Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus / Kainuu
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus osiossa kuvataan osatyökykyisten työttömien palveluiden yhteensovittamista lähimpien verkostojen ja yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi kuvataan yhteinen työnjako ja vastuut.
Kainuussa on seitsemän kuntaa, joista kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa Kainuun sote –kuntayhtymä. Kainuun soten alueella asuu noin 72000 asukasta, joista noin puolet luetaan mukaan työvoimaan.
Terveyskeskuspalveluihin pääsy on ollut haasteellista heikon lääkäritilanteen ja hoitajien sijasten saannin vuoksi, johon etsitään ratkaisuita myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeiden kautta.
Kainuun väestö vähenee reilut 12 % vuoteen 2030 mennessä ja säilyy iäkkäänä. Väestön sairastavuus on maan neljänneksi suurinta ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus väestöstä on maan suurin ja väestöllinen huoltosuhde on maan neljänneksi suurin. (THL:n arviointiraportti 2019)
Kainuun alueen haasteet ovat moniulotteisia: työvoiman saatavuuden näkökulmasta lasten ja nuorten ikäryhmät ovat pieniä, ikääntyminen pienentää työvoimaa ja ennen aikaisesti eläkkeellä olevien joukko on suuri. Vaikka Kainuun alueen työllisyys on parantunut viimeisen puolentoista vuoden aikana, mutta edelleen siinä tulee esille rakenteellisen työllisyyden ja työttömyyden vinoumat. Työ ei kohtaa tekijäänsä.
Tarkkaa tietoa Kainuussa olevista osatyökykyisten työnhakijoiden määrästä ei ole, mutta terveysrajoitteista kärsivien työnhakijoiden määrät antavat suuntaa tilanteesta. Heinäkuun 2022 lopussa pitkäaikaissairaita ja vammaisia työnhakijoita oli Kainuussa 1 145, joista työttömiä oli 528. Työnhakijoilla on lisäksi vammoja, sairauksia ja muita työkyvyn rajoitteita, joista ei ole tietoa TE-toimistossa ja kuntakokeilussa. Kaikki osatyökykyiset eivät myöskään ole työnhakijana (Kainuun Ely-keskus 2022).
Kaikilla osatyökykyisten parissa työskentelevillä toimijoilla on omat työkyvyn tuen palvelut, jotka on tärkeä verkoston tuntea. Tavoitteena on, että asiakkaalle muodostuu yksi, selkeä palvelupolku, joka sisältää tarvittavat työkyvyn tuen palvelut asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on ettei tehdä päällekkäistä työtä ja asiakkaan asiat hoituvat koordinoidusti.
Palvelukokonaisuuden tavoitteena on osatyökykyisen työnhakijan yksilöllisen tuen tarpeen tunnistaminen, jouhevat palvelut työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi, työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen sekä työllisyyttä tukevien palveluiden riittävyys alueella ja tiivis yhteistyö verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
OSAKSI –hanke kehittää moniammatillista työkyvyn tuen tiimi –mallia perusterveydenhuoltoon. Tavoitteena on työkyvyn tuen palvelukokonaisuus, jossa palvelut ja yhteistyö sujuu saumattomasti asiakkaan parhaaksi. Hanke tekee yhteistyötä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –hankkeen kanssa. Lisäksi keskeisimmät strategiset liittymäkohdat hankkeessa ovat Soten palvelut, kela, työllisyydenhoito sekä järjestöt.
Kuva
Projektityöryhmän, työllisyydenhoidon, kelan sekä järjestöjen kanssa on pidetty verkostopalavereita ja pidetty työpajoja työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittämiseksi Kainuun alueella. Lisäksi kehittäjäasiakkaiden ääntä on kuultu kehittämistyössä ja Klubitalo tönärin kanssa on pidetty kehittämispäivä yhdessä kehittäjäasiakkaiden kanssa (asiakasraati). Työllisyydenhoidon kanssa muun muassa suunniteltiin alueen tarpeisiin vastaava seminaari, jonka tavoitteena oli lisätä verkoston osaamista työkyvyn tukemisessa. Verkostoyhteistyö toimii Kainuussa hyvin ja kaikilla on yhteinen päämäärä "puhaltaa yhteen hiileen", koska yksin ei kukaan pysty tätä työtä tekemään. Tämä on ollut kantava voima yhteiskehittämisen taustalla.
Projektityhmä muodostuu TTL:n työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutukseen osallistuvasta käytännön työtä tekevistä työntekijöistä, jotka aktiivisesti kehittävät toimintamallia yhteistyössä ryhmäläisten kanssa. Tämä kehittäjäjoukko on kokoontunut hankkeen aikana 3 vkon välein ja ryhmä toimii tavoitteellisesti osallistaen kaikkia ryhmäläisiä.
Ohessa projektityöryhmän jäsenet hankkeessa:
•Kelasta työkykyneuvoja
•TE-toimistosta työkykykoordinaattori
•Kuntakokeilusta työllisyysohjaaja
•Aikuissosiaalityöstä sosiaalityöntekijä
•TYP:n sosiaalityöntekijä
•Kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja
•Kuntoutustutkimusyksiköstä kuntoutusohjaaja
•Perusterveydenhuollosta työttömien terveystarkastuksia tekevä hoitaja
•Mielenterveys/päihdetyöstä psykiatrinen sairaanhoitaja
•OSAKSI -hankkeen suunnittelija
Yhteiskehittämisen kautta voidaan tiivistää yhteistyötä, löytää kehitettäviä asioita ja olla tiedon välittäjinä omiin työyhteisöihin, koska kehittämisen tiimi muodostuu monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä kehittäjäasiakkaista.
Tavoitteena on, että asiakas saa ympärilleen osaavan monialaisen verkoston. Verkosto tuntee palvelukokonaisuuden ja osaaminen lisääntyy ja palvelutarve tunnistetaan eri verkostoissa ja työkyvyn tuen palveluita osataan hyödyntää laaja-alaisesti.
Työkyvyn tuen tiimin verkostotapaamisiin 1-2 krt vuodessa on suunniteltu Kainuun alueen verkostojen yhteiskehittämisen mallia, jossa kokoonnutaan koko verkoston kanssa miettimään Kainuun alueen työttömien työ- ja toimintakyvyn tunnistamista, arviointia ja tukea sekä näiden yhteiskehittämistä verkostojen kanssa. Koolle kutsujana on koordinoiva kuntoutusohjaaja, jonka vastinparina toimii aikuissosiaalityön eläkeselvittelyn koordinaattori. Kts. liite
Kuva
Mittauksen kohteena on rakentuuko palvelupolku asiakaslähtöisesti verkostoissa?
Onko palvelutarve tunnistettu ja asiakas ohjattu oikeiden palveluiden piiriin?
Onko työ- ja toimintakyvyn tuen tarve arvioitu verkostoissa?
Onko asiakas tietoinen /osallistettu hänen prosessiinsa?
Onko työkyvyn tuen tiimiin ohjaus toimivaa, onko pilotoitu?
Onko yhteistyö sujuvaa verkostojen kanssa?
Onko asiakkaan työllisyys edistynyt näillä toimenpiteillä?
Kuva
Palveluiden yhteensovittaminen, yhteisen päämäärän asettaminen ja vuoropuhelun tärkeys korostuvat asiakkaan kokonaisvaltaisessa työkyvyn tukemisessa ja palvelutarpeen arvioinnissa. Koordinoitu palvelupolku takaa sen, ettei asiakas tipu nivelvaiheissa pois palvelujärjestelmästä.
Keinot:
Kehittäjätyöryhmä pitää työpajoja/palavereita säännöllisesti ja tuo esille aktiivisesti kehittämistä vaativia asioita kentältä ja toimii sanan saattajana myös omaan työyhteisöön ja kehitettävistä asioista viedään tieto päättäjille (päättäjille viety asian tärkeydestä viestiä). Tarvittaessa palaveriin pyydetään myös muita tahoja ja päättäjiä asian niin vaatiessa.
Työpajatyöskentelyä hyödynnetään erilaisissa yhteistyöverkostoissa muutoinkin, kuten kehittäjäasiakasryhmien kokoontumisissa ja toimintamallien rakentamisessa. Rakennetaan työkyvyn tuen tiimi Kainuun sotelle, joka tukee työkyvyn tuen prosesseja myös verkostoissa.
Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet tai vammaiset. Yleisimmät työkyvyn heikkenemistä aiheuttavat syyt ovat masennus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Osatyökyisillä on muita suurempi riski menettää työnsä, ja usein myös työhön paluu tai työllistyminen ei onnistu. Osatyökyisyyttä on monenlaista, ja se voi olla tilapäistä.
Asiakkaita on osallistettu toimintamallien kehittämisessä hankkeen alusta lähtien (kehittäjäasiakkaat, asiakasraati ja asiakaskyselyt). Asiakasosallisuuden kautta on kehitetty toimintamalleja ja viety viestiä palveluiden kehittämistarpeista myös verkostolle. Hankkeessa on työstetty mm. kehittäjäasiakkaiden ajatuksista tietokortteja, kts. liite.
Kuva
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden mallinnuksessa on hyödynnetty mm. Keski-Suomen mallia.
Työpajatyöskentelyn ja kehittäjäasiakkaiden tulosten ja kokemusten perusteella perusterveydenhuollosta ja sote puolelta yleensäkin puuttuu työkyvyn ja työllistymisen tuen koordinoija.
Jatkossa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa Kainuussa olisi myös koordinoiva kuntoutusohjaaja/työkykykoordinaattori tai muu asiakasvastaava, joka tuntee kuntoutuksen ja työllistymisen tuen kentän ja koordinoi työllisyyden ja työkyvyn tuen asioita perusterveydenhuollossa. Kelan työkykyneuvojan tuki on myös perusterveydenhuollon asiantuntijoiden tukena tärkeä. Yhteistyö kelan kanssa tukee myös moniammatillista työtä.
Ohessa on yhteistyöpajassa työstetty palvelutarpeen arviointiin peruskysymyksiä, jota kaikki toimijat voivat hyödyntää.
Kuva
Koordinoivan kuntoutusohjaajan käyttöä työkyvyn tuen tiimissä pilotoidaan syksyllä 2022, kts. edellinen.
Sote-sektori on tunnetusti siiloutunut, niin että asiakas herkästi kokee olevansa yksin tässä työ- ja toimintakyvyn tukijoiden viidakossa. Erityisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille tarvitaan asiakasvastaavia tukemaan asiakkaan yksilöllistä palvelupolkua ja koordinoimaan sitä. Myös kehittäjäasiakkaat toivat saman asian esille, jonka takia koordinoivan kuntoutusohjaajan roolia lähdettiin testaamaan työkyvyn tuen tiimin pilotoinnin yhteydessä.
Pilotoinnin jälkeen mietitään kuntoutusohjaajien roolia laajemmin perusterveydenhuollossa. Tästä selvityksestä vastaa Tulevaisuuden sote -keskus hanke yhteistyössä kuntoutuspalveluiden kanssa OSAKSI -hankkeen loppumisen jälkeen.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden hyödyntämiseksi asiakkaan tukemisessa tarvitaan ammattilaisten osaamisen vahvistamista. Laaditaan koulutussuunnitelma osaamisen vahvistamiseksi.
Perusterveydenhuollon koordinoiva kuntoutusohjaaja tuntee työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden. Työkyvyn tuki vaatii erityisosaamista, jossa on tärkeä tuntea eri toimijoiden palvelut työkyvyn tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja tukemiseksi.
Kuntoutusohjaaja toimii koordinoivana työntekijänä Kainuun sotessa asiakkaan monimutkaisemmissa työ- ja toimintakyvyn haasteissa myös muihin verkostoihin päin. Kuntoutusohjaajaa voi konsultoida työ- ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa, asiakkaan ohjaamisessa työkyvyn tuen tiimin asiakkaaksi tai esimerkiksi ohjautumisessa Kuntoutustutkimuspoliklinikalle (yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa). Kuntoutusohjaaja varaa tarvittavat ajat, toimii asiakasvastaavana työkyvyn tuen tiimissä ja seuraa asiakkaan toimenpiteiden toteutumista sovitusti. Ohessa työkyvyn tuen tiimin idea.
Asiakaspalautteiden mukaan monialaisen verkostotapaamisen kautta asiat hoituvat helposti samalla kertaa. Asiakkaan tilanteesta saadaan kokonaisvaltainen näkemys. Asiakkaat ovat kokeneet, että he saavat monialaisista palvelumahdollisuuksista tiedon samalla kertaa ja asiakas tietää keneen ottaa yhteyttä milloinkin.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden hyödyntämistä ja yhteistyön toimivuutta kokeillaan työkyvyn tuen tiimin ja asiakasvastaava mallin pilotoinnin kautta elo-marraskuussa 2022. Palvelukokonaisuuden pilotointiin kuuluu myös puhelinkonsultaatiotunnin testaaminen, johon asiakkaan asiat tuodaan nimettöminä. Työkyvyn tuen verkostotapaamisen lisäksi kuntoutusohjaaja koordinoi työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta niin, että varaa 1-2 kertaa vuodessa koko verkostolle yhteiskehittämiseksi verkostotapaamisajan -> toimii myös tiedottamisen kanavana.
Työkyvyn tuen tiimin pilotointipäiviä on sovittu 3. Työllisyydenhoidon kanssa sovittiin, että he tekevät asiakasohjauksia työkyvyn tuen tiimiin. Jokainen verkoston jäsen tutustuu asiakkaan tietoihin ennen verkostotapaamista.
Tiimissä "vakituisina" jäseninä toimii koordinoiva kuntoutusohjaaja HELLÄ -hankkeesta, työllisyysohjaaja ja/tai työkykykoordinaattori ja terveystarkastuksen tehnyt hoitaja sekä Kelan työkykyneuvoja/kuntoutussuunnittelija. OSAKSI -hankkeen suunnittelija on mukana tiimissä arvioimassa kokonaisuuden toimivuutta. Lisäksi asiakkaan palvelutarpeen mukaan työkyvyn tuen tiimiin kutsutaan muita asiantuntijoita mukaan tarpeen mukaan (periaatteena on, ettei yhtään "ylimääräistä" jäsentä ole mukana). Tapaamisesta tehdään muistio myös asiakkaalle.
Tavoitteena on asiakkaan sujuva ja hallittu palvelupolku ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuus sekä työkyvyn palvelukokokonaisuuden hyödyntäminen asiakkaan tilanteen tukemisessa. Lisäksi tavoitteena on monialaisen, asiakaslähtöisen ja koordinoidun yhteistyön toimivuuden lisääminen.
Kokeilusta tuli tärkeää tietoa, että monialaista yhteistyötä tarvitaan ja se koettiin vaikuttavaksi. Myös asiakkaan kannalta on hyvä, että kaikki asiantuntijat ja asiakas kokoontuvat saman aikaisesti, jolloin asiat hoituvat koordinoidusti.
Palvelukokonaisuuden osaaminen on erittäin tärkeää ja siihen tarvitaan jatkuvaa koulutusta.
Koppeina ja kehittämisasioina tuli esille, että olisi hyvä olla yhteinen tietoalusta. Asiakaspalvelutarpeen tunnistamisen ja arvioinnin mittareita/lomakkeita on runsaasti, tarvitaan selkeitä ratkaisuja mitä käytetään missäkin tilanteessa.