Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kehitämme työttömien ja osatyökykyisten matalan kynnyksen palveluja sekä vahvistamme ammattilaisten osaamista työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja tukemisessa.
Hyvinvointialuestrategia toimeenpannaan kolmen päätavoitteen kautta. Päätavoitteet kertovat mitkä asiat ovat strategiakauden tärkeimpiä, ja miten kaudella kuljetaan kohti asetettua visiota. Kullekin päätavoitteelle on tunnistettu kriittinen toiminnallinen edellytys, jossa on onnistuttava tavoitteen saavuttamiseksi.
1. Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus
- Edellytys: jatkettu palvelutuotannon rohkeaa uudistamista, systematisoitu laadun, turvallisuuden ja potilasturvallisuuden seuranta sekä asiakas- ja työntekijäpalautteen hyödyntäminen.
2. Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana
- Edellytys: onnistuttu henkilöstön kanssa henkilöstöohjelman toimeenpanossa täysimääräisesti; korkea ja jatkuvasti kehittyvä ammattitaito, moniammatillisuus, työhyvinvointi ja johtaminen 3. Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi.
3. Luottamuksen avulla saavutettu sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa asiakkaiden parhaaksi.
- Edellytys: muodostettu maakunnallista ajattelua tukeva, uusi aluedemokraattinen hallintomalli
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategia: https://www.paijatha.fi/wp-content/uploads/2022/06/Paijat-Hameen_hyvinvointialue_strategia.pdf
Kehittämistyö kytkeytyy selkeästi hyvinvointialueen strategiaan ja erityisesti palvelujen kehittämiseen ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Pyrimme toimimaan asiakkaidemme eduksi ja edistämään heidän kokonaistilannettaan työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisen saralla. Edistämme alueella monialaisen verkostotyön toimintatapaa, jolla tehostetaan työ- ja toimintakyvyn haasteiden tunnistamista ja oikea-aikaista, yksilöllistä palveluohjausta.
Työkyvyn tuen tiimit eivät hyvinvointialueella ole vielä toiminnassa. Heinolassa työttömien terveystarkastusten yhteyteen luotua monialaista verkostoa voisi kutsua työkyvyn tuen tiimiksi. Sen toiminta on verkostomaista eli työntekijät konsultoivat toisiaan joustavasti arkisen työn ohessa, vaihtavat tietoa ja tarvittaessa tapaavat asiakasta yhdessä. Verkostomaisesti toimivaa työkyvyn tuen tiimimallia on suunniteltu levitettävän koko Päijät-Hämeen alueelle. Monialainen verkostotyöskentely edistää asiakkaiden palvelukokonaisuuksien muodostamista ja tehostaa myös työntekijä- ja taloudellisten resurssien ohjaamista (Kuva 2: Heinolan työkyvyn tuen verkosto).
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää kaikille alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä (Kuva 1: Päijät-Hämeen maakunta). Alueella on asukkaita yhteensä yli 200 000. Työttömiä alueella on n. 12 000.
Päijät-Hämeessä alueen vaikea sosioekonominen tilanne haastaa palveluita ja niiden kehittämistä. Alueella korostuvat mielenterveys- ja päihdeongelmat, jotka osaltaan heijastuvat työllisyystilanteeseen sekä perheiden ja yksilöiden hyvinvointiin. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen strategiassa on alueen erityispiirteiksi mainittu mm:
- nuorisotyöttömiä on maan toiseksi eniten
- työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osuudet työvoimasta ovat maan suurimmat
- vaikeasti työllistyviä on maan eniten
- pienituloisuus on yleistä
- mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat yleisiä
- alkoholikuolleisuus on keskimääräistä suurempaa
- koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on kasvanut ja
- aikuisten koulutustaso on maan keskiarvoa heikompi
- työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on keskimääräistä suurempi
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan monituottajamallilla eli yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Hollolan, Heinolan, Asikkalan, Padasjoen sekä Orimattilan terveyspalvelut tuotetaan ns. omana palveluna, mutta suuressa osassa hyvinvointialuetta palvelut toteutetaan yksityisen palveluntuottajan tuottamana. Kehittämistyölle tämä asettaa haasteita, koska palveluja tuotetaan monella eri tavalla ja näin ollen kokonaisuus on pirstaleinen.
Ensisijaisesti työkyvyn tuen tiimin monialainen verkostotyöskentely tukee asiakkaan kokonaistilanteen etenemistä ja hänen ohjautumistaan oikea-aikaisesti tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Ammattilaisten ei tarvitse osata ja tietää kaikkea yksin, vaan heillä on asiantuntijatiimi rinnallaan. Työntekijäresurssi ja taloudelliset resurssit ohjautuvat tehokkaasti ja tarpeeseen vastaavasti, "turhat" käynnit ja sote-palvelujen häiriökäyttö vähenee. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti tilanteeseensa soveltuvien palvelujen ja etuuksien piiriin.
Muutosta tarvitaan, jotta asiakkaille pystytään rakentamaan eri toimijoiden palveluista yksilöllisiä ja vaikuttavia palvelukokonaisuuksia irrallisten palvelujen sijasta. Tästä koituu etua asiakkaan lisäksi myös ammattilaisille, organisaatiolle sekä yhteiskunnalle (Kuva 3: Toimivien työkyvyn tuen tiimien ja monialaisen verkostotyön vaikutukset).
Kohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työttömät ja osatyökykyiset asiakkaat.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty kohderyhmän kokemista tarpeista, haasteista ja kehittämisideoista aiemmin Työkykyohjelman toimenpiteissä ja kehittämistyöllä on selkeä jatkumo. Asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kerätään kehittämistyön aikana mm. haastatteluin sekä kyselyin. Tähän mennessä haastatteluista on noussut esille asiakkaiden tarve sille, että heidän tilannettaan käydään lävitse monialaisesti ja verkostomaisesti mahdollisimman pian haasteiden ilmetessä. Asiakkaat kokevat usein jäävänsä liian yksin ongelmiensa kanssa. Voimavarat eivät tahdo riittää palvelujen ja avun haeskeluun omatoimisesti. Vahvaa tukea ja rinnalla kulkemista kaivataan sekä sote-ammattilaisilta että muilta toimijoilta. Tätä tuetaan monialaisen verkostotyöskentelyn avulla.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Työkyvyn tuen kokonaisuuden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työskentelyä sekä organisaatioiden johdon että ammattilaisten parissa. Johdon tuki on ehdoton edellytys kehittämistoimenpiteiden juurtumiselle. Taloudellinen tilanne on tällä hetkellä haasteellinen monissa organisaatioissa, joka aiheuttaa sen, ettei pysyviä ratkaisuja pystytä laatimaan ja toteuttamaan. Jotta työkyvyn tuen tiimimalli saadaan alueella toimimaan ja juurtumaan, täytyy toimialojen ja organisaatioiden pystyä panostamaan siihen henkilöresurssien ohjaamisen avulla. Sinänsä toiminta ei välttämättä vaadi lisäresursseja, mutta ammattilaisten työpanosta pitäisi pystyä ohjaamaan monialaiseen verkostotyöskentelyyn. Monialainen verkostotyöskentely tulisi saada juurrutettua toimintakulttuurin osaksi. Tätä työskentelytapaa hyvinvointialueella levittävät edelleen ammattilaiset, jotka ovat siihen kehittämistyön aikana tottuneet ja omaksuneet työotteen käyttöönsä.
Monialaista verkostotyöskentelyä tukevat jatkossa mm. työttömien terveydenhoitajille laadittu perehdytysvideo (LINKKI: Työttömien terveydenhoitajien perehdytysvideo) sekä monet muut materiaalit, joita työotteen levittämiseksi on kehittämistyön aikana laadittu.
