Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto Etelä-Savon hyvinvointialueella
Etelä-Savon hyvinvointialueen kotihoitoon luotiin työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto, jonka tehtävänä on jakaa, kehittää ja ylläpitää hyviä työhyvinvoinnin käytäntöjä. Yhteyshenkilöt toimivat yksikkönsä esihenkilön ja henkilöstön tukena arjessa.
Toimintamallin nimi
Etelä-Savon hyvinvointialueen kotihoitoon luotiin työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto, jonka tehtävänä on jakaa, kehittää ja ylläpitää hyviä työhyvinvoinnin käytäntöjä. Yhteyshenkilöt toimivat yksikkönsä esihenkilön ja henkilöstön tukena arjessa.
Toimintamallin perusajatuksena on mahdollistaa yksittäisen työntekijän vaikuttaminen ja osallistuminen työyhteisön työhyvinvointityöhön. Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto kokoaa alueen hyvät käytännöt ja jakaa ne kaikkien käyttöön. Yhteyshenkilö tekee työhyvinvointia näkyväksi ja aktiivisesti pohdittavaksi asiaksi työn lomassa ja toimii alueensa työntekijöiden ja esihenkilön tukena. Hän tuo esiin onnistumisia ja ottaa puheeksi työyhteisön haastavia asioita. Toiminnan avoimuuden ja rakentavan puheen avulla yhteisöllisyys lisääntyy.
Verkosto tukee työnantajan ja muiden työhyvinvointia edistävien tahojen kanssa työntekijöiden työhyvinvointia.
Kehittämis- ja työhyvinvointityö on jokaisen työntekijän vastuulla.
Hyvinvointialueet kamppailevat talouden haasteissa ja työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen korostuu entistä enemmän. Työnantajan on löydettävä toimintamalli, joka edistää organisaation ja työntekijöiden yhteistyötä ollen voimaannuttava asia arjessa. Työntekijästä huolehtiminen on toiminnan ja asiakastyön laadun kannalta tärkeintä.
Kohderyhmänä on kotihoidon työntekijät koko hyvinvointialueella. Verkoston toimintaa valmisteltiin hanketta tukevassa työntekijöiden ja esihenkilöiden epävirallisessa ohjausryhmässä. Työpajoissa selvitettiin hankkeen alussa ja lopussa työhyvinvointiin liittyvät tekijät ja ne arvioitiin kouluarvosanoin.
Verkostosta ja sen toiminnasta on kerrottu toimialan ja hankkeen omissa Turinatuokiossa. Tietoa on välitetty myös kirjallisesti työntekijöille suunnatun Ikääntyneiden palvelujen oman lehden avulla.
Lopuksi oli kaikille avoin työhyvinvoinnin webinaari, jossa kerrottiin työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkostosta ja työhyvinvoinnista. Webinaariin osallistui myös organisaation työhyvinvointikoordinaattori, joka kertoi työnantajan ajatuksia työhyvinvointiin liittyen. Pääteemana on hyvinvoivan ihmisen merkitys osana hyvinvoivaa työyhteisöä.
Työhyvinvoinnin yhteyshenkilö edustaa omaa kotihoitoaluettaan. Työnantaja mahdollistaa toiminnan työajalla ilman erillistä aikarajaa. Taloudellinen tuki yksikön työhyvinvointiin on 30 euroa/työntekijä. Toiminnan tukena on alussa työhyvinvointikoordinaattori, jonka puoleen voi jatkossakin kääntyä. Verkoston toimintaan sitoudutaan, kokouksiin ilmoittaudutaan ja vetovastuu on jokaisella alueella vuorotellen.
Hankkeessa kotihoidon alueilta koottiin yhteen työhyvinvoinnista kiinnostuneet työntekijät, joiden kanssa pohdittiin kotihoidon hyviä ja haastavia puolia. Kotihoidon työhyvinvoinnin yhteyshenkilöitä (29) on 22 yksikössä, kolmelta alueelta jäi yhteyshenkilö puuttumaan.
Hankeaikana Etelä-Savon hyvinvointialueen työhyvinvointi on parantunut voimakkaimmin koko Suomessa (NHG vertaisarviointi 2023) ja se on tällä hetkellä erinomaisella tasolla. Hyvien tulosten oletetaan johtuneen laajasta kehittämistyöstä työhyvinvoinnin eteen.
Toimintamallin vaikutuksia on arvioitu jo aiemmin pilotin aikana asiakkaan, ammattilaisen ja organisaation näkökulmista.
ASIAKAS
Työntekijän hyvinvointi heijastuu asiakastyön laatuun ja siihen, miten asiakasta kohdellaan. Jos työntekijä ei voi hyvin, hän ei myöskään jaksa kohdata asiakasta ja keskittyä asiakkaan toimintakyvyn tukemiseen. Hyvinvoiva työntekijä jaksaa ja viihtyy työssään paremmin. Työntekijän kokema työn ilo, merkityksellisyys ja työhön sitoutuminen näkyvät myös asiakkaille.
AMMATTILAINEN
Kehittämis- ja työhyvinvointityötä ei välttämättä nähdä työntekijöiden keskuudessa yhtä arvokkaana ja tärkeänä kuin hoitotyötä. Verkoston avulla työntekijät pääsevät nostamaan itselleen tärkeitä työhyvinvointia tukevia ja vahvistavia asioita paremmin esiin. Työhyvinvointia tukevasta toiminnasta tulee enemmän työntekijöiden näköistä ja työntekijälähtöistä, mikä motivoi osallistumaan. Yhteisöllisyys ja rakentava puhe lisääntyvät. Hyvinvoivan ja toisia huomioivan työkaverin kanssa on mukavampaa työskennellä. Toimintamallin perusajatuksena on mahdollistaa yksittäisen työntekijän vaikuttaminen ja osallistuminen työyhteisön työhyvinvointityöhön. Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto kokoaa alueen hyvät käytännöt ja jakaa ne kaikkien käyttöön.
ORGANISAATIO
Liian suuri osa esihenkilöiden ajasta menee sen varmistamiseen, että kaikissa vuoroissa on riittävästi työntekijöitä. Työhyvinvointityölle on haastavaa varata aikaa. Myöskään halua ja tarvetta työhyvinvointia koskevaan työkulttuurin muutokseen ei osata sanoittaa kunnolla. Onnistuneen työhyvinvointityön avulla organisaation imago muuttuu positiivisemmaksi, työntekijöiden vaihtuvuus vähenee ja hoidon jatkuvuus paranee. Veto- ja pitovoima vahvistuvat.
Työhyvinvoinnin yhteyshenkilöverkosto jatkuu organisaation omana toimintana työhyvinvointikoordinaattorin vetämänä. Toimintamallia on tarkoitus hyödyntää koko Etelä-Savon hyvinvointialueella.
Kansikuva
