Työkyvyn tuen tiimimalli, Päijät-Hämeen HVA (RRP, P3)
Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella Heinolassa on työkyvyn selvittelyyn liittyvää verkostotyötä tehty jo pitkään. Tavoitteena on levittää ja vakiinnuttaa monialaisen verkostoyhteistyön malli koko hyvinvointialueelle.
Toimintamallin nimi
Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella Heinolassa on työkyvyn selvittelyyn liittyvää verkostotyötä tehty jo pitkään. Tavoitteena on levittää ja vakiinnuttaa monialaisen verkostoyhteistyön malli koko hyvinvointialueelle.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä (Kuva 1: Päijät-Hämeen maakunta). Alueella on asukkaita yhteensä yli 200 000. Työttömiä alueella on n. 12 000.
Päijät-Hämeessä alueen vaikea sosioekonominen tilanne haastaa palveluita ja niiden kehittämistä. Alueella korostuvat mielenterveys- ja päihdeongelmat, jotka osaltaan heijastuvat työllisyystilanteeseen sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointiin. Päijät-Hämeen erityispiirteitä ovat mm:
- nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten
- työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat
- vaikeasti työllistyviä on maan eniten
- pienituloisuus on yleistä
- mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä
- alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa
- koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut ja
- aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi
- työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan monituottajamallilla eli yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Hollolan, Heinolan, Asikkalan, Padasjoen sekä Orimattilan terveyspalvelut tuotetaan ns. omana palveluna, mutta suuressa osassa hyvinvointialuetta palvelut toteutetaan yksityisen palveluntuottajan tuottamana. Kehittämistyölle tämä asettaa haasteita, koska palveluja tuotetaan monella eri tavalla ja niiden laatu vaihtelee.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty kohderyhmän kokemista tarpeista ja haasteista aiemmin Työkykyohjelman toimenpiteissä ja kehittämistyöllä on selkeä jatkumo. Asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kerätään kehittämistyön aikana mm. haastatteluin sekä kyselyin. Tähän mennessä haastatteluista on noussut esille asiakkaiden tarve sille, että heidän tilannettaan käydään lävitse monialaisesti ja verkostomaisesti mahdollisimman pian haasteiden ilmetessä. Asiakkaat kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiensa kanssa. Voimavarat eivät tahdo riittää palvelujen haeskeluun omatoimisesti. Vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista kaivataan sekä sote-ammattilaisilta että muilta toimijoilta. Tätä tuetaan monialaisen verkostotyöskentelyn avulla.
Hyvinvointialueen sisäisen järjestäytymisen aikana on alueella tavoitettu yhteinen tahtotila ja ymmärrys työkyvyn tuen tiimien tarpeesta ja tarkoituksesta. Työkyvyn tuen kokonaisuus on Päijät-Hämeessä rakenteilla ja siihen tulevat sisältymään myös työkyvyn tuen tiimit. Työkyvyn tuen tiimien ja TYM-työskentelyn suhteen yhteiset raamit ja käytännöt ovat vielä työstämisen vaiheessa, mutta kokonaisuuden rakentaminen etenee hyvässä yhteisymmärryksessä kaikkien toimijoiden kesken.
Päijät-Hämeen erityispiirteet ja mm. vaikea työttömyystilanne ovat pohjana sille, että työkyvyn tuen palvelujen kehittäminen nähdään ensiarvoisen tärkeänä alueella. Monialaista verkostotyöskentelyä heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tukemisen menetelmänä edistetään ja kehitetään aktiivisesti myös jatkossa. Tärkeässä roolissa ja esimerkkinä monialaisen verkostotyön käyttämisessä ovat alueen työttömien terveydenhoitajat.
Kansikuva
