| Innokylä

Toimintaympäristö

Orpon hallituksen työllisyysastetavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden ryhmien työllistämiseksi. Työllisyysasteen nostaminen vaatii useita toimenpiteitä. Suurin potentiaali työllisyysasteen nostamisessa on niissä ryhmissä, joissa työllisyys on matalaa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ihmiset voivat tehdä työtä omalla työkyvyllään, ja että työelämässä on valmiuksia työn mukauttamiseen ja työn joustoihin. Työkyvyn tuen palvelujärjestelmä koostuu pääosin sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalveluista.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Työkyvyn tukeminen on ollut monen edellisen hallituksen tavoitteena. Työttömien työkyvyn ja työllistymisen tukeen liittyviä palveluja on kehitetty hankkeina. Niissä kehittämistoiminta ei ole juurtunut osaksi olemassa olevaa palvelujärjestelmää.On arvioitu, että työttömistä noin 30–40 % on pitkäaikaistyöttömiä, joista noin 50 % on osatyökykyisiä. Lisäksi arvioidaan, että työkyvyttömistä työttömistä noin viidenneksen työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla, kuntoutuksella ja työelämän joustoilla. Suurimmat työkykyä heikentävät sairausryhmät ovat mielenterveydenhäiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja päihdeongelmat.

Työttömillä on työssä käyviä huonommat mahdollisuudet saada työkykyä edistäviä palveluita. Osa työttömistä on tilanteessa, jossa heidän työkyvyn tuen, hoidon ja kuntoutuksen tarvettaan ei ole tunnistettu, eivätkä he ole päässeet tarvitsemiinsa palveluihin ja oikean etuuden piiriin. Heidän mahdollisuutensa saada terveydenhuollon palveluita ovat usein huonommat kuin työssä käyvien. Lisäksi heille on työssä käyvää väestöä vähemmän tarjolla ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa. Ongelmat vaikeutuvat ja kasautuvat, kun niitä ei tunnisteta riittävän varhain.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Painopistettä tulee siirtää työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen. Lähtökohtana on, että jokainen on työkykyinen johonkin työhön, jos se suunnitellaan hänen tarpeidensa mukaan ja annetaan riittävä tuki. Työttömän näkökulmasta hänen olemassa olevan työkykynsä käyttäminen merkityksellisellä tavalla on sekä inhimillistä että taloudellisesti kannattavaa. Työ antaa taloudellista turvaa, luo tulevaisuudenuskoa ja on yksilöille yksi merkittävimmistä hyvinvoinnin lähteistä

Tavoiteltu muutos

Kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on saada yksilöiden olemassa oleva työkyky käyttöön tukemalla työ- ja toimintakykyä ja työllistymistä sekä ehkäisemällä työkyvyttömyyttä. Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Työkyky tarkoittaa toimintakyvyn ja ammattitaidon muodostamaa kokonaisuutta suhteessa työn vaatimuksiin.

Tavoitteena on

1. tunnistaa sosiaali- ja terveyskeskuksessa työttömien asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeet

2. rakentaa asiakkaiden tarpeisiin vastaava työkyvyn tuen palvelukokonaisuus

3. varmistaa yksilölliset palvelupolut ja palvelujen saanti

4. vahvistaa ammattilaisten työkyvyn tuen osaamista.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen tiimi koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, joilla on työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja työkyvyn ja työllistymisen tuen osaamista.

Tiimi voi olla kiinteä tai verkostomainen.

Työkyvyn tuen tiimi tarjoaa tukea työikäisille, jotka eivät ole työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon piirissä.

Tiimi suunnittelee ja kokoaa yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen mukaiset työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut asiakkaan työkyvyn tueksi.

Tiimi tukee myös ammattilaista, joka tarvitsee tukea asiakkaansa työkykyyn ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.

Työkyvyn tuen tiimiin kuuluvat keskeisesti:

Sote-, työllisyys- ja TE-palveluiden sekä Kelan ammattilaiset
Lisäksi tiimiin kutsutaan muut tarvittavat ammattilaiset, mm. järjestöt, palveluntuottajat, työterveyshuolto, koulutuspalvelut, Rikosseuraamuslaitos
Asiakkaan läheiset tai tukihenkilö.

Työkykyohjelman hankkeiden työn tuloksena työkyvyn tuen tiimeille hahmottui seuraavia tehtäviä:

Tuen tarpeen tunnistaminen
Kertaluontoinen arviointipalvelu
Ammattilaisten konsultaatio
Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelu
Asiakasvastaava

Tehtävä 1: Tuen tarpeen tunnistaminen:

Työkyvyn tuen tarve voidaan tunnistaa monissa eri palveluissa.

Tunnistamiseen on monia keinoja ja apuvälineitä, jotka liittyvät:

työ- ja toimintakykyyn
osaamiseen ja työllistymiseen
terveydentilaan
arjen hallintaan ja sosiaaliseen tilanteeseen
taloudelliseen tilanteeseen

Tehtävä 2: Kertaluontoinen arviointipalvelu:

Työkyvyn tuen tiimi voi olla kertaluontoinen, nopea arviointipalvelu, josta ohjaudutaan varsinaisten palvelujen piiriin.
Ns. paperikonsultaatio: tavoitteena varhainen tuki ja matalan kynnyksen puuttuminen.
Tiimiin ohjaudutaan julkisten työvoimapalveluiden ja työikäisten sosiaalipalveluiden tai terveydenhuollon kautta. Asiakkailla on mahdollisuus ottaa yhteyttä myös omatoimisesti.
Yhteydenotto tapahtuu nimettyyn työkyvyn tuen tiimin yhteyshenkilöön, esimerkiksi työkykykoordinaattoriin.

Tehtävä 3: Ammattilaisten konsultaatio:

Matalan kynnyksen tukimuoto.
Asiakastyön lisäksi yhteistyöverkoston ammattilaiset tarvitsevat tukea ja konsultaatioapua työssään. He tarvitsevat tukea pohtiessaan asiakkaiden työllistymisen tuen tarpeita sekä työkykyarvioiden että suunnitelmien tilannepäivityksissä.
Tiimin tai sen jäsenten konsultaatiotapaamiset muille ammattilaisille.
Konsultaation keinoja ovat mm. tiimin viikoittaiset konsultaatioajat ja säännölliset yhteistyöpalaverit eri ammattilaisten välillä.
Konsultaatiota tehdään puhelimitse, sähköisesti, etä- ja lähitapaamisilla sekä yhteisillä asiakastapaamisilla.

Tehtävä 4: Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelu:

Palveluiden yhteissuunnittelu parantaa palvelujen laatua työkyvyn tukemisen kannalta, ja nopeuttaa asiakkaan palvelupolkuja.
Kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne palvelutarve. Tiimissä asiakkaan tilanteesta muodostuu kokonaiskuva, joka on tiedossa samaan aikaan eri ammattilaisilla sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluissa.
Arvioidaan asiakkaan kokonaisvaltaista toiminta- ja työkykyä (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen tilanne). Tarvittavat tutkimukset, lääkärin konsultaatio ja jatkosuunnitelmat.
Yhdessä asiakkaan kanssa rakennetaan työkykyä, kuntoutumista ja työllistymistä tukeva suunnitelma, johon kootaan asiakkaan tarvitsemat palvelut.
Jokaisen asiakkaan kohdalla työskentely, palvelut ja tehtävät toimet rakentuvat yksilöllisen tilanteen, historian, tavoitteiden ja toiveiden mukaisiksi. Kokemus kuulluksi tulemisesta on tärkeä.

Tehtävä 5: Asiakasvastaava:

Asiakasvastaavamalli sisältyy osaksi työkyvyn tuen tiimin toimintamallia.
Tiimistä nimetään asiakasvastaava kulkemaan asiakkaan rinnalla.
Asiakasvastaavana toimii asiakkaan palvelutarpeen pohjalta olennaisin ammattilainen.
Asiakasvastaavana ja palvelujen koordinoijana voi toimia omatyöntekijä tai työkykykoordinaattori, joka toimii myös yhteyshenkilönä esim. työllisyyspalvelujen suuntaan.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Jotta työkyvyn tuen tiimi toimisi, tarvitaan

toimivia yhteistyörakenteita ja monialaisen työn johtamista
työajan allokoimista ja resursointia yhteisen työn tekemiseen
yhteistoiminnallista työskentelyä ja yhteisiä toimintatapoja, esimerkiksi monialaisen asiakastyön osaamista, asiakastyön roolien ja vastuiden määrittelyä
asiantuntijuuden jakamista: työparityöskentelyä, tiimityötä ja konsultaatiotoimintaa
yhteisen osaamisen vahvistamista
yhteiskehittämistä (esim. PKPK-käsikirjan mallin mukaan)

Vinkit toimintamallin soveltajille

Työkyvyn tuen tiimien juurtumista edistäviä tekijöitä:

Kenellä/keillä on vastuu työkyvyn tuen tiimistä/verkostosta ja sitä koskevasta seurannasta ja arvioinnista?

Seurantatiedon hyödyntäminen (hankkeessa kerätty tieto)
Selvitettävä, mitä seurantatietoa alueen työttömien ja osatyökykyisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujen tarpeesta on käytettävissä
Seurantatiedon kerääminen eri tietolähteistä on syytä suunnitella ja vastuuttaa huolella
Mitä tietoa tarvitaan olemassa olevan ja saatavissa olevan tiedon lisäksi?
Huolehdittava, että kaikki työikäisten palvelut ovat edustettuina yhteisessä keskustelussa ja tietoisia työkyvyn tuen tiimistä/verkostosta
Onko olemassa foorumit, jolla seurantatietoa voidaan yhdessä käsitellä?
Tarkistettava, mihin strategisiin asiakirjoihin ja suunnitelmiin työkyvyn tuen tiimi/palvelut on nyt kirjattu ja mihin se/ne pitäisi kirjata.
Konkreettisen toimintasuunnitelman tekeminen

Jatkokehittämistä ja levittämistä varten on hyvä olla toimintasuunnitelma. Suunnitelmarungon avulla on mahdollista laatia kullekin hyvinvointialueelle sen rakenteisiin sopivat ratkaisut.

•Toimivan työkyvyn tuen tiimin kehittäminen onnistuu ja sitä nopeuttaa yhdessä valmisteltu toimintasuunnitelma.
•Sen avulla voidaan myös turvata hyvinvointialueen työttömien ja osatyökykyisten yhdenvertaisuus palvelujen saannissa •Toimintasuunnitelman laatimisen tulisi tapahtua tiiviissä yhteistyössä työikäisten palveluiden strategisesta johtamisesta vastaavien kanssa
•Toimintasuunnitelman on liityttävä hyvinvointialueella laadittaviin ja päivitettäviin muihin työikäisiin liittyviin suunnitelmiin

Työkyvyn tuen tiimien jatkon varmistaminen edellyttää (pitkän tähtäimen) suunnitelmaa. Ihanteellista olisi pysyvä, nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa kehittämisestä ja sen jatkuvuudesta. On hyvä laatia tiivis suunnitelma, joka sisältää vastaukset mahdollisuuksien mukaan seuraaviin kysymyksiin:

• Mikä taho tai mitkä tahot vastaavat järjestämisestä?
• Jos järjestäjiä on useampi kuin yksi, miten vastuut jakautuvat ja miten yhteistyö toteutuu?
• Kenellä on jatkokehittämistyön vetovastuu?
• Mitkä ovat kehittämisen tavoitteet?
• Ketkä kuuluvat kehittämistä tekevään työryhmään ja mikä on eri toimijoiden työnjako ja vastuut?
• Miten työskentely toteutetaan?
• Miten eri toimijaryhmien näkökulman huomioiminen ja osallistuminen varmistetaan eri vaiheissa ja tehtävissä?
• Millaisia yhteiskehittämisen ja tiedon keruun menetelmiä käytetään eri vaiheissa?
• Millaisia erityisiä resursseja tarvitaan?

Esimerkkirunko työkyvyn tuen tiimin/verkoston toimintasuunnitelmasta

1.Periaatteet ja tavoitteet

2.Tehtävät

3.Asemointi –saatavuus ja saavutettavuus

4.Johtaminen ja koordinointi

5.Yhteistyörakenteet ja -käytänteet sekä sopimukset

6.Talous ja resurssit

7.Osaaminen

8.Asiakasosallisuus

9.Seuranta ja arviointi

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työkyvyn tuen tiimin hyödyt:

Toimiva keino monimutkaisten ja pitkän ajan kuluessa vaikeutuneiden asiakastilanteiden ratkaisemiseen
Helpottaa ja nopeuttaa asioiden selvittämistä
Parantaa tietojenvaihtoa
Lisää ammattilaisten tietämystä muiden ammattilaisten osaamisesta ja tehtävistä
Tukee ammattilaisia asiakkaiden tilanteiden selvittämisessä ja jatkopolkujen suunnittelussa
Vähentää kuormitusta, kun vastuuta voi jakaa
Helpottaa ammattilaisen oman roolin hahmottamista osana palvelujen kokonaisuutta