Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelukokonaisuus /Oulu
Yhteiskunnan monimutkaisten ongelmien työstämiseen tarvitaan useiden toimijoiden yhteistyötä, sillä ratkaisu löytyy harvoin yhdeltä toimijalta. Hankkeessa luodaan yhteisövaikuttavuuteen perustuva toimintamalli, jossa työikäisten pirstaleiset palvelut sovitetaan yhteen.
Oivalla ja ymmärrä
Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta, minkä vuoksi kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti (TEM 2019).
Moni työhön haluavista ei löydä itselleen työpaikkaa, vaikka työvoimapula vaivaa yrityksiä ja avoimia työpaikkoja on. Avointen työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi
- työtehtävissä tarvittavan osaamisen puutteeseen tai
- työtä hakevan henkilön työkykyyn liittyviin ennakkoluuloihin.
Toimintaympäristön haasteisiin etsitään ratkaisuja mm. vahvistamalla peruspalveluja ja ehkäisevää työtä lähellä asiakasta sekä tiivistämällä eri palvelujen välistä yhteistä työtä. Työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää saumatonta yhteistyötä myös palvelujen ja työnantajien välillä.
Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuteen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.
Meneillään on useita palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien työelämäosallisuuden lisäämisessä.
Pirstaleiset palvelut eivät aina kykene vastamaan osatyökykyisten työkyvyn ja työllistymisen ongelmiin. Monimutkaisten ongelmien työstämiseen tarvitaan useiden toimijoiden välistä yhteistyötä.
Asiakasymmärrystä kerrytetään ammattilaisten, asiakkaiden ja muiden toimijoiden välisten yhteistapaamisten, työpajojen ja verkostotyöskentelyn avulla yli organisaatio- ja sektorirajojen. Lisäksi asiakasymmärrystä lisätään organisaatioiden avaintoimijoista kootun työikäisten johtotiimin ja palautejärjestelmän avulla.
Toimijoiden välisellä yhteiskehittämisellä, vuoropuhelulla ja verkostotyöskentelyllä jäsennetään toimijoiden roolia, vastuita ja tehtäviä työkyvyn ja työllisyyden tuen palveluissa. Kunnan työllisyys- ja hyvinvointipalveluiden ohella kehittämisessä otetaan huomioon asiakkaat, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, kunta, TE-toimisto, Kela ja 3.sektori.
Yhtenä yhteiskehittämisen keinona on yhden yhteydenoton periaatteella toimiva työikäisten koordinaatio, joka auttaa sovittamaan eri organisaatioiden ja sektoreiden toimijat ja palvelut yhteen.
Mallia pilotoitiin aluksi Tuiran hyvinvointikeskuksessa ja työllisyyspalveluissa vuoden 2021-2022 aikana työkyvyn ja työllisyyden tuen palvelukokonaisuudessa. Sitä laajennettiin syksyllä 2022 Oulun muihin neljään hyvinvointikeskukseen.
Tavoitteena on ottaa käyttöön yhteinen työkyvyn tuen toimintamalli, jolla pirstaleiset palvelut sovitetaan yhteen.
- Opitaan tunnistamaan ja ottamaan puheeksi asiakkaan työkyvyn ja työllistymisen tuen tarve eri palveluissa.
- Lisätään asiakasosallisuutta ja eri ammattilaisten välistä yhteistyötä, joiden avulla varmistetaan, että asiakas saa tarpeensa mukaisen tuen ja palvelut.
- Selvitetään konkreettinen tieto asiakkaan työkyvystä ja hyödynnetään sitä käytännön tukitoimissa.
- Vähennetään asiakkaan lähettämistä/toistuvaa palaamista palvelusta toiseen suunnitelmallisella verkostotyöllä.
- Lisätään työikäisen työllistymisen ja työllistämisen mahdollisuuksia.
- Lisätään ammattilaisten osaamista ja tiedonvaihdon sujuvuutta työikäisten eri palvelujen välillä.
- Vähennetään asiakkaalle tehtävien erillisten suunnitelmien määrää ja päällekkäisten palvelujen tuottamista.
- Lisätään työkyvyn ja työllistymisen tuen menetelmien käyttöönottoa palveluissa.
Kohderyhminä ovat työkyvyn ja työllisyyden tuen palveluissa toimivat ammattilaiset, muut toimijat sekä työkyvyn ja työllisyyden tuen palveluita käyttävät asiakkaat.
Asiakasymmärrystä kerrytetään ammattilaisten, asiakkaiden ja muiden toimijoiden välisten yhteistapaamisten, työpajojen ja verkostotyöskentelyn avulla yli organisaatio- ja sektorirajojen. Lisäksi asiakasymmärrystä lisätään organisaatioiden avaintoimijoista kootun johtotiimin ja palautejärjestelmän avulla.