Työkyvyn tuen tiimi tarjoaa tukea työikäisille, jotka eivät ole työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon piirissä. Tiimi suunnittelee ja kokoaa yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen mukaiset työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut.

Toimintaympäristö

Orpon hallituksen työllisyysastetavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden ryhmien työllistämiseksi. Työllisyysasteen nostaminen vaatii useita toimenpiteitä. Suurin potentiaali työllisyysasteen nostamisessa on niissä ryhmissä, joissa työllisyys on matalaa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ihmiset voivat tehdä työtä omalla työkyvyllään, ja että työelämässä on valmiuksia työn mukauttamiseen ja työn joustoihin. Työkyvyn tuen palvelujärjestelmä koostuu pääosin sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalveluista.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työkyvyn tukeminen on ollut monen edellisen hallituksen tavoitteena. Työttömien työkyvyn ja työllistymisen tukeen liittyviä palveluja on kehitetty hankkeina. Niissä kehittämistoiminta ei ole juurtunut osaksi olemassa olevaa palvelujärjestelmää.On arvioitu, että työttömistä noin 30–40 % on pitkäaikaistyöttömiä, joista noin 50 % on osatyökykyisiä. Lisäksi arvioidaan, että työkyvyttömistä työttömistä noin viidenneksen työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla, kuntoutuksella ja työelämän joustoilla. Suurimmat työkykyä heikentävät sairausryhmät ovat mielenterveydenhäiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja päihdeongelmat.

Työttömillä on työssä käyviä huonommat mahdollisuudet saada työkykyä edistäviä palveluita. Osa työttömistä on tilanteessa, jossa heidän työkyvyn tuen, hoidon ja kuntoutuksen tarvettaan ei ole tunnistettu, eivätkä he ole päässeet tarvitsemiinsa palveluihin ja oikean etuuden piiriin. Heidän mahdollisuutensa saada terveydenhuollon palveluita ovat usein huonommat kuin työssä käyvien. Lisäksi heille on työssä käyvää väestöä vähemmän tarjolla ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Ongelmat vaikeutuvat ja kasautuvat, kun niitä ei tunnisteta riittävän varhain.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Painopistettä tulee siirtää työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen. Lähtökohtana on, että jokainen on työkykyinen johonkin työhön, jos se suunnitellaan hänen tarpeidensa mukaan ja annetaan riittävä tuki. Työttömän näkökulmasta hänen olemassa olevan työkykynsä käyttäminen merkityksellisellä tavalla on sekä inhimillistä että taloudellisesti kannattavaa. Työ antaa taloudellista turvaa, luo tulevaisuudenuskoa ja on yksilöille yksi merkittävimmistä hyvinvoinnin lähteistä

Tavoiteltu muutos

Kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on saada yksilöiden olemassa oleva työkyky käyttöön tukemalla työ- ja toimintakykyä ja työllistymistä sekä ehkäisemällä työkyvyttömyyttä. Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Työkyky tarkoittaa toimintakyvyn ja ammattitaidon muodostamaa kokonaisuutta suhteessa työn vaatimuksiin.

Tavoitteena on 

1. tunnistaa sosiaali- ja terveyskeskuksessa työttömien asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeet 

2. rakentaa asiakkaiden tarpeisiin vastaava työkyvyn tuen palvelukokonaisuus 

3. varmistaa yksilölliset palvelupolut ja palvelujen saanti 

4. vahvistaa ammattilaisten työkyvyn tuen osaamista.

Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen tiimi koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, joilla on työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja työkyvyn ja työllistymisen tuen osaamista.

Tiimi voi olla kiinteä tai verkostomainen.

Työkyvyn tuen tiimi tarjoaa tukea työikäisille, jotka eivät ole työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon piirissä.

Tiimi suunnittelee ja kokoaa yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen mukaiset työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut asiakkaan työkyvyn tueksi.

Tiimi tukee myös ammattilaista, joka tarvitsee tukea asiakkaansa työkykyyn ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.

Työkyvyn tuen tiimiin kuuluvat keskeisesti:

  • Sote-, työllisyys- ja TE-palveluiden sekä Kelan ammattilaiset  
  • Lisäksi tiimiin kutsutaan muut tarvittavat ammattilaiset, mm. järjestöt, palveluntuottajat, työterveyshuolto, koulutuspalvelut, Rikosseuraamuslaitos
  • Asiakkaan läheiset tai tukihenkilö. 

Työkykyohjelman hankkeiden työn tuloksena työkyvyn tuen tiimeille hahmottui seuraavia tehtäviä:

  1. Tuen tarpeen tunnistaminen
  2. Kertaluontoinen arviointipalvelu
  3. Ammattilaisten konsultaatio
  4. Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelu
  5. Asiakasvastaava

Tehtävä 1: Tuen tarpeen tunnistaminen:

Työkyvyn tuen tarve voidaan tunnistaa monissa eri palveluissa.

Tunnistamiseen on monia keinoja ja apuvälineitä, jotka liittyvät:

  • työ- ja toimintakykyyn
  • osaamiseen ja työllistymiseen
  • terveydentilaan
  • arjen hallintaan ja sosiaaliseen tilanteeseen
  • taloudelliseen tilanteeseen

Tehtävä 2: Kertaluontoinen arviointipalvelu:

  • Työkyvyn tuen tiimi voi olla kertaluontoinen, nopea arviointipalvelu, josta ohjaudutaan varsinaisten palvelujen piiriin.
  • Ns. paperikonsultaatio: tavoitteena varhainen tuki ja matalan kynnyksen puuttuminen.
  • Tiimiin ohjaudutaan julkisten työvoimapalveluiden ja työikäisten sosiaalipalveluiden tai terveydenhuollon kautta. Asiakkailla on mahdollisuus ottaa yhteyttä myös omatoimisesti.
  • Yhteydenotto tapahtuu nimettyyn työkyvyn tuen tiimin yhteyshenkilöön, esimerkiksi työkykykoordinaattoriin. 

Tehtävä 3: Ammattilaisten konsultaatio:

  • Matalan kynnyksen tukimuoto.
  • Asiakastyön lisäksi yhteistyöverkoston ammattilaiset tarvitsevat tukea ja konsultaatioapua työssään. He tarvitsevat tukea pohtiessaan asiakkaiden työllistymisen tuen tarpeita sekä työkykyarvioiden että suunnitelmien tilannepäivityksissä.
  • Tiimin tai sen jäsenten konsultaatiotapaamiset muille ammattilaisille.
  • Konsultaation keinoja ovat mm. tiimin viikoittaiset konsultaatioajat ja säännölliset yhteistyöpalaverit eri ammattilaisten välillä.
  • Konsultaatiota tehdään puhelimitse, sähköisesti, etä- ja lähitapaamisilla sekä yhteisillä asiakastapaamisilla.

Tehtävä 4: Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelu:

  • Palveluiden yhteissuunnittelu parantaa palvelujen laatua työkyvyn tukemisen kannalta, ja nopeuttaa asiakkaan palvelupolkuja.
  • Kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne palvelutarve. Tiimissä asiakkaan tilanteesta muodostuu kokonaiskuva, joka on tiedossa samaan aikaan eri ammattilaisilla sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluissa.
  • Arvioidaan asiakkaan kokonaisvaltaista toiminta- ja työkykyä (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen tilanne). Tarvittavat tutkimukset, lääkärin konsultaatio ja jatkosuunnitelmat.
  • Yhdessä asiakkaan kanssa rakennetaan työkykyä, kuntoutumista ja työllistymistä tukeva suunnitelma, johon kootaan asiakkaan tarvitsemat palvelut.
  • Jokaisen asiakkaan kohdalla työskentely, palvelut ja tehtävät toimet rakentuvat yksilöllisen tilanteen, historian, tavoitteiden ja toiveiden mukaisiksi. Kokemus kuulluksi tulemisesta on tärkeä.

Tehtävä 5: Asiakasvastaava:

  • Asiakasvastaavamalli sisältyy osaksi työkyvyn tuen tiimin toimintamallia.
  • Tiimistä nimetään asiakasvastaava kulkemaan asiakkaan rinnalla.
  • Asiakasvastaavana toimii asiakkaan palvelutarpeen pohjalta olennaisin ammattilainen.
  • Asiakasvastaavana ja palvelujen koordinoijana voi toimia omatyöntekijä tai työkykykoordinaattori, joka toimii myös yhteyshenkilönä esim. työllisyyspalvelujen suuntaan.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Jotta työkyvyn tuen tiimi toimisi, tarvitaan 

  • toimivia yhteistyörakenteita ja monialaisen työn johtamista
  • työajan allokoimista ja resursointia yhteisen työn tekemiseen  
  • yhteistoiminnallista työskentelyä ja yhteisiä toimintatapoja, esimerkiksi monialaisen asiakastyön osaamista, asiakastyön roolien ja vastuiden määrittelyä  
  • asiantuntijuuden jakamista: työparityöskentelyä, tiimityötä ja konsultaatiotoimintaa 
  • yhteisen osaamisen vahvistamista
  • yhteiskehittämistä (esim. PKPK-käsikirjan mallin mukaan)
Vinkit toimintamallin soveltajille

Työkyvyn tuen tiimin työvälineitä:

  • Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin työkalut
  • Työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisen tunnusmerkit
  • Lähete
  • Työkyvyn tuen suunnitelma
  • Asiakaspalautelomakkeet
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työkyvyn tuen tiimin hyödyt:

  • Toimiva keino monimutkaisten ja pitkän ajan kuluessa vaikeutuneiden asiakastilanteiden ratkaisemiseen
  • Helpottaa ja nopeuttaa asioiden selvittämistä
  • Parantaa tietojenvaihtoa
  • Lisää ammattilaisten tietämystä muiden ammattilaisten osaamisesta ja tehtävistä
  • Tukee ammattilaisia asiakkaiden tilanteiden selvittämisessä ja jatkopolkujen suunnittelussa
  • Vähentää kuormitusta, kun vastuuta voi jakaa
  • Helpottaa ammattilaisen oman roolin hahmottamista osana palvelujen kokonaisuutta