Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P3)
Työkyvyn tuen kokonaisuuden liittäminen osaksi organisaatiorakennetta hyvinvointialueella. Yhteistyörakenteiden vahvistaminen Päijät-Hämeen työkyvyn tuen kokonaisuuden toimijoiden kesken.
Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen kokonaisuuden liittäminen osaksi organisaatiorakennetta hyvinvointialueella. Yhteistyörakenteiden vahvistaminen Päijät-Hämeen työkyvyn tuen kokonaisuuden toimijoiden kesken.
Alueella saavutetaan yhteistyökäytäntö, jossa hyvinvointialue, tulevat työllisyysalueet, TE-palvelut ja Kelan johto tapaavat säännöllisesti ja suunnittelevat yhdessä tulevaa palvelu-uudistusta ja monialaista yhteistyötä. Samalla kokoonpanolla suunnitellaan myös tulevaan TYM-uudistukseen liittyviä järjestelyjä. Yhteistyöllä tuetaan alueen asukkaiden yhtenevien ja laadukkaiden palvelukokonaisuuksien toteutumista ja saatavuutta.
Hyvinvointialueen ja kuntien välillä vallitsee vahvat yhdyspinnat. Yhdyspinnat sisältävät paitsi työkyvyn tuen kokonaisuuden, myös muita asiakaslähtöisten palvelujen toteuttamisen mahdollisuuksia. Entistä tärkeämpää on tunnistaa ja syventää näitä yhdyspintoja ja rakentaa kestävää yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien välille yhteisten asiakkaiden eduksi. Hyvinvointialueen ja työllisyysalueiden välinen vuoropuhelu ja yhteistyö on vahvistunut. Yhteistyökäytäntöjä jatketaan ja vakiinnutetaan alueella, yhteistyön tarve on jatkuva myös tulevina vuosina (Kuva 11: Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyön kehittyminen).
Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä (Kuva 1: Päijät-Hämeen sijainti).
Päijät-Hämeen väkiluku on 204 569 (31.12.2022) ja työttömien määrä on 11 290 (2/2023). Hämeen ELY-keskuksen tiedotteen (21.3.2023) mukaan Päijät-Hämeen työttömyysaste oli 12,2 prosenttia, kun koko maan työttömyysaste on 9,7. Heinolassa työttömyysaste oli 13,9 % (2/2023). Lahdessa vastaava luku oli 13,4 %. Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta oli helmikuun 2023 lopussa 13,9 prosenttia. Maakunnan työttömyysaste oli 12,2 % eli 0,9 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Se on maakunnista kolmanneksi korkein Pohjois-Karjalan (13,6 %) ja Keski-Suomen (12,2 %) jälkeen.
TEM:n työllisyyskatsauksen (2/2023) mukaan alle 25-vuotiaita kaikista työttömistä koko maassa oli 10,5 %, Heinolassa 8,3 % ja Sysmässä 6,8 %.
Heinolan ja Sysmän alueen väestö ikääntyy ja vähenee. Väestöllinen huoltosuhde onkin keskimääräistä korkeampi. Vuonna 2022 yli 64-vuotiaita oli Heinolassa 35,1 % ja Sysmässä 43,2 % kaikista asukkaista. Lisäksi Päijät-Hämeen alueen väestö ikääntyy ja vähenee. Väestöllinen huoltosuhde onkin keskimääräistä korkeampi. On ennustettu, että 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee olemaan maan 6. suurin vuonna 2030 ja 0-17-vuotiaiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin.
Syksyn 2019 THL:n asiantuntija-arvion mukaan Päijät-Hämeen tunnusluvut kertovat alueen väestön suuresta palvelun tarpeesta ja antavat merkkejä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Alueen ennaltaehkäiseviä perustason palveluita on vahvistettava ja monialaisen varhaisen tuen toimia kehitettävä.
Tilanneanalyysi
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöorganisaatio noudattelee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän organisoitumisen mallia ja tuottaa palvelut terveys- ja sairaanhoitopalvelujen, perhe- ja sosiaalipalvelujen, ikääntyneiden palvelujen ja kuntoutuksen sekä pelastustoimen palvelujen toimialoina. Ydinpalvelujen toimialojen rinnalla on tukipalvelujen toimiala. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimintaympäristö on haastava. Toimintaympäristön haastavuus syntyy usean tekijän yhteisvaikutuksena: niin alueen demografia kuin sosioekonominen tilanne ovat haastavia, kansallisellakin tasolla merkittävät henkilöstökysymykset ovat ajankohtaisia Päijät-Hämeessä nyt ja tulevina vuosina, ja monitahoisesti uudistuva lainsäädäntö edellyttää toiminnan voimakasta ja jatkuvaa kehittämistä.
Demografisten muutosten lisäksi alueen vaikea sosioekonominen tilanne haastaa palvelut ja niiden kehittämisen. Päijät-Hämeessä korostuvat erityisesti mielenterveys- ja päihdeongelmat aikuisväestön ja nuorten keskuudessa, joilla on vaikutuksia työllisyyteen ja perheiden hyvinvointiin. Päijät-Hämeen demografiset muutokset ajavat rakenteellisia palvelutarpeen muutoksia. Alueella asui vuoden 2020 lopussa 205 771 asukasta, joista n. 60 % asui Lahdessa. Alle kymmenen tuhannen asukkaan kuntia oli kuusi kymmenestä.
Tilastokeskuksen uusimman väestöennusteen mukaan Päijät-Hämeen väestömäärä vähenee n. 3 % vuoteen 2030 ja 7 % vuoteen 2040 mennessä. Suhteellisesti eniten väestömäärä vähenee Heinolassa, Hartolassa, Padasjoella ja Sysmässä. Väestömäärän vähentyessä alueen väestörakenne muuttuu merkittävästi. Lasten, nuorten ja työikäisten väestö vähenee samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa (Kuva 2: Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikärakenne ja sen muutokset tulevina vuosina).
Tämä heikentää entisestään alueen jo hälyttävällä tasolla olevaa huoltosuhdetta. Lapsiperheiden määrä on 2000-luvulla vähentynyt merkittävästi ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on korkea, n. 26 %. Vieraskielisiä Päijät-Hämeessä asui vuonna 2020 noin 11 000, joka on vajaat 6 % väestöstä (Kuva 3: Väestöllinen huoltosuhde).
Työttömyys on monimuotoista, pienituloisuus yleistä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Myös koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut ja aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi. Työttömien asukkaiden koulutustason ja työttömyyden suhdetta kuvataan kuviossa 6. Päijät-Hämeessä on lisäksi maan keskitasoa korkeampi sairastavuus. Erityisesti mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä, työkyvyttömyyseläkettä saavia 25–64-vuotiaita on suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön keskimääräistä enemmän ja alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa. Sosioekonomisen tilanteen haasteet ja sairastavuus muodostavat moninaisen verkon, jossa eri tekijöillä on vahvat liittymäpinnat toisiinsa. Haasteet ovat monimuotoiset erityisesti Lahden alueella.
Väestö ja palvelutarve
Päijät-Häme on asukasluvultaan keskisuuri hyvinvointialue. Alueella oli vuoden 2021 lopussa 205 124 asukasta. Alueen asukasmäärältään suurimpia kuntia ovat Lahti, Hollola ja Heinola. Näistä keskuskaupungissa Lahdessa asuu yli puolet koko alueen väestöstä. Vuoteen 2040 ulottuvassa väestöennusteessa alueen väkiluku vähenee runsaalla 11 000 asukkaalla. Hyvinvointialueella 75 vuotta täyttäneitä on maan kuudenneksi eniten ja alle 18-vuotiaiden osuus on maan seitsemänneksi pienin. Syntyvyys on maan keskiarvoa pienempi. Lasten ja nuorten osuus väestöstä on koko maan tavoin edelleen pienenemässä. Yli 75-vuotiaiden väestöosuuden odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä keskimääräistä nopeammin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ruotsinkielisen väestön osuus on pieni. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuudessa alue sijoittuu keskimääräisesti. Väestö ikääntyy ja palvelutarpeita kasvattaa myös korkea sairastavuus.
Päijät-Hämeessä nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten ja samalla työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat. Myös vaikeasti työllistyviä on hyvinvointialueella maan eniten ja työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi.
Hyvinvointialueella pienituloisia on keskimääräistä enemmän. Päijät-Hämeessä yhden vanhemman perheet ovat yleisiä ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on maan kolmanneksi suurin.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen missio, visio ja arvot
Hyvinvointialueen missiona on tukea päijäthämäläisten hyvinvointia ja järjestää laadukkaat palvelut vastuullisesti ja joustavasti. Missio kuvaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen perustehtävän eli sen, miksi hyvinvointialue on olemassa. Hyvinvointialue tukee asukkaita ja yhteisöjä omaehtoisessa hyvinvoinnin edistämisessä sekä omien voimavarojensa löytämisessä, vahvistamisessa ja hyödyntämisessä. Vastuullinen järjestäjä määrittelee palvelut ja niiden tuottajat asukkaiden tarpeen pohjalta.
Päijäthämäläisten hyvinvointia tuetaan yhteistyössä kuntien, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Järjestäjä huomioi eri näkökulmat, kuten laadun, kustannukset ja jatkuvuuden sekä ohjaa tuottajia toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Järjestäjä valvoo tavoitteiden mukaisen toiminnan toteutumista. Palvelujen tuottamisessa hyödynnetään joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia tapoja ja tuottajia.
Päijät-Hämeen visio on hyvinvoivat asukkaat turvallisessa, elinvoimaisessa ja uudistuvassa Päijät-Hämeessä. Visio kuvaa tavoiteltavan tulevaisuudenkuvan, jossa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa hyvinvointialue onnistuu luomaan hyvinvointia ja turvallisuutta, ja niihin kytkeytyen myös elinvoimaa alueelle. Alueen elinvoimaisuuden ja elinkeinorakenteen sekä työllisyyden kehittyminen puolestaan luo edellytyksiä päijäthämäläisten hyvinvoinnin kasvulle. Hyvinvointi, turvallisuus ja elinvoima ovat vahvasti toisistaan riippuvaisia. Siksi hyvinvoinnin ja turvallisuuden ohella hyvinvointialue on ja haluaa myös olla osaltaan mukana luomassa elinvoimaista Päijät-Hämettä. Vision toteutuminen edellyttää myös laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen arvot ovat luottamus, rohkeus, välittäminen ja oikeudenmukaisuus. Arvot viestivät ja kiteyttävät hyvinvointialueen arvopohjaa ja ohjaavat sitä kautta arjen toimintaa.
Luottamus: Päijät-Hämeen asukkaiden, hyvinvointialueen ja sen henkilöstön, kuntien, valtion, kolmannen sektorin, yritysten ja muiden yhteisöjen välinen luottamus ja kunnioitus rakennetaan ja ansaitaan
Rohkeus: halu tehdä avointa ja luottamuksellista yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa
Välittäminen: ihmisen kohtaamista ihmisenä erilaisissa tilanteissa
Oikeudenmukaisuus: yhdenvertaisten palvelujen toteuttamista kaikille päijäthämäläisille; se on yhteisten resurssien kohdentamista niitä eniten tarvitseville ja palvelujen perustumista tarpeisiin; oikeudenmukaisuus on rehellistä ja tasapuolista asukkaiden ja henkilöstön kohtelua.
Päijät-Hämeen kunnista Heinola ja Sysmä eivät olleet mukana Työkykyohjelman Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä –hankkeessa v. 2020 – 2022. Kohderyhmänä ovatkin erityisesti Heinolan ja Sysmän työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat. Kehittämistoiminta suunnataan kuitenkin koko hyvinvointialueelle ja edistetään työkyvyn tuen kokonaisuuden rakentumista. Asiakasymmärrystä on kerrytetty jo aiempien työkykyhankkeiden aikana ja todettu, että asiakkaat tarvitsevat vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista työkyvyn tuen palveluissa. Kehittämistyötä on tehty paljon, mutta edelleen alueella tarvitaan työkyvyn tuen kokonaisuudelle rakennetta ja sijoittumista organisaatiorakenteisiin.
Kohderyhmänä ovat alueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat. Painotamme erityisesti työkyvyn haasteiden varhaisen vaiheen tunnistamisen vahvistamista ja pyrimme edistämään työttömien ja osatyökykyisten asiakkaiden asemaa siten, ettei työttömyys pääsisi pitkittymään. Tämä edellyttää ammattilaisilta kykyä tunnistaa työkyvyn haasteet, osaamista verkostojen kokoamiseen asiakkaan tarpeen mukaisesti sekä verkostomaisen työskentelyotteen omaksumista.
Asiakaskokemusta kerätään ja hyödynnetään palvelujen suunnittelun ja toteutuksen perustana. Erityisesti palvelupilottien aikana asiakaskokemuksen kerääminen läpileikkaavasti koko kehittämistyön aikana on äärimmäisen tärkeää. Asiakaskokemusta kerätään haastattelujen, kyselyjen sekä palautekeskustelujen avulla.
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden yhtenäistämisessä kohderyhmänä ovat hyvinvointialueen toimialojen päättäjät sekä yhteiskumppanit. Tietoisuutta ja ymmärrystä työkyvyn tuen kokonaisuudesta vahvistetaan esittely- ja koulutustilaisuuksien, palaverien sekä keskustelujen kautta (Kuva 6: kehittämistyön tavoitteet havainnollistettuna).
Hyvinvointialueella on nähty tärkeäksi järjestäytyminen oman organisaation sisällä. Toimijoiden rooleja ja asettumista työkyvyn tuen kokonaisuudessa on kirkastettu ja tunnistettu toimijoiden välisiä yhdyspintoja (Kuva 12: Työkyvyn tuen palvelut Päijät-Hämeessä) sekä pohdittu asiakkaiden ohjautumiskäytäntöjä kokonaisuudessa.
Hyvinvointialueella on nähty hyödylliseksi tarkastella myös muiden maakuntien työkyvyn tuen kokonaisuuden rakenteita ja ratkaisuja. Suoraan ei kuitenkaan ole olemassa valmista mallia käytettävissä Päijät-Hämeen tarpeisiin. Alueella on vertailtu muiden hyvinvointialueiden ratkaisujen hyötyjä ja haasteita ja poissuljettu vaihtoehtoja, jotka eivät sovellu alueen erityispiirteisiin ja tarpeisiin. Yhteisesti kaikkien toimijoiden kanssa onkin saavutettu ymmärrys siitä, että meidän tulee yhdessä rakentaa Päijät-Hämeen oma työkyvyn tuen kokonaisuuden malli.
Alkukesästä 2024 todettiin yhteisesti, että hyvinvointialueen Työkyvyn tuen ryhmä ja TE24 valmisteluryhmä kannattaa yhdistää. Käytännön syynä tähän oli kokouskäytäntöjen tehostaminen, koska molemmissa työryhmissä toimijat olivat valtaosaltaan samat. Aikataulu kokousten järjestämiseen oli haastava, joten oli järkevämpää kutsua koolle yksi laajempi osallistujaryhmä kuin useampia suppeampia. Ensimmäinen laajennettu Työkyvyn tuen ryhmä kokoontui toukokuun alussa 2024. Tämän jälkeen yhteispalavereja on kutsuttu koolle säännöllisin 1-2 kuukauden välein. Koollekutsujana on toiminut Yhdyspintatyö ja hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen asiantuntijayksikkö. Työkyvyn tuen ryhmässä työskentelevät hyvinvointialueen edustajien lisäksi Päijät-Hämeen ja Lahden kaupungin työllisyysalueiden edustajat, järjestötoiminnan edustaja sekä Kela.
Keskustelua on käyty laajasti työkyvyn tuen kokonaisuudesta sekä työllisyydenhoidon tilanteesta alueella. Kesällä 2024 päästiin ymmärrykseen siitä, että työkyvyn tuen palvelut pyritään rakentamaan työllisyysalueiden aluetoimiston jaon mukaisesti. Suunnitelmat tarkentuivat vielä syksyn 2024 aikana, jolloin saatiin varmistus siitä kuinka alueella toimivat yksityiset terveyspalveluja tuottavat palveluntuottajat suhtautuvat suunnitelmiin. Tällöin varmistui, että Lahden, Kärkölän, Iitin ja Hartolan alueella Harjun Terveys järjestää asiakkailleen terveyspalvelut sekä edelleen myös työttömien terveystarkastukset. Sysmässä kyseiset palvelut tuottaa Terveystalo. Muualla Päijät-Hämeessä sote-palvelut pyritään keskittämään kolmen perustettavan aluetoimiston mukaisesti Hollolaan, Heinolaan ja Orimattilaan. Näihin keskuksiin tulevat sijoittumaan myös työttömien terveydenhoitajat, jotka jalkautuvat ympäristökuntiin sovitun jaon mukaisesti (Kuva 13: Työttömien terveydenhoitajien aluejako v. 2025).
Työkyvyn tuen tiimien muodostamiselle on hyvinvointialueella ollut tahtotilaa, mutta hyvinvointialueen sisäisen järjestäytymisen aikana ei tätä ole vielä voitu toteuttaa. Jatkossa tarkoituksena kuitenkin on, että työkyvyn tuen tiimit tullaan muodostamaan ja liittämään toiminta hyvinvointialueen rakenteisiin. Työkyvyn tuen tiimeissä tärkeässä roolissa tulevat olemaan työttömien terveydenhoitajat.
Yhteenveto
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden rakentuminen on viime vuosien aikana edennyt huimasti. Hyvinvointialueen, kuntien, Kelan ja te-palvelujen väliset yhdyspinnat ovat jatkuvasti monialaisen tarkastelun alla ja yhteistyötä tehdään säännöllisesti ja systemaattisesti. Alueella vallitsee yhteinen ymmärrys ja tahtotila, jonka pohjalta työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kehittäminen jatkuu edelleen (Kuva 14: Yhteistyö elementit Päijät-Hämeessä).
Vuoden 2025 muutokset työllisyyspalvelujen järjestämisessä, TYM -palveluissa sekä Ohjaamo -toiminnassa ovat jatkuvasti yhteisinä puheenaiheina ja palveluja yhteensovitetaan. Haasteena kaikilla toimijaorganisaatioilla on tulevina vuosina taloudelliset resurssit, jolloin entistäkin tärkeämpää on saada niukoilla resursseilla toteutetut palvelut vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen. Seuraavat pari vuotta tulevatkin todennäköisesti olemaan kehittämisen ja kokeilun vuosia, jolloin yhdessä luotuja palvelukokonaisuuksia testataan käytännössä ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta paitsi taloudellisella tasolla myös asiakaskokemuksen tasolla.
Kansikuva
