Työkyvyn tuen tiimi tarjoaa tukea työikäisille, jotka eivät ole työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon piirissä. Tiimi suunnittelee ja kokoaa yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen mukaiset työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut.

Toimintamallin nimi
Työkyvyn tuen tiimi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Työkyvyn tuen tiimi tarjoaa tukea työikäisille, jotka eivät ole työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon piirissä. Tiimi suunnittelee ja kokoaa yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen mukaiset työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut.

Toteutuspaikka
Työkykyohjelman laajentaminen
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit
Kuva
Esimerkki työkyvyn tuen tiimin kokoonpanosta
Kuvateksti
Esimerkki työkyvyn tuen tiimin mahdollisesta kokoonpanosta. Tiimi kootaan asiakkaan tarpeiden mukaan.

Luotu

15.12.2023

Viimeksi muokattu

08.01.2025
Ratkaisun perusidea

Työkyvyn tuen tiimi koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, joilla on työ- ja toimintakyvyn arvioinnin ja työkyvyn ja työllistymisen tuen osaamista.

Tiimi voi olla kiinteä tai verkostomainen.

Työkyvyn tuen tiimi tarjoaa tukea työikäisille, jotka eivät ole työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon piirissä.

Tiimi suunnittelee ja kokoaa yhdessä asiakkaan kanssa palvelutarpeen mukaiset työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelut asiakkaan työkyvyn tueksi.

Tiimi tukee myös ammattilaista, joka tarvitsee tukea asiakkaansa työkykyyn ja työllistymiseen liittyvissä asioissa.

Työkyvyn tuen tiimiin kuuluvat keskeisesti:

  • Sote-, työllisyys- ja TE-palveluiden sekä Kelan ammattilaiset  
  • Lisäksi tiimiin kutsutaan muut tarvittavat ammattilaiset, mm. järjestöt, palveluntuottajat, työterveyshuolto, koulutuspalvelut, Rikosseuraamuslaitos
  • Asiakkaan läheiset tai tukihenkilö. 

Työkykyohjelman hankkeiden työn tuloksena työkyvyn tuen tiimeille hahmottui seuraavia tehtäviä:

  1. Tuen tarpeen tunnistaminen
  2. Kertaluontoinen arviointipalvelu
  3. Ammattilaisten konsultaatio
  4. Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelu
  5. Asiakasvastaava

Tehtävä 1: Tuen tarpeen tunnistaminen:

Työkyvyn tuen tarve voidaan tunnistaa monissa eri palveluissa.

Tunnistamiseen on monia keinoja ja apuvälineitä, jotka liittyvät:

  • työ- ja toimintakykyyn
  • osaamiseen ja työllistymiseen
  • terveydentilaan
  • arjen hallintaan ja sosiaaliseen tilanteeseen
  • taloudelliseen tilanteeseen

Tehtävä 2: Kertaluontoinen arviointipalvelu:

  • Työkyvyn tuen tiimi voi olla kertaluontoinen, nopea arviointipalvelu, josta ohjaudutaan varsinaisten palvelujen piiriin.
  • Ns. paperikonsultaatio: tavoitteena varhainen tuki ja matalan kynnyksen puuttuminen.
  • Tiimiin ohjaudutaan julkisten työvoimapalveluiden ja työikäisten sosiaalipalveluiden tai terveydenhuollon kautta. Asiakkailla on mahdollisuus ottaa yhteyttä myös omatoimisesti.
  • Yhteydenotto tapahtuu nimettyyn työkyvyn tuen tiimin yhteyshenkilöön, esimerkiksi työkykykoordinaattoriin. 

Tehtävä 3: Ammattilaisten konsultaatio:

  • Matalan kynnyksen tukimuoto.
  • Asiakastyön lisäksi yhteistyöverkoston ammattilaiset tarvitsevat tukea ja konsultaatioapua työssään. He tarvitsevat tukea pohtiessaan asiakkaiden työllistymisen tuen tarpeita sekä työkykyarvioiden että suunnitelmien tilannepäivityksissä.
  • Tiimin tai sen jäsenten konsultaatiotapaamiset muille ammattilaisille.
  • Konsultaation keinoja ovat mm. tiimin viikoittaiset konsultaatioajat ja säännölliset yhteistyöpalaverit eri ammattilaisten välillä.
  • Konsultaatiota tehdään puhelimitse, sähköisesti, etä- ja lähitapaamisilla sekä yhteisillä asiakastapaamisilla.

Tehtävä 4: Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointipalvelu:

  • Palveluiden yhteissuunnittelu parantaa palvelujen laatua työkyvyn tukemisen kannalta, ja nopeuttaa asiakkaan palvelupolkuja.
  • Kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne palvelutarve. Tiimissä asiakkaan tilanteesta muodostuu kokonaiskuva, joka on tiedossa samaan aikaan eri ammattilaisilla sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluissa.
  • Arvioidaan asiakkaan kokonaisvaltaista toiminta- ja työkykyä (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen tilanne). Tarvittavat tutkimukset, lääkärin konsultaatio ja jatkosuunnitelmat.
  • Yhdessä asiakkaan kanssa rakennetaan työkykyä, kuntoutumista ja työllistymistä tukeva suunnitelma, johon kootaan asiakkaan tarvitsemat palvelut.
  • Jokaisen asiakkaan kohdalla työskentely, palvelut ja tehtävät toimet rakentuvat yksilöllisen tilanteen, historian, tavoitteiden ja toiveiden mukaisiksi. Kokemus kuulluksi tulemisesta on tärkeä.

Tehtävä 5: Asiakasvastaava:

  • Asiakasvastaavamalli sisältyy osaksi työkyvyn tuen tiimin toimintamallia.
  • Tiimistä nimetään asiakasvastaava kulkemaan asiakkaan rinnalla.
  • Asiakasvastaavana toimii asiakkaan palvelutarpeen pohjalta olennaisin ammattilainen.
  • Asiakasvastaavana ja palvelujen koordinoijana voi toimia omatyöntekijä tai työkykykoordinaattori, joka toimii myös yhteyshenkilönä esim. työllisyyspalvelujen suuntaan.
Toimintaympäristö

Orpon hallituksen työllisyysastetavoitteen saavuttaminen edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden ryhmien työllistämiseksi. Työllisyysasteen nostaminen vaatii useita toimenpiteitä. Suurin potentiaali työllisyysasteen nostamisessa on niissä ryhmissä, joissa työllisyys on matalaa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ihmiset voivat tehdä työtä omalla työkyvyllään, ja että työelämässä on valmiuksia työn mukauttamiseen ja työn joustoihin. Työkyvyn tuen palvelujärjestelmä koostuu pääosin sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalveluista.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Jotta työkyvyn tuen tiimi toimisi, tarvitaan 

  • toimivia yhteistyörakenteita ja monialaisen työn johtamista
  • työajan allokoimista ja resursointia yhteisen työn tekemiseen  
  • yhteistoiminnallista työskentelyä ja yhteisiä toimintatapoja, esimerkiksi monialaisen asiakastyön osaamista, asiakastyön roolien ja vastuiden määrittelyä  
  • asiantuntijuuden jakamista: työparityöskentelyä, tiimityötä ja konsultaatiotoimintaa 
  • yhteisen osaamisen vahvistamista
  • yhteiskehittämistä (esim. PKPK-käsikirjan mallin mukaan)
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Työkyvyn tuen tiimin hyödyt:

  • Toimiva keino monimutkaisten ja pitkän ajan kuluessa vaikeutuneiden asiakastilanteiden ratkaisemiseen
  • Helpottaa ja nopeuttaa asioiden selvittämistä
  • Parantaa tietojenvaihtoa
  • Lisää ammattilaisten tietämystä muiden ammattilaisten osaamisesta ja tehtävistä
  • Tukee ammattilaisia asiakkaiden tilanteiden selvittämisessä ja jatkopolkujen suunnittelussa
  • Vähentää kuormitusta, kun vastuuta voi jakaa
  • Helpottaa ammattilaisen oman roolin hahmottamista osana palvelujen kokonaisuutta
Vinkit toimintamallin soveltajille

Työkyvyn tuen tiimien juurtumista edistäviä tekijöitä:

Kenellä/keillä on vastuu työkyvyn tuen tiimistä/verkostosta ja sitä koskevasta seurannasta ja arvioinnista?

  • Seurantatiedon hyödyntäminen (hankkeessa kerätty tieto)
  • Selvitettävä, mitä seurantatietoa alueen työttömien ja osatyökykyisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä palvelujen tarpeesta on käytettävissä
  • Seurantatiedon kerääminen eri tietolähteistä on syytä suunnitella ja vastuuttaa huolella
  • Mitä tietoa tarvitaan olemassa olevan ja saatavissa olevan tiedon lisäksi?
  • Huolehdittava, että kaikki työikäisten palvelut ovat edustettuina yhteisessä keskustelussa ja tietoisia työkyvyn tuen tiimistä/verkostosta
  • Onko olemassa foorumit, jolla seurantatietoa voidaan yhdessä käsitellä?
  • Tarkistettava, mihin strategisiin asiakirjoihin ja suunnitelmiin työkyvyn tuen tiimi/palvelut on nyt kirjattu ja mihin se/ne pitäisi kirjata.
  • Konkreettisen toimintasuunnitelman tekeminen

Jatkokehittämistä ja levittämistä varten on hyvä olla toimintasuunnitelma. Suunnitelmarungon avulla on mahdollista laatia kullekin hyvinvointialueelle sen rakenteisiin sopivat ratkaisut. 

•Toimivan työkyvyn tuen tiimin kehittäminen onnistuu ja sitä nopeuttaa yhdessä valmisteltu toimintasuunnitelma.
•Sen avulla voidaan myös turvata hyvinvointialueen työttömien ja osatyökykyisten yhdenvertaisuus palvelujen saannissa •Toimintasuunnitelman laatimisen tulisi tapahtua tiiviissä yhteistyössä työikäisten palveluiden strategisesta johtamisesta vastaavien kanssa
•Toimintasuunnitelman on liityttävä hyvinvointialueella laadittaviin ja päivitettäviin muihin työikäisiin liittyviin suunnitelmiin

Työkyvyn tuen tiimien jatkon varmistaminen edellyttää (pitkän tähtäimen) suunnitelmaa. Ihanteellista olisi pysyvä, nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa kehittämisestä ja sen jatkuvuudesta. On hyvä laatia tiivis suunnitelma, joka sisältää vastaukset mahdollisuuksien mukaan seuraaviin kysymyksiin: 

• Mikä taho tai mitkä tahot vastaavat järjestämisestä?
• Jos järjestäjiä on useampi kuin yksi, miten vastuut jakautuvat ja miten yhteistyö toteutuu? 
• Kenellä on jatkokehittämistyön vetovastuu?
• Mitkä ovat kehittämisen tavoitteet? 
• Ketkä kuuluvat kehittämistä tekevään työryhmään ja mikä on eri toimijoiden työnjako ja vastuut?
• Miten työskentely toteutetaan? 
• Miten eri toimijaryhmien näkökulman huomioiminen ja osallistuminen varmistetaan eri vaiheissa ja tehtävissä? 
• Millaisia yhteiskehittämisen ja tiedon keruun menetelmiä käytetään eri vaiheissa?
• Millaisia erityisiä resursseja tarvitaan?

Esimerkkirunko työkyvyn tuen tiimin/verkoston toimintasuunnitelmasta

1.Periaatteet ja tavoitteet

2.Tehtävät

3.Asemointi –saatavuus ja saavutettavuus

4.Johtaminen ja koordinointi

5.Yhteistyörakenteet ja -käytänteet sekä sopimukset

6.Talous ja resurssit

7.Osaaminen

8.Asiakasosallisuus

9.Seuranta ja arviointi

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Aihealueet

Kohderyhmä