Asioita tehdään yhdessä. Yhteyshenkilöverkosto lisää vuorovaikutusta eri tiimien välillä ja käyttöön saadaan hyviä ideoita ja toimintamalleja toisilta alueilta. Myös esihenkilöt saavat tukea työhyvinvoinnin vahvistamiseen sitoutuneilta työntekijöiltä.
Vetovoimakyselyt
Koulutukset ja koulutusmateriaalit
Työnantaja ja työntekijät vastaavat yhdessä työhyvinvoinnista ja työyhteisön ilmapiiristä. Tukena on työsuojeluhenkilöstö, luottamusmiehet ja työterveyden asiantuntijat. Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöt ja työhyvinvointiverkosto muistuttavat työhyvinvoinnin merkityksestä työn arjen keskellä ja tukevat ajatusta yhteisestä vastuusta työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Jokaisesta kotihoidon tiimistä tai kotihoitoalueelta valitaan työhyvinvoinnin yhteyshenkilö. Yhteyshenkilöt muodostavat verkoston, joka edistää kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Verkosto tapaa säännöllisesti ja suunnittelee toimintaa. Verkostolla on yhteinen Teams-työskentelyalusta. Yhteyshenkilö tarvitsee työaikaa 2-3 tuntia kuukaudessa toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi verkostotapaamisiin menee aikaa 3-4 tuntia kuukaudessa. Työaikaa ei ole erikseen työnantajan toimesta määritelty.
Verkoston tukena on alussa työhyvinvointikoordinaattori, joka ohjaa ryhmän itsenäiseksi toimijaksi. Tapaamisten vetovastuu vaihtuu säännöllisesti. Tapaamisiin voidaan kutsua asiantuntijoita tarpeen mukaan. Toimintaa ohjaa vuosikello.
Kohderyhmänä on kotihoidon työntekijät koko hyvinvointialueella. Verkoston toimintaa valmisteltiin hanketta tukevassa työntekijöiden ja esihenkilöiden epävirallisessa ohjausryhmässä. Työpajoissa selvitettiin hankkeen alussa ja lopussa työhyvinvointiin liittyvät tekijät ja ne arvioitiin kouluarvosanoin.
Verkostosta ja sen toiminnasta on kerrottu toimialan ja hankkeen omissa Turinatuokiossa. Tietoa on välitetty myös kirjallisesti työntekijöille suunnatun Ikääntyneiden palvelujen oman lehden avulla.
Lopuksi oli kaikille avoin työhyvinvoinnin webinaari, jossa kerrottiin työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostosta ja työhyvinvoinnista. Webinaariin osallistui myös organisaation työhyvinvointikoordinaattori, joka kertoi työnantajan ajatuksia työhyvinvointiin liittyen. Pääteemana on hyvinvoivan ihmisen merkitys osana hyvinvoivaa työyhteisöä.