Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus osiossa kuvataan osatyökykyisten työttömien palveluiden yhteensovittamista lähimpien verkostojen ja yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi kuvataan yhteinen työnjako ja vastuut.

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus / Kainuu
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus osiossa kuvataan osatyökykyisten työttömien palveluiden yhteensovittamista lähimpien verkostojen ja yhteistyötahojen kanssa. Lisäksi kuvataan yhteinen työnjako ja vastuut.

Toteutuspaikka
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä perusterveydenhuolto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kainuu
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Kati Nevalainen

Luotu

04.06.2021

Viimeksi muokattu

14.02.2023
Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus kuvaa työkyvyn tuen kenttää, jossa asiakkaan työ- ja toimintakyvyn tunnistamiseen, arviointiin ja tukemiseksi on mahdollista saada erilaisia palveluita ja tukea. Yhteistyöllä voimme tukea asiakkaan tilannetta parhaalla mahdollisella tavalla tekemättä päällekkäistä työtä. 

Toimintaympäristö

Kainuussa on seitsemän kuntaa, joista kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta vastaa Kainuun sote –kuntayhtymä. Kainuun soten alueella asuu noin 72000 asukasta, joista noin puolet luetaan mukaan työvoimaan.

Terveyskeskuspalveluihin pääsy on ollut haasteellista heikon lääkäritilanteen ja hoitajien sijasten saannin vuoksi, johon etsitään ratkaisuita myös tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeiden kautta.

Kainuun väestö vähenee reilut 12 % vuoteen 2030 mennessä ja säilyy iäkkäänä. Väestön sairastavuus on maan neljänneksi suurinta ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus väestöstä on maan suurin ja väestöllinen huoltosuhde on maan neljänneksi suurin. (THL:n arviointiraportti 2019)

Kainuun alueen haasteet ovat moniulotteisia: työvoiman saatavuuden näkökulmasta lasten ja nuorten ikäryhmät ovat pieniä, ikääntyminen pienentää työvoimaa ja ennen aikaisesti eläkkeellä olevien joukko on suuri. Vaikka Kainuun alueen työllisyys on parantunut viimeisen puolentoista vuoden aikana, mutta edelleen siinä tulee esille rakenteellisen työllisyyden ja työttömyyden vinoumat. Työ ei kohtaa tekijäänsä.

Tarkkaa tietoa Kainuussa olevista osatyökykyisten työnhakijoiden määrästä ei ole, mutta terveysrajoitteista kärsivien työnhakijoiden määrät antavat suuntaa tilanteesta. Heinäkuun 2022 lopussa pitkäaikaissairaita ja vammaisia työnhakijoita oli Kainuussa 1 145, joista työttömiä oli 528. Työnhakijoilla on lisäksi vammoja, sairauksia ja muita työkyvyn rajoitteita, joista ei ole tietoa TE-toimistossa ja kuntakokeilussa. Kaikki osatyökykyiset eivät myöskään ole työnhakijana (Kainuun Ely-keskus 2022).

 

 

 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Osatyökykyisiä voivat olla esimerkiksi vakavasta sairaudesta toipuvat, elämänkriisin kokeneet tai vammaiset. Yleisimmät työkyvyn heikkenemistä aiheuttavat syyt ovat masennus ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Osatyökyisillä on muita suurempi riski menettää työnsä, ja usein myös työhön paluu tai työllistyminen ei onnistu. Osatyökyisyyttä on monenlaista, ja se voi olla tilapäistä.

Asiakkaita on osallistettu toimintamallien kehittämisessä hankkeen alusta lähtien (kehittäjäasiakkaat, asiakasraati ja asiakaskyselyt).  Asiakasosallisuuden kautta on kehitetty toimintamalleja ja viety viestiä palveluiden kehittämistarpeista myös verkostolle. Hankkeessa on työstetty mm. kehittäjäasiakkaiden ajatuksista tietokortteja, kts. liite.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Työpajoja on pidetty kaikkien toimijoiden kanssa ja mietitty miten yhteistyötä voitaisiin tehdä entistä paremmin verkoston kanssa asiakkaan työ- ja toimintakyvyn tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja tukemiseksi. Jatketaan työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden juurruttamista työkyvyn tuen tiimin pilotoinnin jatkamisella HELLÄ -hankkeessa vuonna 2023. 

Resurssit: Työkyvyn tuen tiimi, koordinoiva kuntoutusohjaaja ja verkostotoimijat.

Edellytyksenä jatkuva osaamisen kehittäminen.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Yhteiskeskusteluiden kautta on tuotu esille eri ammattilaisten osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tärkeys. Jokainen toimija on palveluverkostossa tärkeä, joiden osaamista kannattaa ammattilaisten sekä asiakkaan hyödyntää. Yhteiskeskustelut ovat tärkeitä palvelupolkujen sujuvan toiminnan takia. Jokaisella toimijalla on omat palvelut, joiden avulla voidaan tukea asiakkaan työ- ja toimintakykyä ja sen arviointia. Työkyvyn tuen tiimin verkosto kokoaan nämä palvelut tarpeen mukaisesti asiakkaan tilanteen selvittämiseksi ja tukemiseksi yhteisen tapaamisen avulla. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Keskustelun lisäämisessä kannattaa pysyä konkreettisella tasolla, usein toisten toimijoiden palveluita ei aina osata hyödyntää, kun niitä ei tunneta. Osaamisen vahvistamista tarvitaan työ- ja toimintakyvyn tuen tarpeen tunnistamisessa, arvioimisessa ja tukemisessa säännöllisesti. Yhteiskeskusteluiden myötä voidaan myös jakaa tietotaitoa ja sopia yhteisistä käytänteistä. Kainuussa on koettu hyväksi pitää kuntakohtaisia yhteiskehittämisen työpajoja, joissa luodaan kuntakohtaisesti myös omia toimintatapoja yhteisten toimintamallien lisäksi toimintaympäristö huomioiden. 

Toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille.

Lisäksi tarvitaan asennemuutosta siihen, että työllisyyden hoidon tukeminen on myös yksi terveydenhuollon tehtävistä.