Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Työkyvyn tuen kokonaisuuden liittäminen osaksi organisaatiorakennetta hyvinvointialueella. Työkyvyn tuen toimijoiden ja palvelujen ymmärryksen lisääminen ja monialaisen verkoston osaamisen lisääminen työkyvyn heikkenemisen riskien tunnistamisessa.
Oivalla ja ymmärrä
Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Päijät-Hämeen väkiluku on 204 569 (31.12.2022) ja työttömien määrä on 11 290 (2/2023). Hämeen ELY-keskuksen tiedotteen (21.3.2023) mukaan Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, kun koko maan työttömyysaste on 9,7. Heinolassa työttömyysaste oli 13,9 % (2/2023). Lahdessa vastaava luku oli 13,4 %. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli helmikuun 2023 lopussa 13,9 prosenttia. Maakunnan työttömyysaste oli 12,2 % eli 0,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Se on maakunnista kolmanneksi korkein Pohjois-Karjalan (13,6 %) ja KeskiSuomen (12,2 %) jälkeen.
TEM:n työllisyyskatsauksen (2/2023) mukaan alle 25-vuotiaita kaikista työttömistä koko maassa oli 10,5 %, Heinolassa 8,3 % ja Sysmässä 6,8 %.
Heinolan ja Sysmän alueen väestö ikääntyy ja vähenee. Väestöllinen huoltosuhde onkin keskimääräistä korkeampi. Vuonna 2022 yli 64-vuotiaita oli Heinolassa 35,1 % ja Sysmässä 43,2 % kaikista asukkaista.
Lisäksi Päijät-Hämeen alueen väestö ikääntyy ja vähenee. Väestöllinen huoltosuhde onkin keskimääräistä korkeampi. On ennustettu, että 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee olemaan maan 6. suurin vuonna 2030 ja 0-17-vuotiaiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin.
Syksyn 2019 THL:n asiantuntija-arvion mukaan Päijät-Hämeen tunnusluvut kertovat alueen väestön suuresta palvelun tarpeesta ja antavat merkkejä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Alueen ennaltaehkäiseviä perustason palveluita on vahvistettava ja monialaisen varhaisen tuen toimia kehitettävä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöorganisaatio noudattelee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän organisoitumisen mallia ja tuottaa palvelut terveys- ja sairaanhoitopalvelujen, perhe- ja sosiaalipalvelujen, ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen sekä pelastustoimen palvelujen toimialoina. Ydinpalvelujen toimialojen rinnalla on tukipalvelujen toimiala.
Maantieteellisesti hyvinvointialueen järjestämisvastuun piiriin kuuluvat Lahti, Hollola, Heinola, Orimattila, Asikkala, Iitti, Kärkölä, Sysmä, Padasjoki ja Hartola.
Entisen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toiminta-alueelta Myrskylän ja Pukkilan palvelujen järjestämisvastuu siirtyi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle, Heinolan ja Sysmän osalta vastuu siirtyi hyvinvointialueelle.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimintaympäristö:
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimintaympäristö on haastava. Toimintaympäristön haastavuus syntyy usean tekijän yhteisvaikutuksena: niin alueen demografia kuin sosioekonominen tilanne ovat haastavia, kansallisellakin tasolla merkittävät henkilöstökysymykset ovat ajankohtaisia Päijät-Hämeessä nyt ja tulevina vuosina, ja monitahoisesti uudistuva lainsäädäntö edellyttää toiminnan voimakasta ja jatkuvaa kehittämistä. Demografisten muutosten lisäksi alueen vaikea sosioekonominen tilanne haastaa palvelut ja niiden kehittämisen. Päijät-Hämeessä korostuvat erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmat aikuisväestön ja nuorten keskuudessa, joilla on vaikutuksia työllisyyteen ja perheiden hyvinvointiin. Päijät-Hämeen demografiset muutokset ajavat rakenteellisia palvelutarpeen muutoksia. Alueella asui vuoden 2020 lopussa 205 771 asukasta, joista n. 60 % asui Lahdessa. Alle kymmenen tuhannen asukkaan kuntia oli kuusi kymmenestä.
Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Päijät-Hämeen väestömäärä vähenee n. 3 % vuoteen 2030 ja 7 % vuoteen 2040 mennessä. Suhteellisesti eniten väestömäärä vähenee Heinolassa, Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Väestömäärän vähentyessä alueen väestörakenne muuttuu merkittävästi. Lasten, nuorten ja työikäisten väestö vähenee samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa.
Tämä heikentää entisestään alueen jo hälyttävällä tasolla olevaa huoltosuhdetta. Lapsiperheiden määrä on 2000-luvulla vähentynyt merkittävästi ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on korkea, n. 26 %. Vieraskielisiä Päijät-Hämeessä asui vuonna 2020 noin 11 000, joka on vajaat 6 % väestöstä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikärakenne tulevine muutoksineen sekä huoltosuhde on esitetty oheen liitetyssä diasetissä "Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus Päijät-Hämeessä".
Työttömyys on monimuotoista, pienituloisuus yleistä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut ja aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi. Päijät-Hämeessä on lisäksi maan keskitasoa korkeampi sairastavuus. Erityisesti mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä, työkyvyttömyyseläkettä saavia 25–64-vuotiaita on suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön keskimääräistä enemmän ja alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa.
Sosioekonomisen tilanteen haasteet ja sairastavuus muodostavat moninaisen verkon, jossa eri tekijöillä on vahvat liittymäpinnat toisiinsa. Haasteet ovat monimuotoiset erityisesti Lahden alueella.
Väestö ja palvelutarve
Päijät-Häme on asukasluvultaan keskisuuri hyvinvointialue. Alueella oli vuoden 2021 lopussa 205 124 asukasta. Alueen asukasmäärältään suurimpia kuntia ovat Lahti, Hollola ja Heinola. Näistä keskuskaupungissa Lahdessa asuu yli puolet koko alueen väestöstä.
Vuoteen 2040 ulottuvassa väestöennusteessa alueen väkiluku vähenee runsaalla 11 000 asukkaalla. Hyvinvointialueella 75 vuotta täyttäneitä on maan kuudenneksi eniten ja alle 18-vuotiaiden osuus on maan seitsemänneksi pienin. Syntyvyys on maan keskiarvoa pienempi. Lasten ja nuorten osuus väestöstä on koko maan tavoin edelleen pienenemässä.
Yli 75-vuotiaiden väestöosuuden odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä keskimääräistä nopeammin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ruotsinkielisen väestön osuus on pieni. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuudessa alue sijoittuu keskimääräisesti. Väestö ikääntyy ja palvelutarpeita kasvattaa myös korkea sairastavuus.
Työttömyystilanne Päijät-Hämeessä
Päijät-Hämeessä nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten ja samalla työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat. Myös vaikeasti työllistyviä on hyvinvointialueella maan eniten ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi. Hyvinvointialueella pienituloisia on keskimääräistä enemmän. Päijät-Hämeessä yhden vanhemman perheet ovat yleisiä ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on maan kolmanneksi suurin.
Hyvinvointialueen missio, visio ja arvot
Hyvinvointialueen missiona on tukea päijäthämäläisten hyvinvointia ja järjestää laadukkaat palvelut vastuullisesti ja joustavasti. Missio kuvaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen perustehtävän eli sen, miksi hyvinvointialue on olemassa. Hyvinvointialue tukee asukkaita ja yhteisöjä omaehtoisessa hyvinvoinnin edistämisessä sekä omien voimavarojensa löytämisessä, vahvistamisessa ja hyödyntämisessä. Vastuullinen järjestäjä määrittelee palvelut ja niiden tuottajat asukkaiden tarpeen pohjalta.
Päijäthämäläisten hyvinvointia tuetaan yhteistyössä kuntien, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Järjestäjä huomioi eri näkökulmat, kuten laadun, kustannukset ja jatkuvuuden sekä ohjaa tuottajia toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Järjestäjä valvoo tavoitteiden mukaisen toiminnan toteutumista. Palvelujen tuottamisessa hyödynnetään joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia tapoja ja tuottajia.
Hyvinvointialueen visio kuvaa tavoiteltavan tulevaisuudenkuvan, jossa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa hyvinvointialue onnistuu luomaan hyvinvointia ja turvallisuutta, ja niihin kytkeytyen myös elinvoimaa alueelle. Alueen elinvoimaisuuden ja elinkeinorakenteen sekä työllisyyden kehittyminen puolestaan luo edellytyksiä päijäthämäläisten hyvinvoinnin kasvulle. Hyvinvointi, turvallisuus ja elinvoima ovat vahvasti toisistaan riippuvaisia. Siksi hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohella hyvinvointialue on ja haluaa myös olla osaltaan mukana luomassa elinvoimaista Päijät-Hämettä. Vision toteutuminen edellyttää myös laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen arvot ovat luottamus, rohkeus, välittäminen ja oikeudenmukaisuus. Arvot viestivät ja kiteyttävät hyvinvointialueen arvopohjaa ja ohjaavat sitä kautta arjen toimintaa.
- Luottamus : Päijät-Hämeen asukkaiden, hyvinvointialueen ja sen henkilöstön, kuntien, valtion, kolmannen sektorin, yritysten ja muiden yhteisöjen välinen luottamus ja kunnioitus rakennetaan ja ansaitaan
- Rohkeus: halu tehdä avointa ja luottamuksellista yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa
- Välittäminen: ihmisen kohtaamista ihmisenä erilaisissa tilanteissa
- Oikeudenmukaisuus: yhdenvertaisten palvelujen toteuttamista kaikille päijäthämäläisille; se on yhteisten resurssien kohdentamista niitä eniten tarvitseville ja palvelujen perustumista tarpeisiin; oikeudenmukaisuus on rehellistä ja tasapuolista asukkaiden ja henkilöstön kohtelua.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategia:
1. Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus – Edellytys: jatkettu palvelutuotannon rohkeaa uudistamista, systematisoitu laadun, turvallisuuden ja potilasturvallisuuden seuranta sekä asiakas- ja työntekijäpalautteen hyödyntäminen.
2. Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana – Edellytys: onnistuttu henkilöstön kanssa henkilöstöohjelman toimeenpanossa täysimääräisesti; korkea ja jatkuvasti kehittyvä ammattitaito, moniammatillisuus, työhyvinvointi ja johtaminen
3. Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi - Edellytys: muodostettu maakunnallista ajattelua tukeva uusi aluedemokraattinen hallintomalli.
Päijät-Hämeen Hyvinvointialueen tehtävä on tukea päijäthämäläisten hyvinvointia ja järjestää laadukkaita palveluja vastuullisesti ja joustavasti. Vastuullinen järjestäjä määrittelee palvelut ja niiden tuottajat asukkaiden tarpeen pohjalta. Päijäthämäläisten hyvinvointia tuetaan yhteistyössä kuntien, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Myös Yhteistyöllä tukea työkykyyn -hankkeessa asiakasosallisuus on keskiössä palveluja kehitettäessä. Tärkeätä on ottaa kaikki toimijat kehittämistyöhön mukaan; hyvinvointialue, TE-palvelut, Kela, kuntien työllisyyspalvelut ja kolmas sektori.
Monialaiset työkyvyn tuen palvelut ovat alueellamme toimineet melko hajanaisesti ja suunnittelemattomasti. Palvelukokonaisuus tarvitsee vahvaa johtamista ja yhteisen strategian. Ammattilaisilla on tarvetta osaamisen vahvistamiseen ja koulutukseen asiakkaan työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistamiseen, kuntoutustarpeen arvioimiseen sekä verkostotyön hyödyntämiseen. Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden tulee toimia organisoidusti ja palveluprosessit dokumentoidaan ohjaamaan käytännön työtä.
Tavoitteena on luoda, tehdä näkyväksi ja ottaa käyttöön alueella pilotoitu eri osapuolten näkökulmasta toimiva työkyvyn tuen toimintamalli.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittäminen on linjassa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategian kanssa. Edistämme vaikuttavien, kustannustehokkaiden sekä saavutettavien palvelujen kehittämistä ja asiakaskokemuksen vahvistamista alueella, jossa työttömyys on monimuotoista ja sosioekonominen tilanne haasteellinen. Työkyvyn tuen palvelujen entistä systemaattisemmalla johtamisella ja koordinoimisella vaikuttavuus ja tehokkuus lisääntyy. Asiakaskokemus on lähtökohta vaikuttavien palvelujen kehittämiselle; palvelut luodaan ihmistä varten ja sellaiseen muotoon, jossa niistä on asiakkaalle hyötyä, etua ja eteenpäin viemisen voimaa.
Asiakkaille näkyvää etua toimivista työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksista on siinä, että asiakkaan siirtäminen ammattilaiselta toiselle vaihtuu siihen, että kuka tahansa ammattilainen osaa kutsua koolle tarvittavan verkoston ja ymmärtää asiakkaan tuen tarpeen. Pyrkimyksenä on päästä erillisistä palveluista palvelukokonaisuuksiin, jolloin asiakkaalla on koko ajan ammattilaisten vahva monialainen tuki mukanaan. Asiakkaat ohjautuvat tehokkaammin heille kuuluvien palvelujen ja etuisuuksien pariin, kun ammattilaiset osaavat tehdä yhteistyötä ja verkostoitua hänen ympärilleen. Tavoitteena on tehostaa asiakkaan ohjautumista tilanteeseensa soveltuvimpiin palveluihin viivästyksettä. Asiakas ja verkostot luovat yhdessä hänelle sopivimman palvelukokonaisuuden, jossa asiakkaan kulkua seurataan ja arvioidaan jatkuvasti.
Aiemmassa Työkykyohjelman hankkeessa Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä (TTO) pyrittiin jo saamaan työkyvyn tuen kokonaisuudelle struktuuria ja yhtenäisyyttä sekä tuomaan esiin puutteita ja haasteita työkyvyn tuen järjestämisessä alueella. Aika ei ehkä silloin ollut vielä kypsä siihen, että palvelukokonaisuuden kehittäminen olisi kunnolla saatu polkaistua käyntiin. Olemme todenneet YTY-hankkeessa, että työkyvyn tuen kokonaisuuden kehittäminen alueella vaatii hyvinvointialueen johdolta yhteistä tahtotilaa ja ymmärrystä. Olemmekin lähteneet kehittämistyössä etenemään siten, että pyrimme saamaan alueen johdossa aikaan ymmärrystä siitä, että alueen sosioekonominen tilanne vaatii kiinnittämään siihen huomiota. Keväällä 2023 olimme Sosiaalialan osaamiskeskus Verson ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhdyspintatyön asiantuntijayksikön (HyTe) yhteisessä palaverissa, jossa saimme tilaisuuden esitellä sekä hyvinvointialueen työttömyystilannetta että työkyvyn tuen palvelujen vaikuttavuutta. Kerroimme tilaisuudessa myös YTY -hankkeen kehittämiskohteista. Siltasimme toimenpiteitämme myös TTO -hankkeessa tehtyihin toimenpiteisiin ja niiden juurtumiseen. Tämä palaveri toimi ponnahduslautana sille, että hyvinvointialueella päätettiin kutsua koolle alueen johto työkyvyn tuen ryhmän kokoontumiseen. Ensimmäinen tapaaminen hyvinvointialueen päättäjien kesken oli syyskuun alussa 2023. Tilaisuudessa YTY -hanke piti avauspuheenvuoron. Olimme valmistelleet avauspuheenvuoroksemme videon työkyvyn tuen kokonaisuudesta (linkki) ja esitimme sen kokonaisuudessaan tilaisuudessa. Video herätti paljon keskustelua ja täytti tarkoituksensa jopa yli odotustemme. Päättäjillä heräsi ymmärrys siihen, että työkyvyn tuen asiat kuuluvat kaikille yhteisesti ja niiden edistämiseen on oltava kaikilla tahtotila. Koemme, että teimme läpimurron tässä tilaisuudessa ja pääsimme pidemmälle kuin aiemmin koskaan. Olemme jatkossakin mukana työkyvyn tuen ryhmän kokoontumisissa, joista seuraava on marraskuussa 2023.
Syyskuun tapaaminen poiki myös sen, että alueella herättiin työkyvyn tuen tiimimallin kehittämisen merkitykseen. Avosairaanhoidon tulosaluejohtajan kanssa pidetyn palaverin tuloksena on, että Heinolassa toimiva työkyvyn tuen tiimimalli otetaan käyttöön myös muissa alueen sote-keskuksissa ja tämän edistämiseksi perustetaan alatyöryhmä, jossa YTY -hanke on mukana.
Seuraavaan työkyvyn tuen ryhmän kokoontumiseen viemme terveisiä alueen työttömien terveystarkastuksia tekeviltä ammattilaisilta, päivitämme alueen työttömyystilanteen ja tuomme terveisiä muilta hyvinvointialueita, joilla työkyvyn tuen kokonaisuuden kehittämistyö on jo tehty.
Päijät-Hämeen kunnista Heinola ja Sysmä eivät olleet mukana Työkykyohjelman Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä –hankkeessa v. 2020 – 2022. Kohderyhmänä ovatkin erityisesti Heinolan ja Sysmän työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat. Kehittämistoiminta suunnataan kuitenkin koko hyvinvointialueelle ja edistetään työkyvyn tuen kokonaisuuden merkityksen tunnistamista.
Päijät-Hämeessä nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten ja samalla työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat. Myös vaikeasti työllistyviä on hyvinvointialueella maan eniten ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi. Päijät-Hämeessä työttömyyden haasteet ovat monimuotoisia, koska koulutustaso on matala sekä pienituloisia ja syrjäytyneitä on paljon. Alueella on myös korkea sairastavuus, keskimääräistä enemmän mielenterveysongelmia, alkoholikuolemia ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia asukkaita. Huoltosuhde on noususuuntainen.
Kohderyhmänä ovat alueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat. Painotamme erityisesti työkyvyn haasteiden varhaisen vaiheen tunnistamisen vahvistamista ja pyrimme edistämään työttömien ja osatyökykyisten asiakkaiden asemaa siten, ettei työttömyys pääsisi pitkittymään. Tämä edellyttää ammattilaisilta kykyä tunnistaa työkyvyn haasteet, osaamista verkostojen kokoamiseen asiakkaan tarpeen mukaisesti sekä verkostomaisen työskentelyotteen omaksumista.
Asiakaskokemusta kerätään ja hyödynnetään palvelujen suunnittelun ja toteutuksen perustana. Erityisesti palvelupilottien aikana asiakaskokemuksen kerääminen läpileikkaavasti koko kehittämistyön aikana on äärimmäisen tärkeää. Asiakaskokemusta kerätään haastattelujen, kyselyjen sekä palautekeskustelujen avulla.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden yhtenäistämisessä kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen toimialojen päättäjät sekä yhteiskumppanit. Tietoisuutta ja ymmärrystä työkyvyn tuen kokonaisuudesta vahvistetaan esittely- ja koulutustilaisuuksien, palaverien sekä keskustelujen kautta.
Kuvittele ja kokeile
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella ei ole työkyvyn tuen kokonaisuuden rakennetta. Oman haasteensa kokonaisuuden kehittämiseen tuo se, että alueella osan terveyspalveluista tuottaa yksityinen palveluntuottaja. Päijät-Hämeen kymmenen kunnan alue jakautuu terveyspalvelujen tuottamisen osalta seuraavasti: Lahti, Kärkölä, Iitti ja Hartola kuuluvat Harjun Terveydelle ja Sysmä Terveystalolle. Orimattila on aiemmin kuulunut Terveystalolle, mutta siirtyy oman tuotannon yksiköksi kesäkuun 2024 alusta. Oman toiminnan sote-keskuksia ovat Asikkala, Padasjoki, Heinola, Hollola ja Orimattila (6/2024 alkaen).
Syksyllä 2023 yhteinen tahtotila kehittää työkyvyn tuen rakenteita hyvinvointialueella vaikutti siten, että valtiovarainministeriön hyvinvointialueelle myöntämää vakiinnuttamisrahaa päätettiin ohjata hyvinvointialueen työkyvyn tuen kokonaisuuden kehittämiseen. Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) sai tehtäväkseen valmistella hankesuunnitelman nimikkeellä "Monialainen työllisyyttä edistävä palvelumalli hyvinvointialueelle". Kehittämistyö on perhe- ja sosiaalipalvelujen (PESO) sekä terveys- ja sairaanhoitopalvelujen (TESA) toimialojen yhteiskehittämishanke, jonka omistajuus on avosairaanhoidon tulosaluejohtajalla. (Tarkempi kuvaus kehittämistyön sisällöstä tiedostossa "Monialainen työllisyyttä edistävä palvelumalli hyvinvointialueelle".)
Kehittämistyön puitteissa vahvistettiin alueen työttömien terveydenhuoltoa rekrytoimalla yksi työttömien terveydenhoitaja ja yksi työkykykoordinaattori lisää alueelle. Työttömien terveydenhoitajia alueella on aiemmin toiminut kaksi: Heinolassa yksi terveydenhoitaja ja Hollolassa, Asikkalassa, Padasjoella ja Orimattilassa toinen. Työkykykoordinaattoreita on ollut yksi YTY -hankkeesta Heinolassa ja Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa v. 2023. Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen päätyttyä rekrytoimme tämän työkykykoordinaattorin työskentelemään "Monialainen työllisyyttä edistävä palvelumalli hyvinvointialueelle" -kehittämistyöhön. Rekrytoidun työkykykoordinaattorin toiminta-alueena on hyvinvointialueen kunnista Hollola, Asikkala, Padasjoki sekä kesäkuusta 2024 alkaen myös Orimattila. Jatkossa on toivomuksena saada työkykykoordinaattoritoimintaa vakiinnutettua ja laajennettua, jolloin asiakasmäärät saataisiin kohtuulliselle tasolle.
Rekrytoinnin myötä pystyimme tasoittamaan hyvinvointialueella työttömien terveydenhoitajien vastuualueita siten, että yksi terveydenhoitaja työskentelee Heinolassa, toinen Orimattila-Padasjoki -alueella ja kolmas Hollola-Asikkala -kunnissa. Työttömiä asiakkaita jokaisella terveydenhoitajalla on alueellaan verrannollisesti lähes yhtä paljon. Sekä työttömien terveydenhoitaja että työkykykoordinaattori edistävät monialaisen verkostotyöskentelyn juurruttamista hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueelle perustettiin v. 2023 Työkyvyn tuen ryhmä. Näihin ryhmän kokoontumisiin olemme koonneet alustuspuheenvuoroja kulloinkin ajankohtaisesta teemasta. Näitä koosteita on laadittu mm. työttömien terveydenhuollon tilanteesta Päijät-Hämeessä, työkyvyn tukeen kuuluvista palveluista, työkyvyn tuen kokonaisuuden liittämisestä organisaation rakenteeseen sekä kuulumisia muilta hyvinvointialueilta. Tarkoituksena on ollut herättää keskustelua ja viritellä myös yhteistä näkemystä ja tahtotilaa työkyvyn tuen kokonaisuuden edistämiseksi.
Vuonna 2024 erityisesti on puhuttanut TYP -lain muutos ja miten tulevaan TYM -lakiin vastataan hyvinvointialuetasolta. Myös asiakasohjautuminen TYM -palveluun on ollut aihe, jota on käsitelty sekä Työkyvyn tuen ryhmän tapaamisissa että TE24 -valmisteluryhmän palavereissa. Toukokuussa 2024 odotamme vielä päätöstä siitä, perustetaanko hyvinvointialueelle työkyvyn tuen tiimejä ja miten työkyvyn tuen kokonaisuus tulee asettumaan organisaatiorakenteisiin.