Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä (Kuva 1: Päijät-Hämeen sijainti).
Päijät-Hämeen väkiluku on 204 569 (31.12.2022) ja työttömien määrä on 11 290 (2/2023). Hämeen ELY-keskuksen tiedotteen (21.3.2023) mukaan Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, kun koko maan työttömyysaste on 9,7. Heinolassa työttömyysaste oli 13,9 % (2/2023). Lahdessa vastaava luku oli 13,4 %. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli helmikuun 2023 lopussa 13,9 prosenttia. Maakunnan työttömyysaste oli 12,2 % eli 0,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Se on maakunnista kolmanneksi korkein Pohjois-Karjalan (13,6 %) ja Keski-Suomen (12,2 %) jälkeen.
TEM:n työllisyyskatsauksen (2/2023) mukaan alle 25-vuotiaita kaikista työttömistä koko maassa oli 10,5 %, Heinolassa 8,3 % ja Sysmässä 6,8 %.
Heinolan ja Sysmän alueen väestö ikääntyy ja vähenee. Väestöllinen huoltosuhde onkin keskimääräistä korkeampi. Vuonna 2022 yli 64-vuotiaita oli Heinolassa 35,1 % ja Sysmässä 43,2 % kaikista asukkaista. Lisäksi Päijät-Hämeen alueen väestö ikääntyy ja vähenee. Väestöllinen huoltosuhde onkin keskimääräistä korkeampi. On ennustettu, että 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee olemaan maan 6. suurin vuonna 2030 ja 0-17-vuotiaiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin.
Syksyn 2019 THL:n asiantuntija-arvion mukaan Päijät-Hämeen tunnusluvut kertovat alueen väestön suuresta palvelun tarpeesta ja antavat merkkejä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Alueen ennaltaehkäiseviä perustason palveluita on vahvistettava ja monialaisen varhaisen tuen toimia kehitettävä.
Tilanneanalyysi
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöorganisaatio noudattelee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän organisoitumisen mallia ja tuottaa palvelut terveys- ja sairaanhoitopalvelujen, perhe- ja sosiaalipalvelujen, ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen sekä pelastustoimen palvelujen toimialoina. Ydinpalvelujen toimialojen rinnalla on tukipalvelujen toimiala. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimintaympäristö on haastava. Toimintaympäristön haastavuus syntyy usean tekijän yhteisvaikutuksena: niin alueen demografia kuin sosioekonominen tilanne ovat haastavia, kansallisellakin tasolla merkittävät henkilöstökysymykset ovat ajankohtaisia Päijät-Hämeessä nyt ja tulevina vuosina, ja monitahoisesti uudistuva lainsäädäntö edellyttää toiminnan voimakasta ja jatkuvaa kehittämistä.
Demografisten muutosten lisäksi alueen vaikea sosioekonominen tilanne haastaa palvelut ja niiden kehittämisen. Päijät-Hämeessä korostuvat erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmat aikuisväestön ja nuorten keskuudessa, joilla on vaikutuksia työllisyyteen ja perheiden hyvinvointiin. Päijät-Hämeen demografiset muutokset ajavat rakenteellisia palvelutarpeen muutoksia. Alueella asui vuoden 2020 lopussa 205 771 asukasta, joista n. 60 % asui Lahdessa. Alle kymmenen tuhannen asukkaan kuntia oli kuusi kymmenestä.
Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Päijät-Hämeen väestömäärä vähenee n. 3 % vuoteen 2030 ja 7 % vuoteen 2040 mennessä. Suhteellisesti eniten väestömäärä vähenee Heinolassa, Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Väestömäärän vähentyessä alueen väestörakenne muuttuu merkittävästi. Lasten, nuorten ja työikäisten väestö vähenee samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa (Kuva 2: Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikärakenne ja sen muutokset tulevina vuosina).
Tämä heikentää entisestään alueen jo hälyttävällä tasolla olevaa huoltosuhdetta. Lapsiperheiden määrä on 2000-luvulla vähentynyt merkittävästi ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on korkea, n. 26 %. Vieraskielisiä Päijät-Hämeessä asui vuonna 2020 noin 11 000, joka on vajaat 6 % väestöstä (Kuva 3: Väestöllinen huoltosuhde).
Työttömyys on monimuotoista, pienituloisuus yleistä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut ja aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi. Päijät-Hämeessä on lisäksi maan keskitasoa korkeampi sairastavuus. Erityisesti mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä, työkyvyttömyyseläkettä saavia 25–64-vuotiaita on suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön keskimääräistä enemmän ja alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa. Sosioekonomisen tilanteen haasteet ja sairastavuus muodostavat moninaisen verkon, jossa eri tekijöillä on vahvat liittymäpinnat toisiinsa. Haasteet ovat monimuotoiset erityisesti Lahden alueella.
Väestö ja palvelutarve
Päijät-Häme on asukasluvultaan keskisuuri hyvinvointialue. Alueella oli vuoden 2021 lopussa 205 124 asukasta. Alueen asukasmäärältään suurimpia kuntia ovat Lahti, Hollola ja Heinola. Alueen keskuskaupungissa Lahdessa asuu yli puolet koko alueen väestöstä. Vuoteen 2040 ulottuvassa väestöennusteessa alueen väkiluku vähenee runsaalla 11 000 asukkaalla. Hyvinvointialueella 75 vuotta täyttäneitä on maan kuudenneksi eniten ja alle 18-vuotiaiden osuus on maan seitsemänneksi pienin. Syntyvyys on maan keskiarvoa pienempi. Lasten ja nuorten osuus väestöstä on koko maan tavoin edelleen pienenemässä. Yli 75-vuotiaiden väestöosuuden odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä keskimääräistä nopeammin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ruotsinkielisen väestön osuus on pieni. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuudessa alue sijoittuu keskimääräisesti. Väestö ikääntyy ja palvelutarpeita kasvattaa myös korkea sairastavuus.
Päijät-Hämeessä nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten ja samalla työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat. Myös vaikeasti työllistyviä on hyvinvointialueella maan eniten ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi.
Hyvinvointialueella pienituloisia on keskimääräistä enemmän. Päijät-Hämeessä yhden vanhemman perheet ovat yleisiä ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on maan kolmanneksi suurin.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen missio, visio ja arvot
Hyvinvointialueen missiona on tukea päijäthämäläisten hyvinvointia ja järjestää laadukkaat palvelut vastuullisesti ja joustavasti. Missio kuvaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen perustehtävän eli sen, miksi hyvinvointialue on olemassa. Hyvinvointialue tukee asukkaita ja yhteisöjä omaehtoisessa hyvinvoinnin edistämisessä sekä omien voimavarojensa löytämisessä, vahvistamisessa ja hyödyntämisessä. Vastuullinen järjestäjä määrittelee palvelut ja niiden tuottajat asukkaiden tarpeen pohjalta.
Päijäthämäläisten hyvinvointia tuetaan yhteistyössä kuntien, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Järjestäjä huomioi eri näkökulmat, kuten laadun, kustannukset ja jatkuvuuden sekä ohjaa tuottajia toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Järjestäjä valvoo tavoitteiden mukaisen toiminnan toteutumista. Palvelujen tuottamisessa hyödynnetään joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia tapoja ja tuottajia.
Päijät-Hämeen visio on hyvinvoivat asukkaat turvallisessa, elinvoimaisessa ja uudistuvassa Päijät-Hämeessä. Visio kuvaa tavoiteltavan tulevaisuudenkuvan, jossa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa hyvinvointialue onnistuu luomaan hyvinvointia ja turvallisuutta, ja niihin kytkeytyen myös elinvoimaa alueelle. Alueen elinvoimaisuuden ja elinkeinorakenteen sekä työllisyyden kehittyminen puolestaan luo edellytyksiä päijäthämäläisten hyvinvoinnin kasvulle. Hyvinvointi, turvallisuus ja elinvoima ovat vahvasti toisistaan riippuvaisia. Siksi hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohella hyvinvointialue on ja haluaa myös olla osaltaan mukana luomassa elinvoimaista Päijät-Hämettä. Vision toteutuminen edellyttää myös laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen arvot ovat luottamus, rohkeus, välittäminen ja oikeudenmukaisuus. Arvot viestivät ja kiteyttävät hyvinvointialueen arvopohjaa ja ohjaavat sitä kautta arjen toimintaa.
Luottamus: Päijät-Hämeen asukkaiden, hyvinvointialueen ja sen henkilöstön, kuntien, valtion, kolmannen sektorin, yritysten ja muiden yhteisöjen välinen luottamus ja kunnioitus rakennetaan ja ansaitaan
Rohkeus: halu tehdä avointa ja luottamuksellista yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa
Välittäminen: ihmisen kohtaamista ihmisenä erilaisissa tilanteissa
Oikeudenmukaisuus: yhdenvertaisten palvelujen toteuttamista kaikille päijäthämäläisille; se on yhteisten resurssien kohdentamista niitä eniten tarvitseville ja palvelujen perustumista tarpeisiin; oikeudenmukaisuus on rehellistä ja tasapuolista asukkaiden ja henkilöstön kohtelua.
Asiakkaat tarvitsevat monialaisessa yhteistyössä suunniteltuja ja tuotettuja palvelukokonaisuuksia etenemisensä tueksi. Monialaisen yhteistyön avulla työntekijäresurssia kohdennetaan tehokkaammin ja asiakkaat saavat tarvitsemiansa palveluja oikea-aikaisesti. Asiakkailla on vahvemmat mahdollisuudet edetä kohti työ- tai opiskeluelämää (Kuva 5: Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksien hyötyjä asiakkaan, organisaation sekä yhteiskunnan näkökulmasta).
Päijät-Hämeen kunnista Heinola ja Sysmä eivät olleet mukana Työkykyohjelman Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä –kehittämistyön toimenpiteissä v. 2020 – 2022. Kohderyhmänä ovatkin tällä kertaa erityisesti Heinolan ja Sysmän työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat. Kehittämistoiminta suunnataan kuitenkin koko hyvinvointialueelle ja edistetään työkyvyn tuen kokonaisuuden rakentumista. Asiakasymmärrystä on kerrytetty jo aiempien työkykyhankkeiden aikana ja todettu asiakkaiden tarvitsevan vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista työkyvyn tuen palveluissa. Kehittämistyötä on tehty paljon, mutta edelleen alueella tarvitaan työkyvyn tuen kokonaisuudelle rakennetta ja sijoittumista organisaatiorakenteisiin.
Kehittämistyössä painotamme erityisesti työkyvyn haasteiden varhaisen vaiheen tunnistamisen merkitystä ja pyrimme edistämään työttömien ja osatyökykyisten asiakkaiden asemaa siten, ettei työttömyys pääsisi pitkittymään. Tämä edellyttää ammattilaisilta kykyä tunnistaa työkyvyn haasteet, osaamista verkostojen kokoamiseen asiakkaan tarpeen mukaisesti sekä verkostomaisen työskentelyotteen omaksumista.
Asiakaskokemusta kerätään ja hyödynnetään palvelujen suunnittelun ja toteutuksen perustana. Erityisesti palvelupilottien aikana asiakaskokemuksen kerääminen läpileikkaavasti koko kehittämistyön aikana on äärimmäisen tärkeää. Asiakaskokemusta kerätään haastattelujen, kyselyjen sekä palautekeskustelujen avulla.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden yhtenäistämisessä kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen toimialojen päättäjät sekä yhteiskumppanit. Tietoisuutta ja ymmärrystä työkyvyn tuen kokonaisuudesta vahvistetaan esittely- ja koulutustilaisuuksien, palaverien sekä keskustelujen kautta (Kuva 6: Kehittämistyön tavoitteet havainnollistettuna).
