Työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelukokonaisuus /Oulu
Yhteiskunnan monimutkaisten ongelmien työstämiseen tarvitaan useiden toimijoiden yhteistyötä, sillä ratkaisu löytyy harvoin yhdeltä toimijalta. Hankkeessa luodaan yhteisövaikuttavuuteen perustuva toimintamalli, jossa työikäisten pirstaleiset palvelut sovitetaan yhteen.
Toimintamallin nimi
Yhteiskunnan monimutkaisten ongelmien työstämiseen tarvitaan useiden toimijoiden yhteistyötä, sillä ratkaisu löytyy harvoin yhdeltä toimijalta. Hankkeessa luodaan yhteisövaikuttavuuteen perustuva toimintamalli, jossa työikäisten pirstaleiset palvelut sovitetaan yhteen.
Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku, työttömyys ja sairaudet vähentävät työssä käyvien määrää. Työllisten määrä suhteessa työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin (työllisyysaste) vaikuttaa kuntien talouteen ja kuntalaisten palveluihin. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen edellyttää riittävän korkeaa työllisyysastetta, minkä vuoksi kaikilla työikäisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään kykyjensä mukaisesti (TEM 2019).
Moni työhön haluavista ei löydä itselleen työpaikkaa, vaikka työvoimapula vaivaa yrityksiä ja avoimia työpaikkoja on. Avointen työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen vaikeudet voivat liittyä esimerkiksi
- työtehtävissä tarvittavan osaamisen puutteeseen tai
- työtä hakevan henkilön työkykyyn liittyviin ennakkoluuloihin.
Toimintaympäristön haasteisiin etsitään ratkaisuja mm. vahvistamalla peruspalveluja ja ehkäisevää työtä lähellä asiakasta sekä tiivistämällä eri palvelujen välistä yhteistä työtä. Työelämäosallisuuden lisääminen edellyttää saumatonta yhteistyötä myös palvelujen ja työnantajien välillä.
Hallituksen työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja osatyökyisten työllistymisen ongelmiin. PALO-hankkeessa hyvinvointi- ja työllisyyspalvelut kehittävät yhdessä palveluintegraatiomallia työkyvyn ja työllistymisen tueksi. Malli perustuu yhteisövaikuttavuuteen (esim. 2011 Kania & Kramer, Collective Impact). Yhteisövaikuttavuus on viime aikoina herättänyt kiinnostusta lupaavana toimintamallina yhteiskunnan monimutkaisiin ilmiöihin liittyvien ongelmien työstämisessä. Elämän eri osa-alueilla yhtä aikaa ilmenevät ongelmat kietoutuvat usein toisiinsa ja ovat vaikeita ratkaista. Ongelmien ratkaisu löytyy harvoin vain yhdeltä toimijalta ja siksi pirstaloituneen palvelujärjestelmän yhtenäistäminen on välttämätöntä.
Meneillään on useita palvelujärjestelmän uudistamiseen tähtääviä kansallisia kehittämisohjelmia. Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille, jotta palvelut olisivat väestön saatavilla yhdenvertaisesti ja hyvinvointierot kaventuisivat. Tulevaisuudessa kuntalainen saa työkyvyn ja työllistymisen tuen palveluita myös Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksesta. TE-palvelut puolestaan siirtyvät kunnille ja kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. TE-palvelut 2024-uudistuksen tavoitteena on mm. työntekijöiden nopeaa työllistymistä edistävän palvelurakenteen luominen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on luoda nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Osa-aikainen työ on yksi keino erityisryhmien työelämäosallisuuden lisäämisessä.
Kohderyhminä ovat työkyvyn ja työllisyyden tuen palveluissa toimivat ammattilaiset, muut toimijat sekä työkyvyn ja työllisyyden tuen palveluita käyttävät asiakkaat.
Asiakasymmärrystä kerrytetään ammattilaisten, asiakkaiden ja muiden toimijoiden välisten yhteistapaamisten, työpajojen ja verkostotyöskentelyn avulla yli organisaatio- ja sektorirajojen. Lisäksi asiakasymmärrystä lisätään organisaatioiden avaintoimijoista kootun johtotiimin ja palautejärjestelmän avulla.