Työnjakopilotti kulttuurikoulutetuille ikääntyneiden palveluissa

Kulttuurikoulutettujen pilotointi kahdessa ympärivuorokautisen asumisen yksikössä, joissa ei ole aiemmin työskennellyt kulttuurikoulutettuja, jotka olisivat tarjonneet toimintaa ja sisältöä asukkaiden päiviin. 

Toimintaympäristö

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (LUVN) toteutettuun pilottiin valittiin 2 yksikköä: Niilonpirtti (Lohja) ja Kirkkonummen palvelutalo. Yksiköt ovat Asumispalvelujen ympärivuorokautisen asumisen yksiköitä. Niilonpirtissä ympärivuorokautisia asukkaita on 43 ja Kirkkonummen palvelutalossa 36. Lisäksi Kirkkonummen yksikössä on 4 yhteisöllisen asumisen asukasta.

Henkilöstörakenne yksiköissä koostuu lähihoitajista, sairaanhoitajista ja hoiva-avustajista

Niilonpirtissä on tiimivastaava, 3 sairaanhoitajaa, 21 lähihoitajaa ja yksi toimintaterapeutti sekä määräaikaisia sijaisia ja oppisopimusopiskelijoita.

Kirkkonummen palvelutalossa on tiimivastaavan lisäksi 4 sairaanhoitajaa, 20 lähihoitajaa ja yksi hoiva-avustaja sekä määräaikaisia sijaisia ja oppisopimusopiskelijoita.

Kummassakaan yksikössä ei ole työskennellyt aiemmin kulttuurikoulutettuja, jotka olisivat tarjonneet toimintaa ja sisältöä asukkaiden päiviin. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

LUVNin Asumispalveluissa nähdään, että henkilöstön tehtävänkuva voi olla laaja ja hoitotyön ohella tehtävään voi sisältyä erilaisten aktiviteettien järjestäminen asukkaille myös työntekijän henkilökohtaista osaamista (esim. soittotaidot) hyödyntäen. Hoitajien nykyiseen koulutukseen ei kuitenkaan sisälly asukkaille suunnatun toiminnan järjestämistä koskevia sisältöjä, mikä osaltaan on haastanut ja kapeuttanut asukkaille tarjottua toimintaa. 

Pilotin kautta haluttiin saada kokemuksia ja oppia siitä, millä tavoilla asukkaille voidaan tuottaa kulttuurielämyksiä kulttuurikoulutetun osaamista hyödyntämällä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Pilotin projektipäälliköinä toimivat pilottiyksiköiden esihenkilöt: Niilonpirtistä Susanna Lind ja Kirkkonummen palvelutalosta Reetta Väisänen, jotka vetivät projektia osana omaa esihenkilötyötään. Heidän tukenaan toimivat mm. palveluyksikköpäälliköt sekä kumppanit LUVNin TKI-yksiköstä ja hankinnasta.

Molempiin yksiköihin rekrytoitiin kulttuurikoulutetut, jotka aloittivat pilotissa kesäkuussa 2024. Rekrytointiin päädyttiin, kun ensisijaisena vaihtoehtona ollut kilpailutus ei tuottanut haluttua tulosta. Viivästys vaikutti pilotin aloitusajankohtaan, kestoon ja tuotosten laajuuteen. Kulttuurikoulutetut ehtivät työskennellä yksiköissä lopulta n. 4,5kk ajan alkuperäisen 6kk sijaan.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Niilonpirtin ja Kirkkonummen palvelutalon asukkaat sekä työntekijät. 

Kulttuurikoulutetuille esitettiin esihenkilöiden toimesta toive, että toiminta olisi monipuolista, jotta se huomioisi mahdollisimman hyvin erilaisten asukkaiden toiveet ja tarpeet. Lisäksi asukkailla oli mahdollisuus esittää itse omia toiveita ja ajatuksia suoraan kulttuurikoulutetuille. Aina toimintatuokioiden jälkeen asukkailta kerättiin myös palautetta hyödyntäen mm. ”hymynaama-lomaketta”.  

Idean testaus asiakkaalla

Yksiköiden henkilöstölle tehtiin alkukysely ennen pilotin käynnistymistä, jossa selvitettiin henkilöstön osaamista ja valmiuksia sekä nykyisiä toimintakäytäntöjä toimintatuokioiden järjestämisen osalta. Vastaava kysely tehtiin myös pilotin päätyttyä. Pilotin jälkeen tehdyssä kyselyssä vastaajamäärä oli pienempi kuin keväällä tehdyssä alkukyselyssä. 

Tulosten perusteella:

  • Henkilökunta ei järjestänyt pilotin aikana yhtä paljon toimintatuokioita kuin ennen pilottia. Tämä on luonnollista, koska kulttuurikoulutettu vastasi pääsääntöisesti toimintatuokioiden järjestämisestä. 
  • Henkilökunnan osaaminen toimintatuokioiden järjestämiseen ei vahvistunut siten kuin oletettiin.
  • Toimintatuokioiden järjestäminen osana työpäivää koettiin haastavampana kuin aiemmin. Henkilöstö koki toimintatuokioiden järjestämisen ennen pilottia mielekkäänä, mutta pilotin jälkeen järjestämistä pidettiin vain jonkin verran mielekkäänä tai ei lainkaan mielekkäänä.
  • Työajan riittävyys verrattuna kevääseen heikentyi. Pääosa henkilöstöstä koki, ettei työaika riitä järjestämään toimintatuokioita.

Kulttuurikoulutettu keräsi asukkailta palautetta toimintatuokion päätteeksi hymynaama –kyselylomakkeella. Lisäksi hän kirjasi toimintatuokioiden jälkeen Pegasos/Omni360-potilastietojärjestelmään toimintatuokion aikana kertyneet havainnot osallistujakohtaisesti. Osa tuokioista kirjattiin pelkästään asiakas- ja potilastietojärjestelmään, kuten ulkoilut ja pienryhmätoiminta tuokiot. 

Asukkaille suunnatun palautekyselyn tuloksia:

  • Asukkaiden toimintatuokioiden aiheet olivat monipuolisia: Selvästi yleisimmin asukkaat olivat osallistuneet seinämaalaukseen. Seuraavaksi yleisimmin oli osallistuttu bingoon, muotokuvan tekoon ja monitaidesisältöihin.  
  • Toimintatuokiot oli koettu pääsääntöisesti mieluisiksi (83%). Ei mieluisina niitä piti 1% vastaajista ja vähän mieluisina 16%. 
  • Toimintatuokioiden aiheet olivat olleet mieluisia 80%:lle. Ei mieluisina niitä piti 1% ja jonkin verran mieluisina 19%. 
  • Osallistujista 91% arvioi, että toimintatuokioiden kesto oli sopiva. 
  • Asukkaiden yleisimmät toiveet sisältöjen osalta olivat: maalaus, piirtäminen, musiikki, yhdessäolo ja keskustelu, tanssi ja rakentelu. Näiden lisäksi toivottiin myös runoja, bingoa, keramiikkaa, pelejä ja elokuvia.
  • Molemmissa yksiköissä asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja heillä oli tunne, että heidän toiveitaan oli kuunneltu ja huomioitu pilotin aikana.
  • Asukkaat, jotka eivät osallistuneet toimintatuokioihin oman mieltymyksensä mukaan, saivat yksilöllistä, kahdenkeskistä huomiota kulttuurikoulutetulta. Nämä hetket koostuivat yksilöllisistä toiveista, jotka olivat mm. muotokuvan tekemistä, keskustelua, toivemusiikin kuuntelua ja monitaidetta. Näistä yksilökäynneistä ei pyydetty täyttämään tyytyväisyyslomaketta. Nämä toteutuneet tuokiot kirjattiin vain asiakas- ja potilastietojärjestelmään.  
Kokeilun tavoitteet

Pilotin tavoitteina olivat:

1. Pilottiyksiköiden henkilöstön työhyvinvoinnin lisääntyminen 10/2024 mennessä

2. Lähihoitajien saatavuuden parantuminen

3. Asukkaiden kokemus siitä, että pilotin aikana on tarjolla mielekästä tekemistä  

4. Yksiköiden asukkaiden osallistumisen lisääntyminen

Kokeilussa opittua

Toimintatuokiot sijoittuivat aamu- ja iltapäiviin. Aamupäivisin hoitajien oli haastava osallistua tuokioihin yhdessä asukkaiden kanssa, koska hoitotyöltä ei jäänyt tähän aikaa. Iltapäivän tuokioihin henkilökunnan oli mahdollista osallistua työtilanteen sen salliessa. Kummassakin yksikössä vain pieni osa henkilökunnasta osallistui oman työnsä ohella toimintatuokioihin yhdessä asukkaiden kanssa. Niilonpirtissä kulttuurikoulutettu teki yhteistyötä toimintaterapeutin kanssa. He järjestivät yhteistä ohjelmaa ja tapahtumia, ulkoilivat yhdessä asukkaiden kanssa ja pitivät asukaskokouksia. 

Ratkaisun perusidea

Pilotin kohdeyksiköihin rekrytoitiin kulttuurikoulutetut, jotka aloittivat pilotissa kesäkuussa 2024. Rekrytointiin päädyttiin, kun ensisijaisena vaihtoehtona ollut kilpailutus ei tuottanut haluttua tulosta. 

Kulttuurikoulutetut suunnittelivat pääsääntöisesti itse toiminnan sisällön ja sen toteutustavan

Kulttuurikoulutetut laativat viikko-ohjelman, joka sisälsi toimintaa viikon jokaisena arkipäivänä. Toimintatuokiot olivat sisällöiltään erilaisia ja monipuolisia. Sisällöt koostuivat muun muassa savitöistä, keramiikasta, maalaamisesta, askartelusta, musiikista, runojen lausumisesta, tanssista ja ulkoilusta sekä eri sisältöjä yhdistävästä monitaiteesta. Aktiviteettien tuli ottaa myös huomioon kohderyhmän fyysiset ja psyykkiset kyvykkyydet tehdä erilaisia asioita. Toimintatuokiot vaihtelivat viikkokohtaisesti, ja ryhmätoimintaa tarjottiin asukkaille 2–4 kertaa päivässä n. 30–90 minuutin kestoisina hetkinä. 

Kulttuurikoulutettujen työaika koostui pääsääntöisesti seuraavista asioista: 

  • työn suunnittelu
  • tarvittavien materiaalien hankinta
  • toimintatuokioiden valmistelu, toteutus sekä palautteen keruu tuokioiden päätteeksi

Lisäksi kulttuurikoulutetut dokumentoivat toimintatuokiot asukaskohtaisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmään. Yksiköiden muu henkilöstö huolehti siitä, että asukkaiden oli mahdollista osallistua tuokioihin. 

Kulttuurikoulutetut huomioitiin eri tavoin yksiköiden henkilöstömitoituksessa:

  • Niilonpirtissä kulttuurikoulutettu laskettiin henkilöstömitoitukseen 50 % asiakastyötä tekevänä.
  • Kirkkonummen palvelutalossa kulttuurikoulutettu huomioitiin aluksi ylimääräisenä resurssina, mutta loput n. 2kk pilotoinnin lopusta 50 % asiakastyötä tekevänä. Henkilöstö koki hyvänä asiana sen, että kulttuurikoulutettu oli osa mitoitusta ja huolehti toimintatuokioiden järjestämisestä. Toisaalta tämä aiheutti sen, että henkilökunnan yhteistyö jäi vähäiseksi kulttuurikoulutetun kanssa.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli on otettavissa käyttöön muissa vastaavissa työyksiköissä. Tällöin kannattaa huomioida mm. seuraavat asiat:

  • Kulttuurikoulutetun työaika ja sen suhde henkilöstömitoitukseen: 60% työaika vaikuttaisi riittävältä ja sen olisi hyvä jakautua tasaisesti ma-pe välille.
  • Materiaalien hankintamahdollisuudet: Tässä pilotissa materiaalien hankinta toteutettiin S-Business kortilla, jota pystyy käyttämään vain S-ryhmän toimipisteissä. Jatkossa olisi hyvä harkita mahdollisuutta hankkia materiaaleja laajemmin eri liikkeistä.
  • Työpuhelimen käyttö / korvaus oman puhelimen käytöstä koskien Spotifyn käyttöä toimintatuokioissa (lisenssi).
  • Hoitohenkilöstön ja kulttuurikoulutettujen yhteistyön tukemiseen tulisi kiinnittää riittävästi huomiota ja nivoa kulttuurikoulutettuja tiiviimmäksi osaksi yksikön toimintaa. Nyt he jäivät osin irrallisiksi. Jo rekrytoinnin yhteydessä on hyvä korostaa tiimityötä.

Tässä pilotissa kulttuurikoulutetut olisivat todennäköisesti hyötyneet siitä, että he olisivat tehneet tiiviimmin yhteistyötä heti pilotin alusta lähtien. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Pilotin käynnistys juuri ennen kesälomia ei ollut paras mahdollinen ajankohta. Tällä oli vaikutusta mm. kulttuurikoulutettujen perehdyttämiseen varattuun aikaan. 

Projektipäällikön työ esihenkilötyön ohessa oli haastavaa. Projektilla tulisi olla erillinen projektipäällikkö, jolla olisi riittävä resurssi koordinaatioon ja rekrytoidun projektihenkilöstön (kulttuurikoulutettujen) tukeen.   

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotin perusteella voidaan todeta seuraavaa:

  • Mikäli ympärivuorokautisen asumisen henkilöstömitoitus pysyisi nykyisessä 0,65 tai nousisi vanhuspalvelulain tavoitetasoon 0,7, mitoitukseen kulttuurikoulutetut voitaisiin huomioida yksiköiden henkilöstömitoituksessa ja heidän työpanoksensa voisi olla lisänä moniammatillisessa henkilöstörakenteessa. Kulttuurikoulutettu voisi työskennellä yksikössä esim. 60 % työpanoksella. Pilotin myötä saadun kokemuksen perusteella arviolta 60 % työpanos olisi riittävä tämänkokoisissa yksiköissä.  
  • Toimintamallia ei pystytä toteuttamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jos lakisääteinen henkilöstömitoitus laskee alle 0,65.  
  • Kulttuurikoulutetun tuoma sisältö yksikön asukkaiden arkeen on kannattavaa, mutta toteutustapa erillisenä hankintana voisi olla jatkossa järkevämpi tapa.