Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Työnjakopilotti toimistosihteereille perhekeskuksen lääkäripalveluissa​

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimistosihteerien ja lääkäreiden välisen työnjaon kehittäminen. Lääkäriresurssin kohdentaminen entistä tarkemmin potilas- ja asiakastyöhön hyödyntämällä sihteeriresurssia mahdollisimman optimaalisesti.

Toimintaympäristö

Pilotoitavaksi valikoitui perhekeskuksen lääkäripalveluiden kuntakonsultaatio-toimintamalli, jossa perustason lääkäri saa konsultaatiotukea erikoissairaanhoidon moniammatilliselta tiimiltä lasten kehityksellisiin ongelmiin liittyen. Espoossa toimii kaksi kuntakonsultaatioryhmää, joista toisessa käsitellään alle kouluikäisten lasten ongelmia ja toisessa peruskouluikäisten ongelmia. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ennen pilottia toimintaa organisoivat tehtävään erikseen nimetyt neuvolan ja kouluterveydenhuollon lääkärit. Kuntakonsultaatiot toteutetaan ammattilaisten etätapaamisina. Järjestelyistä vastaava lääkäri varmistaa tiedonkulun perustason ja erikoissairaanhoidon välillä sekä konsultoitavan lapsen asioissa mukana olevien ammattilaisten osallistumisen konsultaatiotapaamiseen.  

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistä vetivät perhekeskuksen neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylilääkärit. Kehittämiseen osallistui myös pilottia toteuttava työntekijä. Käytännön lääkäreiden mielipiteitä kysyttiin kehittämisen aikana ja myös kuntoutuspalveluiden esihenkilöt osallistuivat kehittämistyöhön. Lisäksi asiaa käsiteltiin perhekeskuksen lääkäripalveluiden johtoryhmässä. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä perhekeskuksen sihteerit ja lääkärit.

Ratkaisun perusidea

Kuntakonsultaatioiden organisointia lähdettiin muokkaamaan lääkärin työpanoksen vähentämisen näkökulmasta - lääkärin tehtävistä siirrettiin toiminnan organisointiin kuuluvat tehtävät pilottityöntekijälle. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli on mahdollista ottaa käyttöön muissakin vastaavissa työyksiköissä. Prosessin toimivuuteen vaikuttavat oleellisesti paikalliset käytännöt ja töiden järjestely, mm. sähköisten lähetteiden ja hoitopalautteiden mahdollisuus, työntekijöiden alueellinen sijoittuminen ym. Uuden työntekijän työvälineet, tunnushakemukset, perehdytys ym. suunniteltava hyvissä ajoin. Äkillisten poissaolojen sijaisjärjestelyt huomioitava. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Uuden työntekijän työvälineet, tunnushakemukset, perehdytys ym. suunniteltava hyvissä ajoin. Työntekijöitä informoitava uudesta toimintamallista. Äkillisten poissaolojen sijaisjärjestelyt huomioitava. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Uusi toimintamalli on ollut käytössä vasta lyhyen ajan (pilotointi aloitettiin 8/2024), joten kokemuksia ei ole vielä laajemmin kerätty. Toimintamalli on kuitenkin otettu hyvin vastaan. Prosessin toimivuutta seurataan ja muokataan tarvittaessa. Keväälle 2025 suunnitellaan kyselyä työntekijöille.